Sijoittaminen on vaikeaa, ja sopii vain varakkaille – ja muut myytit sijoittamisen aloittamisesta

Miten päästä alkuun sijoittamisessa, jos aihe tuntuu vaikealta, tai sijoitettavaa varallisuutta ei ole paljon? Uskaltaako sijoittamista edes aloittaa, jos menettääkin kaikki rahansa? Mandatum Lifen yksityisvarainhoidosta vastaava johtaja Petri Väisänen murtaa sijoittamisen aloittamista koskevia myyttejä.

Myytti 1: Sijoittaminen on vain varakkaita varten

TARUA

Sijoittamisen aloittaminen on nykypäivänä helpompaa kuin koskaan, ja mahdollista pienilläkin summilla. Esimerkiksi erilaisiin rahastoihin voi sijoittaa pienilläkin kuukausisummilla.

”Sijoittamista aloittaessa kannattaa käydä läpi omat tulot ja menot, ja pohtia mikä olisi itselleen sopiva realistinen kuukausittainen sijoitussumma. Kun oman talouden menot kirjaa ylös, näkee samalla mahdolliset karsittavat kulut, joista säästyvän summan voi jatkossa sijoittaa”, Mandatum Lifen yksityisvarainhoidosta vastaava johtaja Petri Väisänen kertoo.

Monessa kaupankäyntipalvelussa tilin avaus ja arvopapereiden säilytys on maksutonta, ja asiakas maksaa ainoastaan käymiensä kauppojen perusteella.

Myös varainhoidon palvelut ovat nykyään saavutettavissa pienilläkin kuukausittaisilla säästöillä. Esimerkiksi Mandatumin tarjoama Digitaalinen varainhoito ei edellytä valmiita rikkauksia, vaan ammattimaista varainhoitoa saa alkaen 25 euron kuukausisijoituksella. 

Myytti 2: Vain suuria summia sijoittamalla saa tuottoa

TARUA

Korkoa korolle -ilmiön ansiosta pitkäjänteinen sijoittaja saa tuottoa, vaikka sijoittaisikin pieniä summia kerrallaan. Säästöille kertyvät korot kasvavat korkoa sijoitusten kertyessä, eli kasvukäyrä sijoituksille on eksponentiaalinen. Säästämällä kuukausittain esimerkiksi 100 euroa 10 vuoden ajan, voit 5 % tuotto-odotuksella kerryttää jopa 3500 euron tuoton säästetyn 12 000 euron päälle. Voit kokeilla korkoa korolle -ilmiön vaikutuksia laskurillamme.

”Sijoittajalle aika on rahaa, ja pitkä sijoitusaika tuo tuottoja pienillekin sijoituksille. Mitä aikaisemmin säännöllisen säästämisen aloittaa, sitä suurempi summa ehtii ajan myötä kertyä”, Väisänen sanoo.

Pitkän aikavälin sijoittaja voi myös ottaa sijoittamisessaan enemmän riskiä. Markkinoiden hetkelliset notkahdukset eivät hetkauta vuosikymmenien tähtäimellä sijoittavaa. Tyypillinen pidemmän aikavälin sijoittaja on esimerkiksi eläkesäästäjä.

Myytti 3: Sijoittaminen on vaikeaa

TOTTA/TARUA

”Monet mieltävät sijoittamisen asiana, joka vaatii paljon rahaa, tutkinnon ja vuosien perehtymistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Sijoittaminen esimerkiksi indeksirahastoon tai ETF:ään, tai digitaalisen varainhoidon palvelun kautta ei vaadi syventävää osaamista. Mikäli tavoitteena on säästää pitkäjänteisesti, ja saada säästöille myös tuottoa, voi sijoittaminen olla hyvinkin helppoa,” Väisänen sanoo.

Sijoittamisen vaikeusaste kuitenkin kasvaa sen mukaan, kuinka paljon riskiä sijoittaja itse on valmis ottamaan. Esimerkiksi osakepoiminnassa sijoittajan on syytä tutustua sijoitettavan yhtiön tunnuslukuihin, tulevaisuuden näkymiin ja markkinaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Kokeneemmille sijoittajille suunnatut sijoitustuotteet, kuten johdannaisinstrumentit, vaativat vielä tätäkin laajempaa ymmärrystä sijoitustuotteesta. Käydäkseen kauppaa monimutkaisilla tuotteilla, on sijoittajan läpäistävä tietämystesti, jolla osoitetaan sijoittajan ymmärtävän tuotteen toimintaperiaatteet ja riskit.

Myytti 4: Sijoittamisessa on suuret riskit, ja saatan menettää rahani

TOTTA / TARUA

Väisänen kehottaa pienentämään sijoittamisen riskiä sijoituksia hajauttamalla:

”Järkevästi rakennettu sijoitussalkku on hajautettu eri omaisuuslajien välillä ja omaisuuslajien sisällä siten, että salkussa on toisiaan tasapainottavia elementtejä. Riskien hajauttaminen on tehokas keino hallita sijoitussalkun riskejä.”

Esimerkiksi rahastoissa varat on hajautettu niin moneen yritykseen, että riski kaiken menettämisestä on hyvin pieni. Rahastoihin on myös helppo säästää pienempi summa esimerkiksi joka kuukausi palkasta. Tämä pienentää sijoitusten ajoitukseen liittyviä riskejä.

Myös tavoite sijoittamiselle on syytä asettaa riittävän kauas.

”Lyhyen ajan sisällä sijoitusten arvo voi vaihdella, mutta keskimäärin 5-10 vuoden sijoitushorisontilla omistukset kasvattavat arvoaan”, Väisänen sanoo.

Sijoittamisen riskit vaihtelevat suuresti myös sijoitustuotteesta riippuen. Sijoituskohteet, joiden tuotto-odotus on suurempi, sisältävät usein myös suuremman riskin. Jotkut sijoitustuotteet, kuten johdannaiset, voivat sisältää myös riskin sille, että sijoittaja menettää enemmän rahaa kuin lähtösijoituksensa. Nämä tuotteet on kuitenkin suunnattu vain kokeneille sijoittajille. Lisäksi sijoittajille on tullut viime vuosina tarjolle täysin uusia sijoituskohteita, kuten kryptovaluutat, joiden arvonvaihtelu voi olla hyvinkin merkittävää lyhyellä ajanjaksolla.

Myytti 5: Sijoittaminen vie aikaa, ja markkinoita on seurattava jatkuvasti

TOTTA / TARUA

Sijoittamiseen saa kyllä kulumaan aikaa, mutta se on mahdollista hoitaa myös hyvin pienellä vaivalla. Tämä riippuu pitkälti valitusta sijoituskohteesta ja -tavasta. Esimerkiksi Mandatumin Digitaalinen Varainhoito ei vaadi sijoittajalta markkinoiden jatkuvaa seurantaa, vaan sijoituksia hoitavat Mandatumin ammattilaiset. Käyttäjä pystyy mobiilipalvelusta seuraamaan, miten sijoitukset kehittyvät ja millainen matka on vielä asetettuun tavoitteeseen. Lisäsijoitusten tekeminen palvelussa on helppoa.

Myös rahastosijoittaminen, etenkin ETF- ja indeksirahastoihin on suhteellisen vaivaton vaihtoehto. Rahastossa olevat varat jakautuvat automaattisesti useisiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin, riippuen valitusta rahastosta. Indeksirahasto sijoittaa eri osakkeisiin samassa suhteessa, kuin mikä niiden osuus on indeksistä. Esimerkiksi OMXH25-indeksi kuvaa Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä. Säännöllinen sijoittaminen rahastoihin onnistuu usein automaattisella siirrolla, ja tasaa myös kurssivaihteluiden tuomaa riskiä. 

Suorat osakesijoitukset taas vaativat sijoittajalta enemmän aikaa ja perehtyneisyyttä kohdeyhtiöön ja markkinoihin. Osakesäästäminen edellyttää usein myös hieman suurempaa aloituspääomaa. Myös monimutkaisemmat sijoitustuotteet edellyttävät markkinoiden aktiivista seurantaa ja ymmärrystä sijoituskohteesta.

Sijoittaminen tuttuihin asioihin voi olla hyvä lähtökohta sijoittamista aloittelevalle:

”Etenkin alkuun voi olla helpointa sijoittaa tuttuihin yhtiöihin, joiden liiketoiminnan tuntee ainakin jollain tasolla, ja joiden seuraaminen esimerkiksi mediassa on helppoa”, Väisänen sanoo.

Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään tutustua huolellisesti rahoitusvälineistä annettuihin tietoihin ja ymmärtää niihin liittyvät riskit. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan arvioonsa, tavoitteisiinsa ja taloudelliseen tilanteeseensa. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.