Merkittävä osa suomalaisista ei usko selviävänsä taloudellisesti, jos puoliso menehtyy. Vain alle 27 prosenttia perheellisistä naisista arvelee pystyvänsä huolehtimaan ilman erityisjärjestelyjä koko perheen menoista, jos puolisoa ei enää ole. Silti suomalaiset ovat varautuneet huonosti äkillisiin omaa talouttaan koskeviin muutoksiin, ilmenee Vakuutusyhtiö Kalevan ja Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Sukupuolella ja iällä on vaikutusta käsitykseen selviämisestä taloudellisesti perherakenteen yllättäen muuttuessa. Kun naisista vain alle kolmannes uskoo pärjäävänsä taloudellisesti perheen kanssa puolison kuoltua, miehistä noin puolet (50 %) uskoo pystyvänsä huolehtimaan perheestään myös yksin. Naisista kuitenkin noin 22 % arvioi selviävänsä äkillisistä muutoksista erikoisjärjestelyin, kuten esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai muuttamalla pienempään asuntoon. Silti naisista suurin osa (58 %) ei ole edes harkinnut henkivakuutusten ottamista kotitalouteen. Nuorempi ikäluokka (25–30-vuotiaat) on keskimääräistä luottavaisempi omaan pärjäämiseensä. Heistä noin 42 % ilmoittaa, ettei ole varautunut äkillisiin talouden muutoksiin millään lailla. Silti heistäkin vain alle 30 % uskoo voivansa yksin huolehtia perheen menoista.
- On yllättävää, että varsinkin lapsiperheissä, joilla on eniten velkaa, mutta omaisuutta ei ole vielä ehtinyt kertyä, ei huolehdita omasta tai lasten taloudellisesta tulevaisuudesta millään lailla. Tämä saattaa johtua esimerkiksi väärästä hintamielikuvasta. Aikaisemmin teettämämme tutkimuksen mukaan suomalaiset kuvittelevat henkivakuutusten olevan paljon todellista hintaansa kalliimpia, toteaa Kalevan markkinointijohtaja Minna Mikkanen.
Velkataakasta huolimatta suomalaiset eivät keskimäärin näe tarvetta turvata omaa tai lastensa taloudellista tulevaisuutta. Kyselytutkimuksen vastaajista neljännes (23 %) ei edes tiedä, kuinka paljon lisäturvaa tarvitsisi ongelmien kohdatessa. Lähes 20 % vastaajista arveli selviävänsä alle 50 000 eurolla. Tietoisuus tarvittavan taloudellisen lisäturvansa määrästä on meillä olematon.
- Henkivakuutustarpeen laskukaavana käytetään kotitalouden vuoden nettotuloja ja yhteisiä velkoja, joihin lisätään 20 000 euroa per elätettävä lapsi, Mikkanen kertoo.
Finanssialan Keskusliiton vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten asuntovelallisten keskimääräinen velkataakka on noin 82 000 euroa, ja pääkaupunkiseudulla asuvilla summa on vieläkin suurempi. Viimeisten kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet Suomessa keskimäärin 108 500 euroa. Eniten velkaa on 35–44-vuotiailla, ja asuntolainat ovat suurimpia lapsiperheil¬lä sekä talouksilla, joiden bruttovuositulot ovat yli 80 000 euroa.
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva tutkitutti yhteistyössä If Vahinkovakuutusyhtiön kanssa suomalaisten taloudellisen riskin kantokykyä. Kyselytutkimuksen mukaan valtaosa kyselyyn osallistuneista (72 %) ei ole ottanut henkivakuutusta oman tai lastensa tulevaisuuden turvaksi.
Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2012, ja siihen osallistui yli 600 henkilöä.
Lisätietoja:
Minna Mikkanen
markkinointijohtaja
puh. 050 536 4688
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva
Ainomaija Pippuri
viestintäjohtaja
puh. 050 424 4217
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
Kaleva on osa Sammon kotimaista henkivakuutusliiketoimintaa. Yhteistyössä Sammon tytäryhtiön If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa Kaleva on erikoistunut tuottamaan ryhmähenkivakuutuspalveluja yhtiöiden yhteistyösopimuksen piirissä olevien toimihenkilö- ja palkansaajajärjestöjen jäsenille. Katso lisätietoja: henkivakuutuskuntoon.fi