Viikkokatsaus 26.10.2021: Sykliset vai korkoherkät – Onko osakkeiden toimialoilla enää väliä tuoton kannalta?

Miksi markkinatunnelmat ovat parantuneet lokakuussa, vaikka talouskasvu maltillistuu ja inflaatio pysyy edelleen korkeana?

Keskeisin syy positiivisen markkinakehityksen taustalla lienee kolmannen kvartaalin tuloskausi, joka on USA:ssa ollut tähän mennessä jälleen selvästi odotuksia parempi. Euroopassa kasvu on tähän mennessä tuloksensa julkistaneilla yhtiöillä ollut vaimeampaa, mutta kuitenkin hieman odotuksia parempaa. Tähän asti noin neljännes yhtiöistä on raportoinut tuloksensa USA:ssa ja Euroopassa.

Koronatilanteen kehitys pysyy myös edelleen osana markkinoiden huolia. Esimerkiksi Kiinassa kynnys sulkutoimiin on erittäin alhaalla, mikä on osaltaan vaikuttanut myös talouskasvun maltillistumiseen. Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, missä rokotekattavuus on parempi, tiukkojen sulkutoimien käyttöönotto uudelleen vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Mitä tekijöitä Fedin pääjohtaja Powell pitää syynä USA:n korkealle inflaatiolle?

USA:n keskuspankin (Fedin) pääjohtaja Jerome Powell kommentoi viime perjantaina viimeaikaista inflaatiokehitystä. Powellin mukaan korkea inflaatio on osoittautumassa aiemmin ennakoitua pitkäkestoisemmaksi.

Keskeisenä syynä korkealle inflaatiolla Powell piti pulaa tietyistä raaka-aineista, puolivalmisteista ja energiasta. Tuotannon tai tarjonnan vähyys kun yleensä nostaa näiden hintoja, mikä taas heijastuu kuluttajahintoihin ja siis inflaatioon. Keskuspankki kuitenkin uskoo inflaation maltillistuvan lähelle keskuspankin tavoitetta suhteellisen nopeastikin ja keskuspankki ei siis ole nyt painamassa hätäjarrua. Inflaatio nähdään siis ohimenevänä ilmiönä, vaikka ei hetkellinen olisikaan.

Powell totesi myös, että pitää rahaelvytyksen vähentämistä perusteltuna. Aiemmin markkinoilla on pidetty jo lähes varmana, että keskuspankki ilmoittaisi elvytyksen vähentämisestä joko marras- tai joulukuun kokouksessaan. Sinänsä siis kommentissa ei tullut suuremmin uutta, mutta korkotasot reagoivat kuitenkin nousemalla hieman ja kaikista korkoherkimmät toimialat, kuten teknologia, reagoivat negatiivisesti.

Mitä uutta tapahtui Kiinan kiinteistöjätti Evergranden tilanteessa viime viikolla?

Kiinalainen kiinteistöjätti Evergrande maksoi noin kuukausi sitten erääntyneet kuponkimaksut velkakirjojensa haltioille juuri ennen aikarajan umpeutumista. Mikäli yhtiö on maksanut kaikki tähän mennessä erääntyneet kuponkimaksut, sitä ei voida hakea konkurssiin niiden perusteella. Yhtiön taloudellinen tilanne on kuitenkin edelleen heikko.

Kaupankäynti yhtiön osakkeella oli pysäytettynä noin kolme viikkoa, mutta jatkui jälleen viime viikolla, kun neuvottelut kiinteistöliiketoiminnan myynnistä kariutuivat tuloksettomina.

Miltä Kiinan osakemarkkinoiden kehitys on viime aikoina näyttänyt?

Kiinan osakemarkkinoiden kehitys on viime aikoina ollut positiivista, sillä riski kiinteistösektorin toimijoiden maksuvaikeuksien leviämisestä laajemmalti on vähentynyt.

Toinen tekijä positiivisen markkinakehityksen taustalla ovat spekulaatiot siitä, että teknologiayhtiöiden kohdalla sääntelyä ei enää kiristettäisi lisää. Teknologiaosakkeet ovatkin viime viikkoina kehittyneet positiivisesti. Teknologiasektorin osuus koko osakemarkkinasta on niin iso, että teknologiaosakkeiden nousu on vetänyt ylöspäin koko markkinaa.

Mitä markkinoilla seurataan tällä viikolla?

Euroopan keskuspankin korkokokous on tänä torstaina 28. lokakuuta. EKP:lta ei odoteta uusia linjauksia rahapolitiikkaan. Huomio keskittyykin pääjohtaja Christine Lagarden kommentteihin koskien etenkin inflaatiokehitystä.

Tähän asti Lagarde on pitänyt inflaatiopiikkiä ohimenevänä ilmiönä ja siis toisin kuin näkemystään muuttanut USA:n keskuspankki, pysynyt edelleen aiemman, kevään viestinsä linjoilla. Torstaina seurataankin, siirtyykö Lagarde nyt viestinnässään enemmän USA:n keskuspankkiirien suuntaan, eli että inflaatio onkin pitempiaikaista, ja mitä seurauksia sillä olisi rahapolitiikkaan.

USA:han verrattuna Euroopan tilanne on toki siitä erilainen, että kun USA:n kuluttajahintaindeksi on noussut jo useampana kuukautena noin 5 %, kun Euroopassa taso on 3 % paikkeilla. Eli Euroopassa on vielä pysytty lähempänä molempien keskuspankkien tavoittelemaa kahden prosentin inflaatiota keskipitkällä aikavälillä ja inflaatiopaineet eivät siis ole yhtä suuria kuin mitä USA:ssa.

Pakottaako Brexit Englannin keskuspankin reagoimaan inflaatioon EKP:ta nopeammin?

4. marraskuuta kokoontuvalta Englannin keskuspankilta odotetaan ohjauskoron nostamista pykälällä. Inflaatio Isossa-Britanniassa on kivunnut yli 3 prosentin ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet jo yli 4 prosentin eli merkittävästi enemmän kuin Euroalueella.

Taustalla inflaation kiihtymisessä on raaka-aineiden hintojen nousun lisäksi Brexitin vuoksi syntynyt pula tietyistä tuotannon tekijöistä, mm. työntekijöistä logistiikassa ja maataloudessa, mistä johtuen esimerkiksi kauppojen hyllyt ovat osassa tuotealueita nyt tyhjiä. Pulan odotetaan heijastuvan inflaatioon nostavasti.

Euroalueella ei odoteta samaa ilmiötä ainakaan samassa mittakaavassa. Englannin keskuspankin odotetaankin joutuvan reagoimaan inflaation kiihtymiseen EKP:tä nopeammin.

Miltä korkomarkkinoiden tilanne nyt näyttää?

Korkotaso on ollut maltillisessa nousussa. Kuitenkin nyt ollaan vielä hieman alle viime vuoden kevään huipun niin USA:ssa kuin Euroalueella. 10-vuotisten valtionlainojen tuottotasot ovat nousseet: mm. USA:ssa 1,66 %:iin ja Euroalueella esimerkiksi Suomen valtionlaina on noussut jo positiiviselle puolelle 0,149 %:iin. Saksassa ollaan vielä negatiivisella puolella (-0,17 %).

Onko osakkeiden toimialoilla enää väliä tuoton kannalta?

Toimialojen tuottoerot ovat kaventuneet viime aikoina. Syksyn aikana ei siis ole ollut tuoton muodostuksen kannalta niin merkityksellistä, mille toimialalle sijoittajat ovat sijoittaneet. Tilanne kuitenkin voi taas muuttua, jos korkotaso jatkaa nousemista. Korkojen nousun pitäisi hyödyttää syklisempiä toimialoja ja vastaavasti olla negatiivinen tekijä korkoherkille toimialoille, kuten teknologia. Esimakua tästä nähtiin jo viime viikon perjantaina, jolloin teknologiaosakkeet reagoivat Powellin kommentteihin korkojen nousemisesta negatiivisesti.

Miltä tuloskauden alku on näyttänyt USA:ssa?

Tuloskauden alku on ollut jälleen odotuksia parempi USA:ssa, kun lähes 25 % S&P 500 -indeksin yhtiöistä on raportoinut tähän mennessä. Noin 80 % jo raportoineista yhtiöistä on ylittänyt odotukset, mikä on hieman historiallista keskiarvoa parempi.

Tuloskasvu ja kasvu suhteessa odotuksiin ovat jakautunut laaja-alaisesti eri toimialoille, eli kyseessä ei ole ollut vain muutamasta alasta, jotka vetäisivät indeksitason lukemaa ylöspäin.

Tuloskasvu on ollut erityisen vahvaa materiaali ja energiasektorilla, jotka hyötyvät raaka-aineiden hintojen noususta. Tulosjulkistajien määrä näillä sektoreilla on kuitenkin toistaiseksi pieni. Myös rahoitussektorilla on ollut vahvaa kasvua. Pankit ovat purkaneet koronakriisin aikana tehtyjä varauksia taseistaan.

Entä miltä Euroopan tuloskausi on tähän mennessä näyttänyt?

Euroopassa hieman yli 20 % STOXX Europe 600 –indeksin yhtiöistä on raportoinut tuloksensa tähän mennessä. Tulosjulkistusten mukaan kasvu on ollut vaisumpaa, mutta kuitenkin odotuksia vahvempaa.

Indeksitasolla tähän mennessä raportoineilla tuloskasvu on ollut nollassa. Raportit tähän mennessä ovat kuitenkin olleet odotuksia parempia. On hyvä myös huomioida, että raaka-ainesektorilta, jolta odotetaan hyvää kasvua, toistaiseksi vasta muutama yhtiö julkistanut tuloksensa.

Viikon markkinaindikaattorit: