Negatiivinen korko – mitä ihmettä?

Keskuspankin mukaan nykyinflaatio on ohimenevää ja tullee rauhoittumaan. Toivoa tietysti sopii, että näin todella on. Muutoin keskuspankit joutuvat puhaltamaan pelin poikki nopeammin, mikäli talouden toimijoiden inflaatio-odotuksien ankkurit pettävät, kirjoittaa Mandatum Asset Managementin Senior Portfolio Manager Juhani Lehtonen.

On tämä eriskummallista aikaa. Inflaatio on USA:ssa 5 %:n hujakoilla, talouskasvu 6 %:n tasoilla ja ohjauskorot nollassa, kymmenenvuotinen valtionlaina 1,25 %. Euroalueella tilanne vielä oudompi, kun ohjauskorko miinuksella. Mutta sellaista se on välillä rahoitusmarkkinoilla – jos joku tuntuu oudolta, se voi olla sitä pitkän aikaa.

Vaikka negatiivisista koroista on puhuttu jo pitkään, negatiiviset keskuspankkikorot ovat kyllä uusi konsepti näin pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. USA:ssa ei miinuskorkoja edes 2008 finanssikriisin hoidossa otettu käyttöön. Sittemmin Japanissa aloitettiin ja euroalueella tultiin perässä. Heinäkuussa 2014 EKP lätkäisi liikepankkien keskuspankkitalletuskoron negatiiviseksi ja 3kk euribor-korko painui negatiiviseksi sitten 2015 vuoden puolella ja on siellä pysynyt tähän päivään asti.

Uuteen konseptiin negatiivisten korkojen ohella mentiin myös keskuspankkien arvopaperiostoilla. USA:ssa ja euroalueella ei osteta Japanin ja Sveitsin tapaan vielä osakkeita keskuspankin taseeseen, mutta valtionlainoja sekä yrityslainoja kyllä. EKP:n arvioiden mukaan muut kuin viralliset tahot (lähinnä keskuspankit) omistavat enää Saksan valtionlainojen vapaasti vaihdettavana olevasta kannasta n. 25 %. USA:ssa sama luku on 65 %. Nettomääräisesti EKP ostaa loppuvuoden aikana miltei koko Saksan valtionlainojen uustarjonnan.

Inflaatio on lopulta sitten se tekijä, joka katkaisee tämän keskuspankkien eksperimentoinnin.

 

Yrityslainojen puolella EKP:n hallussa oli syyskuun puolivälissä 2021 jo 300 mrd euron edestä joukkolainoja. Toisin kuin valtionlainojen kanssa, niin yrityslainojen puolella EKP voi olla suoraan mukana liikkeeseenlaskuprosessissa. Valtioiden suora rahoitus on kielletty, mutta tätä kierretään siis ostamalla valtionlainat jälkimarkkinoilta.

Sanoisin näin, että rahan hinnan manipulointi alkaa olla jo merkittävä ongelma systeemissä. Kun ”riskitön” korko ei enää asetu markkinaehtoisesti, sillä on merkittäviä heijastusvaikutuksia markkinoilla. Käytännössä kaikki omaisuuslajit ovat tällä hetkellä tosi korkoherkkiä. Mahdollinen koron nousu tulee vaikuttamaan laajasti eri omaisuuslajeihin. Keskuspankki näkee elvytyshyödyt vielä suurempina, siksi vallitseva tilanne on edelleen päällä. Negatiivinen ohjauskorko vääntää koko korkokäyrän alas ja raha velloo systeemissä etsien kotia.

Talletuspankit ovat vierittäneet negatiivisen koron ongelman tietysti eteenpäin. Vähänkään suuremmat talletukset menevät maksun puolelle, eli tallettaja menettää rahaa pitäessään sitä pankissa. Siksi eri omaisuuslajeissa on nähty voimakasta sijoitusvirtaa sisään, kun varovaisemmatkin talouden toimijat joutuvat hakemaan ratkaisua rahan häviämiselle.

(Juttu jatkuu)

Epäsuora rahan arvon väheneminen, eli hintojen nousu, inflaatio, on lopulta sitten se tekijä, joka katkaisee tämän keskuspankkien eksperimentoinnin. Sitähän tässä on kissojen ja koirien kanssa tosin viime vuodet metsästetty. Nyt se lähti. Keskuspankin mukaan nykyinflaatio on ohimenevää ja tullee rauhoittumaan. Toivoa tietysti sopii, että näin todella on. Muutoin keskuspankit joutuvat puhaltamaan pelin poikki nopeammin, mikäli talouden toimijoiden inflaatio-odotuksien ankkurit pettävät. USA:ssa jo lipsuu pahasti: 3-vuoden periodille kansalaiset ennakoivat jo noin 4 %:n inflaatiovauhtia. Se on selvästi päälle FEDin toleranssin. Samoin Euroopassa inflaation nousun alkutahdit on jo soitettu.

Toivon hartaasti, että negatiivisista ohjauskoroista päästäisiin euroalueella mahdollisimman nopeasti ulos, ennen kuin on liian myöhäistä.

Lue lisää: Varainhoidon asiakkaaksi: "Tyypillistä asiakasta ei ole"