Korkosalkun koko nousi yli miljardin euron rajapyykin - millaista tuottoa asiakkaat ovat saaneet?

Mandatumin Korkosalkun hallinnoitava varallisuus on ylittänyt miljardin euron rajan. Kyseessä on ihan merkittävä saavutus Suomen mittakaavassa. Kysytään siis aiheesta lisää Korkosalkun vastuullisena salkunhoitajana toimivalta Juhani Lehtoselta. Miten saavutukseen on päästy ja millaisia markkinatilanteita Korkosalkun historiaan on osunut? Entä millaista tuottoa asiakkaat ovat saaneet?

Millainen tuote Korkosalkku on?

Korkosijoitukset ovat perinteisesti sijoitussalkun turvatyyny tai peruspilari osakkeiden rinnalla.

Juuri finanssikriisin ytimessä marraskuussa 2008 lanseerattu Korkosalkku sijoittaa varansa hajautetusti korkomarkkinoille kulloinkin vallitsevan markkinanäkemyksen mukaisesti. Strategian mukaisesti varoja sijoitetaan talletuksiin, rahamarkkinasijoituksiin, korkosijoituksiin, sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin ja johdannaissopimuksiin.


Korkosalkun lanseeraus osui siis varsin kriittiseen aikaan. Miten siitä selvittiin?

Alkutaipaleen aikana oli hyvin vaikea markkinaympäristö. Tuntui, että pankkeja kaatuu vasemmalta ja oikealta ja kapitalismi oli kuilun partaalla, mutta silloin tehtiin myös yksittäiset kaikkien kovimman tuoton sijoitukset.

Finanssikriisin lisäksi Korkosalkun historiaan on osunut Yhdysvaltain velkakattokriisi vuoden 2011 elokuussa, ns. eurokriisi vuosina 2011-2012 ja Kiinan turbulenssia vuonna 2015-2016 sekä muita tärinöitä. Yleinen korkotaso on laskenut koko Korkosalkun olemassaolon aikana, mutta väliin on mahtunut teräviäkin korkojen nousuja ja epänormaaleja markkinaliikkeitä.

Kaikkien näiden kriisien yli on navigoitu ilmeisen hyvällä menestyksellä. Millainen Korkosalkun tuotto on ollut?

Korkosalkku on noussut olemassaolonsa aikana yli 65 prosenttia täysien kulujen jälkeen. Se on varsin hyvä tuotto hajautetulle korkostrategialle.  Sijoittajalle tämä on tarkoittanut toistaiseksi hieman yli 4 prosentin vuosituottoa.

Olemme onnistuneet toimittamaan asiakkaillemme hyvää tuottoa ottamatta liikaa riskiä. Olemme pärjänneet hyvin myös kilpailijavertailuissa. Käyrämme on tasaisempi ja samalla ylempänä kuin suurimmalla osalla kilpailijoistamme. Lähitulevaisuudessa Korkosalkun tuottoprofiili on tietenkin rauhallisempi, koska korot ovat nyt hyvin matalalla tasolla. Tilanne kuitenkin saattaa muuttua pidemmällä aikavälillä.

 

Mikä on mielestäsi tärkein syy Korkosalkun menestyksen taustalla?

Menestyksen taustalla on valitsemamme strategia ja jokaisen ammattitaito. Korkosalkun pääpaino on ollut pohjoismaisissa yrityslainoissa, jotka koemme, että tunnemme erityisen hyvin.

Jos pitäisi nostaa esiin yksi onnistuminen, minkä asian haluaisit kertoa?

Oikea elämä on usein jopa ihmeellisempää kuin sarjakuvissa. Korkosalkun matkan varrelle on osunut melkein kaikki taloushistorian lähiajan kovimmat kriisit, mutta jotkut niistäkin ovat toimineet jopa kuin oppikirjoissa.

Yhtenä onnistumisena voisi nostaa esiin korkosuojauksen kesällä 2013, joka onnistui täydellisesti. Silloin tilanne oli kehkeytymässä hyvin samantyyppiseksi kuin juuri nyt Yhdysvalloissa. Keskuspankki täräytti melkein puun takaa, että luvassa on ylimääräisen elvytyksen alasajoa, jonka seurauksena korot nousivat tosi terävästi. Korkosuojauksella taklasimme tämänkin tilanteen varsin mallikkaasti.

 

Millaiset asiakkaat ovat sijoittaneet Korkosalkkuun?

Joukossa on isoja instituutiosijoittajia, kuten suomalaisia ja ruotsalaisia eläkesäästöjä ja -kassoja ja muita instituutioita.

Korkosalkussa on asiakkaina myös yksityissijoittajia esimerkiksi Mandatumin eläkesopimusten kautta tai varakkaampia yksityissijoittajia ja perheitä vakuutussopimusten kautta. Viime vuosina asiakaskuntaan on tullut myös uusi segmentti: yritykset, jotka ovat sijoittaneet Korkosalkkuun pidemmän aikavälin kassavarallisuuttaan.

 

 

Mitkä ovat Korkosalkun suurimmat sijoitukset?

Korkosalkun sijoitukset ovat lähinnä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suurimpien sijoitusten joukkoon kuuluu tällä hetkellä seuraavien yritysten lainat: Ap Moeller – Maersk A/S, Intrum AB, Sampo Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj ja Danica Pension, Metsa Board Oyj ja Gjensidige Forsikring AS sekä Verisure AB.

Koronakriisissä nähtiin, että joitain rahastoja jouduttiin sulkemaan, koska lunastuksia tuli niin paljon. Tapahtuko Korkosalkulle samalla tavalla?

Olemme pystyneet pitämään Korkosalkun likvidinä jokaisena pankkipäivänä. Tämä on yksi merkittävä ja selkeä onnistuminen koko Mandatumin arvoketjumme jokaiselta osa-alueelta, joka nousee jatkuvasti esiin myös sijoittajakeskusteluissamme.

Mitä miljardin euron rajapyykki sinulle tarkoittaa?

Korkosalkun miljardikerhoon pääsy on melkein kuin oman lapsen ylioppilasjuhlat, sillä olen päässyt todistanut koko tuotteen ainutlaatuisen matkan. Matkalle on mahtunut paljon, mutta koskaan ei ole tarvinnut viettää unettomia öitä. Siitä kaikki kunnia kuuluu Mandatumin ja Sammon asiantuntijoille.

Meillä on talossa ja koko konsernissa erittäin osaava ammattilaisten joukko. Kaikki sujuu kuin rasvattu, on kyse sitten korkonäkemystä tai yksittäistä sijoitusta koskevista keskusteluista Sammon asiantuntijoiden tai oman tiimini kanssa. Puhumattakaan riskienhallinnasta, datan tuottamisesta, materiaaleista, kauppojen setlaamisesta, monimutkaistenkin transaktioiden valmisteluista ja selvittämisestä tai arvonlaskennasta.

Kulisseissa tapahtuu niin paljon, ja jos jokin osa ketjussa pettäisi, emme pystyisi näin hyvään performanssiin tai pitämään päivittäistä likviditeettiä yllä jokaisena pankkipäivänä.

Korkosalkun juhlahetkinä eletään taas mielenkiintoista aikaa korkorintamalla. Miten kuvailisit tilannetta?

Olemme taas mahdollisesti vähän uudenlaisen sijoitusympäristön edessä. Sinänsä se ei ole meille uutta. Niin paljon on mahtunut jo menneeseen 12 vuoteen. Asiakkaidemme vaurastuttamiseksi teemme kuitenkin kovasti töitä isolla porukalla, oli se markkinaympäristö sitten miten hankala tahansa.

Erityinen kiitos kuuluu tietenkin kaikille asiakkaillemme. Hallinnoitavat varat ovat kuitenkin lopulta asiakkaiden varoja, joiden luottamus meidän on ansaittava joka päivä.