Allokaationäkemys: Sijoittajien syksy alkoi pilvisissä merkeissä

Markkinoilla on riittänyt viime aikoina huolia. Syyskuu olikin osakemarkkinoilla heikoin kalenterikuukausi sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruspandemian puhkeaminen kuritti markkinoita. Isossa kuvassa tapahtuneet muutokset ovat lopulta melko vähäisiä.

Syyskuu oli osakemarkkinoilla heikoin kalenterikuukausi sitten viime vuoden maaliskuun, jolloin koronaviruspandemian puhkeaminen kuritti markkinoita. Globaalit osakemarkkinat laskivat paikallisessa valuutassa mitattuna noin neljä prosenttia. Positiivisiin tuottoihin päästiin eri alueista ainoastaan Japanissa. Toimialoista energiasektori oli nousevien öljyn ja maakaasun hintojen myötä kuukauden selvä voittaja. Helppoa ei ollut muillakaan markkinoilla. Korkojen ja luottoriskipreemioiden nousu söivät korkosijoitusten tuottoja. Euroissa sijoitustensa tuottoa mittaava sijoittaja kuitenkin hyötyi dollarin selvästä vahvistumisesta.

Riskisijoituksia kurittivat syyskuussa monet huolet. Kiinan erityisesti teknologiasektoria vavisuttaneiden regulaatiohuolien lisäksi kiinteistöyhtiö Evergranden maksuvaikeudet nousivat kuun alussa jälleen otsikoihin, ja yhtiö ei lopulta maksanut useamman joukkovelkakirjansa kuponkikorkoja. Huolet ongelmien leviämisestä maan muihin kiinteistösektorin yhtiöihin ja sitä kautta finanssisektorille kuitenkin helpottivat Kiinan viranomaisten puututtua peliin. Evergranden hallittu alasajo ja toisaalta teknologiasektorin regulaatiopaineiden lievä helpottaminen ovatkin tukeneet kiinalaisia osakkeita viimeisten päivien aikana.

Toinen ainakin toistaiseksi sivuun työnnetty murhe oli Yhdysvaltojen jo perinteeksi muodostunut liittovaltion velkakattokeskustelu. Laissa säädetty velkakatto määrittää rajan liittovaltion velanotolle, ja saattaisi pahimmillaan mm. sulkea liittovaltion eri toimintoja ja ajaa Yhdysvallat teknisesti maksukyvyttömyyteen. Velkakattoa käytetään usein panttivankina puolueiden välisissä (joskus jopa sisäisissä) kiistoissa, mutta lopulta sopuun ollaan aina päästy niin, että finanssimarkkinat ovat välttyneet mylläkältä, joka liittovaltion maksukyvyttömyydestä seuraisi. Tällä kertaa velkakattopäätös siirrettiin joulukuulle, joten poliittisen teatterin seuraavaan näytökseen palattaneen vielä syksyn aikana.

Talouden kasvu hidastuu, mutta inflaatio jatkaa yhä korkeana

Kaikista huolista ei kuitenkaan syyskuun myötä päästy eroon. Talousdata kertoo talouden kasvavan edelleen pitkän aikavälin trendiään vahvemmin, mutta kasvun vahvin momentum näyttää olevan takana. Esimerkiksi ostopäällikköindeksit laskivat Euroopassa ja Yhdysvalloissa teollisuudessa sekä palvelualoilla. Samaan aikaan edelleen koronapandemiasta ja sen kerrannaisvaikutuksista kärsivät logistiikkaketjut ja raaka-aineiden tuotantohäiriöt aiheuttavat kitkaa eri puolilla maailmaa.

Toinen, ehkäpä vielä kasvun hidastumistakin vahvempi huolenaihe on yhä korkeana jatkava inflaatio. Hätäisimpien kommentaattorien analyyseissa kokonaan sukupuuttoon tuomittu inflaatio on noussut yllä mainittujen logististen haasteiden ja vahvan kulutuskysynnän myötä keskuspankkien pitkän aikavälin tavoitteiden päälle. Alkuvuodesta väliaikaiseksi povatut inflaatioluvut ovat jatkaneet sinnikkäästi kasvuaan.

(Juttu jatkuu)

 

Keskuspankit ovat toistaiseksi pitäytyneet tiukasti tarinassa, jonka mukaan rahapolitiikan odotettua aggressiivisempaan kiristämiseen ei ole tarvetta juuri hintojen nousun hetkellisen luonteen vuoksi. Nopean globaalin kasvun ja työmarkkinoiden vahvistumisen myötä keskuspankit ovat kuitenkin siirtyneet piirun verran kiristävämpää rahapolitiikkaa kohden. Yhdysvalloissa pandemian vuoksi pystytettyä joukkovelkakirjojen osto-ohjelmaa ryhdytään suurella todennäköisyydellä pienentämään syksyn aikana. Myös odotukset ensimmäisestä koronnostosta ovat hiipineet jo ensi vuoden lopulle.

Euroopassa keskuspankki vaikuttaa sen sijaan olevan edelleen puun ja kuoren välissä. Totuttua vauhdikkaampi kasvu näyttää hiipuvan rakenteellisten haasteiden myötä eivätkä velkaantuneiden euromaiden taloudet kestä nykyistä merkittävästi korkeampia korkotasoja.

Mitä haasteiden ristipaine sitten tarkoittaa sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta?

Isossa kuvassa tapahtuneet muutokset ovat lopulta melko vähäisiä. Globaalin kasvun tiedettiin hidastuvan lopulta, ja hidastumisestaan huolimatta erityisesti kehittyneiden talouksien kasvu jatkuu vielä pitkään trendiään vahvempana. Kasvu, nopeana jatkuva inflaatio ja keskuspankkien astetta tiukempi linja johtivat syyskuussa pitkien korkojen vauhdikkaaseen nousuun. Vaikka vahvaa nousua seuraa korkomarkkinoilla usein hetkellinen rauhoittuminen, on korkojen suunta loppuvuoden aikana edelleen näkemyksemme mukaan nouseva. Vaikka monien riskien realisoituminen näyttää nyt kesää todennäköisemmältä, on perusskenaariomme vuoden viimeiselle neljännekselle edelleen positiivinen. Niinpä salkkumme on asemoitu vähintäänkin poutasään varalle.

Edellä kuvattu ympäristö jättää sijoittajalle edelleen valitettavan vähän vaihtoehtoja. Tuottoa täytyy edelleen metsästää osakkeista, joiden suhteellinen tuotto korkosijoituksiin nähden on varsin kohtuullinen. Pidämme osakkeet salkuissamme neutraalipainossa. Korkosijoituksissa suosimme riskiyrityslainoja ja lainamuotoisia sijoituksia, vastaavasti valtionlainojen paino on lähes nollassa, sillä tuotto-odotus on parhaimmillaankin alhainen ja korkotason jatkaessa nousussa negatiivinen. Pidämme salkuissamme reilusti käteistä, joka mahdollistaa nopean reagoinnin rajummissa markkinaliikkeissä. Vaihtoehtoisten sijoitusten tuotto- ja hajautuspotentiaali näyttää edelleen varsin houkuttelevalta.

Korot:

  • Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin. Pohjoismaissa yrityslainojen tuottotaso on myös hieman korkeampi kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa.
  • Painotamme lainamuotoista sijoittamista, missä tuottotaso on tällä hetkellä joukkovelkakirjamarkkinoita parempi ja korkoriski vähäinen, sillä lainat ovat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia. Lainastrategioiden osuutta on kasvatettu asteittain.
  • Pidämme korkoriskin maltillisena. Kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono, eivätkä pitkän juoksuajan sijoitukset tästä syystä houkuttele. Vähäinen korkoriski tarkoittaa myös pienempää negatiivista vaikutusta siinä tapauksessa, että inflaatio kiihtyisi odotuksia korkeammaksi ja korkotaso sen seurauksena nousisi uudelleen.
  • Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni.
  • Vähäriskisten investment grade -yrityslainojen osuutta on asteittain vähennetty. Vähensimme syyskuun aikana yhdysvaltalaisten investment grade -lainojen painoa. Samalla kotiutimme voittoja vahvistuneesta dollarista.
  • Käteisen osuutta on asteittain lisätty. Ajattelussamme käteiskassa mahdollistaa ostotilaisuuksiin tarttumisen nopeastikin niiden ilmaantuessa.

 

Osakkeet:

  • Olemme pitäneet osakepainon ennallaan tämän vuoden ajan myymällä osakekurssien noustessa, millä haluamme varautua mahdollisiin takapakkeihin talouden toipumisessa.
  • Olemme lisänneet suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden, rahoitussektorin ja kestokulutushyödykeyhtiöiden, osuutta asteittain marras-huhtikuussa ja edelleen elokuussa.
  • Vastaavasti olemme vähentäneet korkoherkkien toimialojen, etenkin teknologiasektorin osuutta asteittain.
  • Kehittyvillä markkinoilla olemme siirtäneet sijoituksia passiivisesti hoidetusta strategiasta aktiivisesti hoidettuun strategiaan, sillä uskomme nykyisen markkinatilanteen avaavan tilaisuuksia pitkäjänteisille osakepoimijoille.
  • Lisäksi painotamme eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät talouden toipuessa, mutta arvostustaso maltillinen verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.

 

Vaihtoehtoiset:

  • Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa paino on yksityisissä järjestelyissä. Yrityskauppamarkkinat ovat normalisoituneet ja pandemian jälkeiset rahoituskapeikot avaavat tuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.
  • Kiinteistösijoituksissa pidämme maantieteellistä hajautusta Suomen ulkopuolelle tärkeänä. Suosimme kiinteistökehitykseen erikoistuneita salkunhoitajia, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Salkunhoitajat tavoittelevat tuottoja kehittämällä pandemian takia muuttuneeseen kysyntään sopivia kohteita (vastuullisuus, turvallisuus, joustavuus).
  • Pääomasijoituksissa ns. kuivan ruudin eli ostokohteita etsivän rahan määrä markkinoilla on suuria. Seurauksena sijoituskohteiden arvostustasot ovat kohonneet. Olemme valikoidusti aktiivisia yksittäisissä hankkeissa, jotka eivät ole velkavetoisia.