Viikkokatsaus: 22.3.2021 Kuinka korkealle korot voisivat nousta?

Mitä riskejä markkinoilla nähdään?

Markkinoiden näkökulmasta koronapandemia ja rokotusprosessi alkavat olla jo menneen talven lumia, sillä suurimpana riskinä nähdään nyt odotuksia kovempi inflaatio.

Tämä selviää BofAn tekemässä globaalissa kyselyssä, jossa rahastomanagereilta on pyydetty kertomana heidän mielestään markkinoiden olennaisimmat riskit.  Riskilistalle nousi inflaation lisäksi myös bondimarkkinoiden mahdollinen ”kiukunpuuska”, joka sekin johtuisi nimenomaan inflaatiosta.

Koronarokotusten eteneminen oli pitkään riskilistan ykkösenä, mutta sen merkitys on vähentynyt viime kuukausien aikana. Kun vielä keväällä 2020 sijoittajien katseet keskittyivät nouseviin tartuntakäyriin, nyt katseenvangitsijana ovat inflaatio-odotukset, USA:n valtionlainojen nouseva korkotaso ja keskuspankin kommentit.

Millaiset ovat sijoitusmarkkinoiden fiilikset tällä hetkellä?

Markkinoiden tunnelma on edelleen erittäin korkealla, ja hintaheilunta on maltillistunut. Viime viikolla nähtiin, että VIX-indeksi painui alle 20 tason – tämä tapahtui nyt  ensimmäisen kerran koronapandemian alkamisen jälkeen. VIX-indeksi mittaa S&P 500 -indeksin hintaheiluntaa ja se on yleisesti seurattu markkinoiden tunnelmamittari.

Voimakkaan markkina-euforian vallitessa markkinat ovat historiassa olleet normaalimpia herkempiä erilaisille pettymyksille suhteessa odotuksiin. Pettymykset voisivat nyky-ympäristössä liittyä esim. rokoteprosessiin, kasvuodotuksiin, keskuspankkien politiikoihin yms. 

Viime viikolla keskiössä oli USA:n keskuspankin kokous. Miten mahdollista koronnostoa kommentoitiin?

Keskuspankin ei odotettu tekevän muutoksia rahapolitiikkaansa, vaan markkinatoimijoita kiinnosti etenkin kommentit liittyen korkojen nousuun ja lähivuosien rahapolitiikan mahdolliseen kiristämiseen.

Keskuspankki julkaisi kokouksen yhteydessä myös neljännesvuosittain julkaistavat päivitetyt talous- ja korkoennusteensa. Kyseessä oli tämän vuoden ensimmäinen päivitys ennusteisiin. Markkinatoimijat hakivat etenkin korkoennusteesta osviittaa lähivuosien rahapolitiikan kehityksestä.

Keskuspankin viestintä oli oman silmiimme hyvin varovaista. Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu ja keskuspankki pitää ohjauskoron matalalla. Bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 6 prosenttia, vuoden lopussa odotetaan täystyöllisyyttä, mutta Yhdysvaltain keskuspankki ei viestinyt nostavansa ohjauskorkoa ennen vuotta 2024. Mikäli taloustilanne etenee odotetusti, odotamme että ohjauskorosta kuullaan vielä tiukempaa puhetta. 

Olisiko koroilla nousupainetta? Ja jos on, niin kuinka korkealle tasolle ne voisivat nousta?

Yksi arvio niiden tasosta saadaan historiallista dataa tutkimalla. Yhdysvaltain 10-vuotinen korko on historiallisesti seurannut usein hyvin samanlaista käyrää kuin kaksi kasvuindikaattoria. Ensimmäisessä vertailuindikaattorissa on huomioitu kullan ja kuparin suhde, jeni ja öljy. Toisessa puolestaan Kiinan tuottajahintaindeksi ja globaali ostopäälliköiden indeksi.

Kun näitä kolmea on verrattu toisiinsa, ovat muutokset niissä seuranneet toisiaan – indikaattoreiden liikkeet ovat kuin saman piirtäjän käsistä. Viime aikoina niihin on tullut riitasointuja – kaksi muuta indikaattoria ovat nousset käsi kädessä ja selvästi nopeammin kuin 10-vuotinen korko.

Jos historia pitää paikkansa, niin kyseisten indikaattorien perusteella 10-vuotisella korolla olisi potentiaalia nousta 2,25 – 2,5 prosenttiin. Korkoliikkeelle on yksi este: kyse on siitä, salliiko FED pitkien korkojen normaalin nousun – se jää nähtäväksi.

Viime aikojen kuuma puheenaihe on ollut sektorirotaatio. Onko siihen olemassa uusia tarkastelukulmia?

On totta, että viime aikojen kuuma puheenaihe on ollut sektorirotaatio, ja siitä on kirjoitettu omissa viikkokatsauksissamme jo pitkään. Kyseessä on niin sanottu rotaatio kasvuyrityksistä arvoyrityksiin. Rotaatiolla tarkoitetaan käytännössä sitä, että sijoitettavaa varallisuutta siirtyy teknologiaosakkeiden sijaan perinteisempiin toimialoihin, kuten energia-alaan, finanssialaan ja teollisuuteen.

Yksi kulma rotaatioon on myös Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkina sekä mahdollinen rahoitussektorin nousu. Yhdysvaltojen osakemarkkina on kasvuyhtiöpainotteinen, kun taas Euroopassa painottuu arvoyhtiöt ja sykliset alat.

Inflaatio-odotusten vuoksi voisimme nähdä myös Euroopassa nimelliskorkojen nousua. Tämän seurauksena voisi ounastella, että luvassa on Euroopan osakemarkkinoiden suhteellinen kukoistusaika verrattuna Yhdysvaltain osakemarkkinaan.

Euroopan osakemarkkinoilla pankkisektori on ollut finanssikriisistä saakka häviäjien joukossa. Eurooppalaisten korkokäyrien jyrkistymisen myötä myös finanssiala voisi löytää menestyksen jyvänsä.

Helmikuussa näkynyt hype- ja meemiosakkeiden aikaansaama hintaheilunta näyttää olevan ohi. Miten Yhdysvaltain elvytys voi vaikuttaa osakemarkkinoihin?

Helmikuussa keskustelupalstojen hype- ja meemiosakkeet lisäsivät hintaheiluntaa. Kun rankasti lyhyeksi myytyihin osakkeisiin tulikin yhtäkkiä voimakkaasti ostoa, lyhyeksi myyneet sijoittajat joutuivat riskienhallinnallisista syistä sulkemaan lyhyeksi myytyjä positioitaan tappioidenkin uhalla.

Joidenkin näkemysten mukaan luvassa voi olla lähiaikoina meemiosakkeiden jatko-osa. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvalloissa elvytyspaketin shekit ovat pian amerikkalaisten käsissä ja merkittävä osuus elvytyksestä näyttää valuvan suoraan osakemarkkinoille-

Deutsche Bankin selvityksen mukaan moni amerikkalainen aikoo käyttää elvytysrahaa osakesijoittamiseen. Mielenkiintoisa on, että nuoremmat ikäryhmät aikovat käyttää elvytysrahastaan jopa 50 prosenttia osakesijoituksiin. Lisäksi sijoituskokemuksella näyttää olevan yhteys sijoitettavan osuuden määrään – alle 12 kuukautta sijoittaneet ovat valmiita laittamaan osakemarkkinoille jopa 43 prosenttia saamistaan elvytysrahoista.

Markkinaindikaattorit: