Viikkokatsaus 27.3.2023: Markkinat ovat olleet aina väärässä

Hintaheilunta jatkui viime viikolla sijoitusmarkkinoilla. Alkuviikosta nähtiin kurssinousua, mutta pessimistinen sentimentti valtasi alaa jälleen viikon loppupuolella. Kasvuyhtiöt ovat yliperformoineet varsinkin Yhdysvalloissa pitkälti korkotason laskun seurauksena. Eurooppa ja Japani ovat olleet alkuvuoden parhaiten pärjänneet markkinat. Viikkotasolla läntiset osakemarkkinat päätyivät viime viikolla pienelle miinukselle. Luottoriskitasojen leventyminen on heikentänyt erityisesti high yield -sijoituksia. Korkojen lasku on nostanut valtionlainojen tuottoja viimeisten viikkojen aikana.

Pankkidraama pysyi edelleen markkinoiden huomion keskipisteenä. Markkinoilla seurattiin myös erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankin (Fedin) korkokokouksen antia.

Credit Suissen saagaan saatiin markkinoita rauhoittanut päätös, kun edellisviikonloppuna UBS ilmoitti ostavansa pankin. Kaupan yhteydessä Credit Suissen AT1-velkakirjat menettivät arvonsa, kuten velkakirjojen ehtoihin oli vastaavan tilanteen varalta kirjattu. Arvon menetys aiheutti kuitenkin hintaheiluntaa laajemmin myös muiden eurooppalaisten pankkien velkakirjoissa viime viikollakin. Yhdysvalloissa hermostuneisuutta puolestaan aiheutti valtiovarainministeri Janet Yellenin ilmoitus, jonka mukaan liittovaltio ei takaa kaikkia pankkitalletuksia. Sinänsä ilmoituksessa ei kuitenkaan ollut mitään uutta, esimerkiksi Suomessa talletukset on taattu vain 100 000 euroon asti.

Fed piti viime keskiviikkona maaliskuun korkokokouksensa. Ennen kokousta markkinoilla ei ollut selkeää näkemystä koronnostosta (tai jopa laskusta) ja vaihteluväli eri vaihtoehdoille oli poikkeuksellisen leveä. Osa sijoittajista odotti kahden pykälän (eli 0,5 prosenttiyksikön) koronnostoa rohkeimpien veikatessa jopa pykälän (0,25 prosenttiyksikön) koron laskua pankkisektorin huolien takia. Keskuspankki päätyi kuitenkin ennakkoon todennäköisimpänä pidettyyn vaihtoehtoon eli yhden pykälän nostoon. Ohjauskoron vaihteluväli nousi siis 4,75–5,00 prosenttiin. Kokouksen jälkimainingeissa korkotaso laski ja dollari heikentyi euroa vastaan.

Markkinoiden ja keskuspankin odotukset tuleville koronnostoille ovat pahasti ristiriidassa. Keskuspankin kokouksesta saadun viestin mukaan koronlaskuja ei tänä vuonna ole odotettavissa ja keskuspankin jäsenet odottavat ohjauskoron olevan tämän vuoden lopulla noin viisi prosenttia. Keskuspankkiirit odottavat korkoja tuotavan alas verkkaisesti ensi vuodesta alkaen. Korkomarkkinat taas hinnoittelevat nyt loppuvuodelle jo useamman pykälän ohjauskoron laskun ja vuoden lopulla ohjauskoron odotetaan olevan noin neljä prosenttia.

Kumpaa nyt sitten kannattaa uskoa? Historiallisesti markkinat ovat olleet ohjauskoron tasosta Yhdysvalloissa systemaattisesti väärässä markkinoiden odottaessa tyypillisesti pienempiä muutoksia ohjauskoron tasoon kuin mitä keskuspankki on lopulta päätynyt tekemään. Toisaalta myös keskuspankki on viime vuosina tehnyt nopeita käännöksiä omassa rahapolitiikassaan. Esimerkiksi vuoden 2021 ajan keskuspankki toisti sitkeästi viestiä inflaation väliaikaisuudesta ja piti ohjauskoron alhaalla, kunnes kelkka kääntyi vuoden viimeisessä kokouksessa ja vuoden 2022 aikana nähtiin reiluja koronnostoja.

Viikon markkinaindikaattorit