Klassikkosalkku pitää edelleen pintansa
Klassikot ovat klassikoita syystä. Viime vuosi moukaroi kuitenkin niin osakkeita kuin korkojakin ja osa sijoittajista oli valmis heittämään sijoitusstrategioiden klassikon, niin sanotun 60/40-salkun jo roskakoriin. Turha hötkyily voi kuitenkin pian kaduttaa.
60/40 – tuota ytimekästä numerosarjaa on pidetty yhtenä, joillekin jopa sinä ainoana tienä vaurauteen. 60/40-salkku on klassinen sijoitusstrategia, jossa salkussa on 60 prosenttia osakkeita korkeampaa tuottoa hakemassa ja 40 prosenttia korkoja salkun kokonaisvolatiliteettia tasoittamassa. Suomalaisittain samainen sijoitusstrategia taipuu useimmiten muotoon 50/50, jossa osakkeiden ja korkojen osuus on jotakuinkin sama. Se minkälaisia osakkeita tai korkokohteita salkkuun on valittu, riippuu salkkua tarjonneen tahon omista preferensseistä ja vahvuusalueista.
Viime vuonna tuo 50-luvulta sijoittajia opastanut klassikoiden klassikko sai lievästi sanottuna nenilleen, ja yhtä huonoa performanssia strategialle saa hakea finanssikriisin ajoilta asti. Mutta edes finanssikriisissä ei nähty sitä outoutta, joka sotki sijoittajien pasmoja viime vuonna.
”Viime vuosi oli sijoittajille todella huono. Finanssikriisissä meni vielä huonommin, mutta silloin syynä oli osakkeiden arvon tippuminen jopa 50 prosenttia. Viime vuonna niin osakkeet kuin korot tippuivat 15–20 prosenttia. On todella poikkeuksellista, että molemmat ylipäätään menevät samaan suuntaan saati, että noin paljon”, Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen kuvaa.
Yleensä kun osakkeilla menee huonosti, korot pärjäävät ja sama toisinpäin. Toisen menestys siis paikkaa toisen huonoutta, sehän se hajauttamisen perusajatus on. Kun viime vuonna niin korot kuin osakkeet, klassisen sijoitussalkun molemmat peruspilarit, olivat tappiolla ja kisaa käytiin siitä, kellä meni vähiten huonosti, moni oli valmis heittämään klassikkostrategian jo roskakoppaan.
Järvisen mukaan ei kuitenkaan kannata hötkyillä, varsinkaan juuri nyt.
(Artikkeli jatkuu)
Kanssasijoittaminen
Kunnianhimoisesti kimpassa. Se on tapa, jolla hoidamme sekä asiakkaidemme että omia rahojamme.
Lue lisää kanssasijoittamisesta.
Vaikea vuosi kattoi pöydän paremmille tulevaisuuden tuottonäkymille
Korkojen nopea nousu viime vuonna oli korkosijoituksille myrkkyä, mutta jo ennen sitä korkosijoittajia oli koeteltu pitkään matalien korkojen ja sitä myöten vaatimattomampien korkotuottojen maailmassa. Klassikkosalkun toinen pilari huojui. Matalien korkotuottojen ajamina sijoittajien kiinnostus vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin kasvoi ja salkkujen osakepainot kohosivat. Osakkeiden arvostustasot paisuivat, osa hyvinkin turpeiksi.
Sitten tuli inflaatio, korot ja eräänlainen pitkään odotettu kevätsiivous kohti normaaliutta. Hinta kirpaisee nyt, mutta myrskyn jälkeen aurinko lämmittää tavallistakin enemmän.
”Viime vuosi oli tuotoiltaan katastrofaalisen huono, mutta nyt tästä eteenpäin katsottuna maailma on muuttunut. Korkotaso on korkeammalla, mikä vaikuttaa tietysti ennen kaikkea korkosijoitusten tuotto-odotuksiin. Riskittömän koron noustessa tuotto-odotukset nousevat laajemminkin eri omaisuusluokissa, mutta korkosijoitusten tuotto-odotus on noussut osakkeita houkuttelevammaksi. Tästä eteenpäin 60/40-salkun hajautushyödyt realisoituvat taas todennäköisemmin kuin mitä vielä ennen kriisiä, kun korot olivat todella matalalla.”
Korkosijoitusten tuotot likistelevät nyt osakkeiden keskimääräisiä tuottoja. Muutos vanhaan on valtava ja se tuntuu tapahtuneen kuin yhdessä yössä. Tuoton muassa myös riskit ovat nousseet, mutta nousseista tuotto-odotuksista riittää nyt puskuriksi asti.
”Korkosijoitusten keskimääräinen tuotto-odotus on tähän vuoteen lähdettäessä sen verran korkea, että vaikka korot nousevat tai tulee luottoriskitapahtumia, ne eivät syö kaikkea sitä tuottoa. Esimerkiksi jos tuotto-odotus on ollut ennen vaikka yhden prosentin, nyt samantyyppisen korkosijoituskohteen tuotto-odotus on viisi prosenttia. Puskuria on nyt huomattavan paljon enemmän kuin sitä oli näihin kriiseihin lähdettäessä vuonna 2020”, Järvinen selventää.
Viime vuosi oli tuotoiltaan katastrofaalisen huono, mutta nyt tästä eteenpäin katsottuna maailma on muuttunut.
Ihan pelkillä ruusuilla tanssimista lähitulevaisuus ei kuitenkaan tule olemaan. Epävarmuus niin inflaation, rahapolitiikan kuin talouskasvunkin suhteen on edelleen melko suurta ja kuten viime aikoina on nähty, korkeat korot eivät ole vain asuntovelallisten haaste.
Osakemarkkinoille Järvinen ennustaa edelleen korkeampaa hintaheiluntaa seuraavalle 1–1,5 vuodelle. Hän tosin myös muistuttaa, että osakemarkkinoilla heilunta kuuluu asiaan, siihen ei vain viime vuosina olla enää totuttu. Taas pitemmällä aikavälillä riskittömän koron nousu nostaa myös osakkeiden tuotto-odotuksia ja toisaalta osakkeiden arvostuksissa erityisesti teknologiosakkeissa nähdyistä ylilyönneistä on nyt paljolti päästy yli. 60/40-salkun toinen pilari elpyy.
”Tuotto-odotukset 60/40-salkulle nousevat. Salkunhoito ei voi silti vain levätä laakereillaan. Työtä on tehtävä jatkuvasti ja näkemystä tulee ottaa rohkeasti. Esimerkiksi itse uskoimme jo pari vuotta sitten, että näillä korkotasoilla korkoriskin kantaminen ei ole järkevää ja lähdimmekin viime vuoteen salkulla, jossa oli korkoriskiä kovin vähän. Siksi me selvisimmekin viime vuoden myrskystä varsin kuivin jaloin. Haasteita tulee väistämättä myös tulevaisuudessa ja salkku tulee olla oikeassa asemassa kohtaamaan niitä.”
Vaihtoehtoiset sijoitukset houkuttavat edelleen sijoittajia
Pitkään jatkunut matalien korkojen kausi sai sijoittajat kuikuilemaan muita vähäriskisempiä vaihtoehtoja, kuten alternatiivikohteita eli vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Toisin kuin esimerkiksi osakkeissa alternatiivisijoituksiin sijoitetut varat eivät ole samalla tavalla saatavilla kuin vaikka osakkeissa tai joukkovelkakirjoissa, ja tästä sijoittaja saa korkeamman tuoton muodossa maksun, likviditeettipreemion. Lisätuotto suhteellisen pienellä riskillä on kiinnostanut sijoittajia ja viimeisen viiden vuoden aikana klassiseen osakkeista ja koroista muodostuneeseen salkkuun kasvoi kolmas pilari.
Entä sitten nyt? Jos koroista saa taas houkuttelevaa tuottoa, jääkö alternatiivisijoitusten ura korkojen ja osakkeiden rinnalla vain lyhtyaikaiseksi sijaisuudeksi?
”Jos likviditeettiriskiä pystyy kantamaan (eli sijoitukset pystyvät olemaan sijoitettuna pitempään), niin se myös kannattaa kantaa, koska pitkällä aikavälillä siitä saa lisätuottoa. Alternatiivisijoitusten houkuttelevuus ei siis ole mennyt mihinkään.”
Tuotto-odotusten nousu muissa omaisuusluokissa heijastuu siis myös vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.
Haasteita tulee väistämättä myös tulevaisuudessa ja salkku tulee olla oikeassa asemassa kohtaamaan niitä.
Likviditeettipreemion lisäksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa houkuttaa markkinan tehottomuus. Tehokkailla markkinoilla sijoituskohteen arvolle relevantti tieto on kaikkien saatavilla ja vain harva sijoittaja pystyy saavuttamaan johdonmukaisesti markkinoita parempaa tuottoa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen osakemarkkina on tehokas markkina. Alternatiivimarkkinoilla tilanne on erilainen. Omaisuuslajit tunteva ja jalkatyötä pelkäämätön sijoittaja voi löytää aarteita ja omalla työllä voi myös kohottaa sijoituskohteidensa arvoa. Ylituottoa on siis mahdollista löytää.
Nyt tilanne on sijoittajille erityisen herkullinen.
”Historia osoittaa hyvin, että kun tekee sijoituksia silloin, kun talouskasvu hidastuu ja likvidi markkina on tullut alas, seuraavien vuosien tuottonäkymät ovat varsin hyviä. Sama pätee nyt myös alternatiivisijoituksiin.”
Rohkeus kannattaa, ja opportunistinen, pitkän aikajänteen omaava sijoittaja hyötyy vaikeistakin ajoista.
Sijoittaminen
Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.
Tutustu sijoittamiseen
