Älä ajoita, hajauta

Sijoittamisen perusteesi on ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Halvalla ostaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa, koska huomisen pörssikursseja ei voi lukea kristallipallosta. Ongelman voi ratkaista ajallinen hajauttaminen.

Kuva: Zetong Li / Unsplash

Milloin on hyvä hetki ostaa? Silloin, kun kohteen arvo on alimmillaan, tietysti. Arvon noustessa sijoittaja tekee mojovat voitot myydessään saman kohteen korkeampaan hintaan.

Entä mistä tietää, milloin hinta on alimmillaan ja miten ajoittaa ostot oikein? Ei mistään. Markkinoiden merkkejä voi lukea ja pörssikursseja yrittää ennakoida, mutta totuus on, että kukaan ei etukäteen tiedä milloin olisi kaikkein paras hetki ostaa ja milloin realisoida eli myydä. Myös härkä- eli nousumarkkinoilla on helppo alkaa empiä ostopäätöksen kanssa – entä jos arvostukset eivät enää tästä nousekaan?

”Sijoituspäätösten tekeminen on yhtä vaikeaa sekä lasku- että nousumarkkinoilla”, toteaa Rami Hakola, Mandatumin Head of Distribution.

Rami_Hakola.jpg

Taloustieteilijä John Maynard Keynes sanoi, että markkinoilla vallitsevat eläimelliset henget, jotka ottavat vallan sijoittajista joukkohurmoksen lailla. On vaikeaa toimia eri tavalla kuin massat, etenkin kriisitilanteissa. Houkutus myydä arvopaperinsa kurssien kääntyessä laskuun ja ostaa ne takaisin niiden arvon ollessa alimmillaan on suuri, mutta todellisuudessa tällaisen peliliikkeen ajoittaminen on lähes mahdotonta.

Mikä ratkaisuksi? Jos kukaan ei tiedä milloin olisi paras hetki ostaa, onko parempi jättää kokonaan ostamatta? Päinvastoin: silloin järkevintä on ostaa säännöllisesti, vähemmän kerrallaan. Tätä kutsutaan ajalliseksi hajauttamiseksi.

Ajallisen hajauttamisen etuna on, että se eliminoi tarpeen markkinapohjan arvailulle. Jos sijoittaa säännöllisesti, osuu todennäköisesti ainakin melko lähelle kurssialhoa. Samalla kertasijoituksen riski pienenee: jos yhden kuukauden sijoituksen arvo kärsii, muiden kuukausien sijoitukset tasapainottavat kokonaiskuvaa.

(Artikkeli jatkuu)

 

On hyvä muistaa, että jos ei sijoita, ei salkkuun myöskään kerry mitään.

”Tärkeintä on pysyä kurinalaisena. On hirvittävän houkuttelevaa alkaa poiketa sijoitussuunnitelmastaan markkinatilanteen muuttuessa, mutta on pidettävä mielessä, että markkinat voivat nopeasti kääntyä päinvastaiseen suuntaan”, Hakola tähdentää.

”Missä tahansa markkinatilanteessa pitää myös miettiä omaa sijoitushorisonttia. Alle 30-vuotiaalle sijoittajalle on vielä tärkeämpää pysyä tiukasti kiinni sijoitussuunnitelmassaan, kun taas kymmenen vuoden päästä eläkkeelle siirtyvä sijoittaja voi hieman enemmän joustaa kuukausitasolla markkinatilanteen mukaan”, Hakola pohtii.

Ajallinen hajauttaminen voi näyttää esimerkiksi tältä:

Sijoitettava summa: 100 000 €

Sijoituskohde: S&P 500-ETF

Tammikuu: 10 000 €

Helmikuu: 10 000 €

Maaliskuu: 20 000 € (Osakkeen hinta laskenut)

Huhtikuu: 10 000 €

Toukokuu: 5 000 € (Osakkeen hinta noussut)

Kesäkuu: 10 000 €

Heinäkuu: 20 000 € (Osakkeen hinta laskenut)

Elokuu: 15 000 €

”Tässä esimerkissä suuren kertasijoituksen sijaan sijoitettava summa on jaettu kahdeksalle kuukaudelle joustavasti sallien kuukausitasolla pientä pelivaraa markkinatilanteen mukaan. Sijoituskohteen arvon laskiessa voi harkita pientä tankkausta, eli suurempaa kertaostoa”, Hakola avaa.

Esimerkin mukaisesti ajallisesti hajauttamalla voi tarkkailla sijoituskohteen arvon kehitystä ja sijoittaa sen mukaan enemmän tai vähemmän kerralla. Kun sijoituskohde on halvempi ja sijoituksen tuotto-odotus siten suurempi, voi olla viisasta sijoittaa kerralla vähän enemmän. Toinen vaihtoehto on päättää sijoittavansa joka kuukausi saman summan rahaa, jolloin voi säästää itseltään pörssikurssien seuraamisen vaivan.

On hyvä muistaa, että jos ei sijoita, ei salkkuun myöskään kerry mitään. Siksi suunnitelmaan sitoutuminen on menestyksekkään sijoitusstrategian keskiössä.

Laskumarkkinoilla myynti syö tulevaisuuden tuottoja

Vuoden 2008 syksyllä nähtiin yksi pörssihistorian synkimmistä ajanjaksoista. S&P 500-indeksi sukelsi yli 1000 pistettä, rahoitusinstituutioita meni nurin ja markkinasentimentti hipoi pohjalukemia.

Tuhannet sijoittajat säikähtivät rajua kurssilaskua ja myivät omistuksiaan pikavauhtia. Ne sijoittajat, jotka pitivät ja jopa ostivat lisää osakkeita finanssikriisin pohjalla, olivat kuitenkin ne, jotka pärjäsivät kriisin jälkeen kaikkein parhaiten. Pohjalta poistuminen kahdeksi kuukaudeksi ennen osakkeiden takaisinostoa tarkoitti kahta prosenttiyksikköä pienempää vuosittaista tuottoa verrattuna niihin, jotka pitivät kiinni ja olivat mukana, kun maailman osakemarkkinat kääntyivät takaisin nousuun. * Neljässätoista vuodessa se tarkoittaa lähes 80 prosenttiyksikköä pienempää kokonaistuottoa, mikäli salkku olisi pidetty vuoden 2022 loppuun asti.

Puoli vuotta ennen vuoden 2008 finanssikriisin pohjaa sijoitettu kertasumma taas olisi kasvanut viidessä kriisin jälkeisessä vuodessa hieman yli 50 prosenttia kriisin pohjilta. Sama rahasumma ajallisesti hajautettuna kriisin markkinapohjan ympärille olisi kasvanut samassa ajassa hieman yli 100 prosenttia. *

”Sijoittamisen psykologian hallitseminen on vaikeaa jopa ammattilaisille. Siksi selkeä strategia on heillekin enemmän kuin tarpeen, jotta vaurastuminen tapahtuu systemaattisesti. Isoimmat virheet tapahtuvat silloin, kun lähdetään nopeasti myymään romahduksen tapahduttua”, Hakola päättää.

*Sijoitukset tehty esimerkissä globaaliin osakeindeksiin