Vuosi, jolloin korkosijoittaminen haastoi osakkeet

Perinteisesti korot ovat olleet väline hajauttamiselle ja salkun tuoton vaihtelun tasaamiselle. Nyt koroista on tullut varteenotettava vaihtoehto osakkeille myös tuottohakuisen sijoittajan salkkuun.

Korkosalkun odotettu vuotuinen tuottotaso kuusi prosenttia, high yield -strategian yhdeksän prosenttia, senior loan -strategian lähes kymmenen.* Tällaiset osakkeista tutummat tuotto-odotukset eivät ole kirjoitusvirhe, vaikka näin voisi nopealla vilkaisulla luulla. Tänä vuonna koroista on tullut taas kiinnostava vaihtoehto myös korkeampaa tuottoa tavoittelevalle sijoittajalle.

*Esimerkit ovat Mandatumin korkosijoituskohteiden odotettuja tuottotasoja ennen kuluja per lokakuun loppu. Ennusteiden perusteella ei voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.

Perinteisessä koroista ja osakkeista muodostuvassa salkussa osakkeiden osuus on ollut sitä isompi, mitä tuottohakuisempi ja riskiä kestävämpi sijoittaja on. Korkoja taas ovat painottaneet turvallisuushakuisemmat sijoittajat. Nyt korkomaailma on tehnyt kuperkeikan: korkosijoitusten vallitsevat tuottotasot ovat kaukana nollakorkokauden tuotoista ja myös riskiympäristö on muuttunut. Käsittääkseen, mistä dramaattinenkin muutos johtuu, pitää ensin ymmärtää, miten korkomarkkinat yleensäkin toimivat.

Yksinkertaistettuna korkoihin sijoittaja antaa rahaa lainaksi: valtionlainojen tapauksessa lainaa annetaan valtioille ja yrityslainojen tapauksessa yrityksille. Lainalle sovitaan kesto, eli milloin lainanottaja maksaa lainan takaisin, sekä korko, eli mitä lainanantaja saa vastineeksi siitä, että suostuu rahaa lainaamaan.

Yksinkertaistettu esimerkki

On vuosi 2021. Inflaatio on nollassa ja EKP:n ohjauskorko käy negatiivisen puolella. Suomalainen pörssiyritys X ottaa lainaa 100 000 euroa. Laina on sovittu maksettavan 1.1.2027 ja yritys on sopinut maksavansa lainalle 1,50 % kiinteää vuotuista korkoa, joka maksetaan lainanantajalle vuosittain sekä pääoman takaisin eräpäivänä. Lainanantaja saa lainaamalleen pääomalle vuotuista kuponkituottoa siten 1500 euroa.

Laina-ajat ovat usein pitkiä ja maailma ehtii matkalla muuttua useampaankin kertaa. Korkosijoittamisen kiinnostavuus piileekin siinä, mitä tapahtuu lainanottohetken ja lainan takaisinmaksun välissä. Viime vuosilta ei ole maailmaa ja markkinoita heiluttaneita tapahtumia puuttunut, mikä on tänä vuonna kulminoitunut korkoympäristön mullistuksena.

”Jo ennen koronaa keskuspankit pitivät talouskasvua yllä ennenkuulumattomalla elvytyksellä. Talouteen pumpattiin rahaa ja korot kääntyivät jopa negatiivisiksi. Keskuspankit siis tekivät hartiavoimin töitä, jotta talouden saataisiin inflaatiota. Sitten tuli korona: keskuspankit ja hallitukset loivat taas valtavia elvytyspaketteja. Jälkeenpäin on tietysti helppo viisastella, mutta selväähän se oli, että inflaatio kuohahtaisi”, Mandatum Asset Managementin Senior Portfolio Manager Juhani Lehtonen kertaa.

Keskuspankit odottivat pitkään, että nopeasti kiihtyvä inflaatio tasaantuisi itsestään. Kun näin ei kuitenkaan alkanut tapahtua, korkoja jouduttiin lähteä nostamaan takamatkalta. Siksi ero uusien ja vuosi tai vielä puolikin vuotta sitten annettujen lainojen koroissa on päässyt niin isoksi.

”Nollakorkotilanteessa 1,50 prosentin vuosituotto yrityslainasta saattoi vielä näyttää houkuttelevalta. Nyt tilanne on ihan eri, kun vastaavia tuottoja voi saada määräaikaistalletuksistakin. Sijoittajat vaativat uusille lainoille korkeampaa tuottoa. Nyt uusien korkolainojen korko liikkuukin neljän prosentin vuosituoton paikkeilla, Lehtonen kertoo.

Korkojen rivakka nousu tuo korkosijoittajalle monenlaisia mahdollisuuksia

Aiemmin matalammalla korolla lainan antanut lainasijoittaja voi nyt haluta myydä lainapaperinsa havitellakseen rahoilleen parempaa tuottoa muualta. Tämä tuo myös jälkimarkkinoille uusia mahdollisuuksia.

Matalampituottoinen laina ei juuri muita sijoittajia houkuta, joten alkuperäinen sijoittaja (eli lainanantaja) joutuu myymään lainapaperinsa toiselle sijoittajalle niin sanotusti alennettuun hintaan, esimerkiksi 20 prosenttia alle nimellisarvon. Jos alkuperäinen sijoittaja ennustaa saavansa tuottoa muualta tarpeeksi, erotuksesta muodostuvan tappion hyväksyminen voi kannattaa. Lainan erääntyessä uusi sijoittaja (eli lainan ostaja) taas saa lainalle vuotuisen kuponkituoton lainan koko nimellispääomalle sekä tämän koko nimellispääoman takaisin eräpäivänä.

Esimerkki jatkuu

Vuosi 2022. Inflaatio 10 % ja ohjauskorko 2 %. Yritykselle X lainan antanut sijoittaja myy lainapaperin toiselle sijoittajalle 20 % alle lainan nimellisarvon ja pääsee sijoittamaan saadut varat paremmin tuottaviin kohteisiin. Lainan ostaja taas saa tuotoksi koko nimellisarvolle luvatun kuponkituoton (1500 e) sekä alkuperäisen lainanantajan lainaaman pääoman ja täten käytännössä ”voittona” lainasta maksamansa erotuksen (100 000e – 80 000e = 20 000 e). Kyseisen lainapaperin tuottotaso oli täten tässä esimerkissä karkeasti 5 % nimellisen 1,5 % kupongin sijaan matalamman hinnan vuoksi.

Lainanantajat voivat joutua myymään lainapapereitaan myös pakosta, esimerkiksi, jos hallinnoimastaan rahastosta tehdään paljon nostoja. Hyvienkin yritysten lainapapereita voi olla nyt myynnissä -30 prosenttia tai jopa -50 prosenttia nimellisarvostaan.

”Huonot ajat ovat myös tilaisuus. Esimerkiksi korona-aikana edellisessä laskumarkkinassa olimme lähtökohtaisesti aktiivisesti ostamassa, mikä osoittautui jälkikäteen katsottuna loistavaksi mahdollisuudeksi. Saimme esimerkiksi seniorilainamarkkinalle tavanomaisemman noin neljän prosentin sijaan jopa kahdeksan prosenttia, eli kaksinkertaisia tuottoja. Kun markkinoilla tapahtuu, se luo yleensä hyviä paikkoja pitkäjänteiselle sijoittajalle”, Mandatum Asset Managementin Senior Portfolio Manager Kimmo Salokoski sanoo.

(Juttu jatkuu)

 

Oikeiden yritysten valitseminen on nyt korostuneen tärkeää

Keskuspankkien taistelussa inflaatiota vastaan on odotettavissa, että korot tulevat jatkamaan voimakasta heiluntaansa ja se voi mahdollistaa korkosijoittajille hyviä ostonpaikkoja. Haastava tilanne taloudessa voi kuitenkin vaikuttaa yhtiöiden tuloksentekoon ja sitä kautta lainanhoitokykyyn. Kyky erottaa jyvät akanoista onkin nyt korostuneen tärkeä.

Lainasijoittaminen kuuluu Mandatumin ydinosaamisalueisiin ja esimerkiksi senior loan -segmenttiin yhtiö on sijoittanut jo finanssikriisin ajoista. Haastavissa markkinatilanteissa pitkä kokemus tuo varmuutta ja kykyä tarttua oikeanlaisiin mahdollisuuksiin.

”Luottoriskin hallinta on monisyinen kokonaisuus. Itse sijoitamme siihen, minkä parhaiten tunnemme eli pohjoismaisiin ja muihin eurooppalaisiin yrityslainoihin. Kotikentällä toimiessa meillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada käsitys yrityksestä, sen toimintaympäristöstä, lainan käyttötarkoituksesta ja ESG-asioista. Parhaimmillamme tunnemme yritysten avainhenkilöt henkilökohtaisesti. Se antaa lainasijoitukselle hyvin erilaiset lähtökohdat kuin vaikka epävakaan toisella puolella maailmaa toimivan valtion lainoihin sijoittaessa”, Lehtonen kuvaa Mandatumin tapaa sijoittaa.

Mahdollisia haasteita on myös huomattavasti helpompi ratkoa, kun toimitaan lähellä läpinäkyvissä yhteiskunnissa, joiden lait, oikeusvarmuus, yrityssaneerausmenettelyt ja esimerkiksi maksunsaantijärjestys ovat tuttuja. Turvaa tuo myös hyvä hajautus. Esimerkiksi Mandatumin Korkosalkku-sijoituskorissa on 160 yksittäistä sijoitusta, jolloin yhden yrityksen negatiivinen vaikutus olisi koko salkun tuotossa todennäköisesti pieni.

Mandatumin tapauksessa tarve riskienhallinnalle on korostunut, sillä vakuutusyhtiönä oman taseen sijoittaminen tuo mukanaan omia vaatimuksiaan esimerkiksi henkivakuutusyhtiöihin kohdistuvien vakavaraisuusvaatimusten kautta. Mandatumin kanssasijoitusmallilla tämä tuo turvaa ja toisaalta mahdollisuuksia myös asiakkaille.

”Keskeinen osa sijoitusfilosofiaamme on kanssasijoittaminen eli asiakkaidemme ja oman taseemme varat kulkevat käsi kädessä. Käytännössä teemme siis sijoituspäätökset yhdessä eri salkkujen osalta, ja seuraamme myös sijoituksiamme kootusti. Konsernimme mukana kanssasijoittamalla asiakkaamme pääsevät myös sellaisiin sijoituskohteisiin, kuten seniorilainat, joita vain harvat tahot Pohjoismaissa tarjoavat”, Salokoski selventää.

Tulevaisuutta ei kukaan voi varmasti tietää, mutta historiallisesti haastavat tilanteet ovat tuoneet Mandatumille parhaat mahdollisuudet. Lehtosella ja Salokoskella on vahva luotto, että näin käy tälläkin kertaa.