Tekoälykäs rahasto - pärjääkö tekoälyllä markkinoiden myllerryksessä?
Tekoälyn vahvuus on siinä, että se kykenee käsittelemään suuria määriä dataa valtavalla nopeudella ilman inhimillisiä virheitä, epäloogisia päätöksiä tai psykologisia ennakkoasetelmia. Se pätee myös sijoittamisessa. ”Ihmiselle voi olla vaikeaa ostaa osakkeita takaisin myyntihintaa kalliimmalla. Tekoälyllä ei ole tällaista taakkaa”, konkretisoi Mandatum Lifen salkunhoitaja Ville Rantanen.
Tekoälyn vahvuus on siinä, että se kykenee käsittelemään suuria määriä dataa valtavalla nopeudella ilman inhimillisiä virheitä, epäloogisia päätöksiä tai psykologisia ennakkoasetelmia. Se pätee myös sijoittamisessa.
”Ihmiselle voi olla vaikeaa ostaa osakkeita takaisin myyntihintaa kalliimmalla. Tekoälyllä ei ole tällaista taakkaa”, konkretisoi Mandatum Lifen salkunhoitaja Ville Rantanen.
Tekoälyä hyödyntävä rahasto tekee puhtaasti rationaalisia, todennäköisyyksiin perustuvia päätöksiä. Rantanen on seurannut mielenkiinnolla, miten tekoäly on toiminut Mandatum Lifen lanseeraamassa Managed Futures Fund -rahastossa.
”Rahaston tavoiteportfolio muodostuu tekoälyn antamien suositusten mukaan. Kun tekoälyä hyödynnetään päivittäin, rahastolla on joka päivä uusimpien ennusteiden pohjalta optimoitu porftolio. Rahastolle ennalta määritellyt toimintaperiaatteet ja -ehdot varmistavat, että sijoitussuositukset pysyvät salkunhoitajan asettamien riskiparametrien sisällä.”
Tekoäly antaa siis suosituksia, mutta kaupat toteuttaa lopulta salkunhoitaja yhdessä Mandatum Lifen meklareiden kanssa. Rahaston riskejä seuraa päivittäin paitsi salkunhoitaja myös rahastoyhtiön riskienhallinnasta vastaava henkilö.
”Tekoälyn näkemykset eivät sinällään ole minua yllättäneet. Itselleni mielenkiintoisinta on ollut seurata sitä, miten tekoäly on reagoinut isoihin markkinaliikkeisiin.”
Managed Futures Fund -rahasto palvelee sijoittajia, jotka tavoittelevat laajaa hajautusta eri omaisuusluokkiin ja hakevat pitkän aikavälin tuottoa niin nousu- kuin laskumarkkinoilla. Sen toimivuus laskumarkkinoilla laitettiinkin koetukselle heti keväällä.
”Kun osakemarkkina lähti maaliskuussa laskuun, rahastomme alkoi pienentää osakepainoa systemaattisesti. Alimmillaan rahaston sijoitusaste osakkeisiin oli seitsemän prosenttia miinuksella.”
Markkinoiden heiluessa tekoälykin siis alentaa riskitasoa, mutta kuten keväällä nähtiin, se uskaltaa reagoida ihmistä herkemmin myös niiden nousuun.
”Suomalaiset myivät maaliskuussa rahastoja ennennäkemättömällä volyymilla – nettona yli 4,4 miljardilla eurolla – ja myynti jatkui huhtikuussa nettona 0,4 miljardin arvosta markkinoiden käännyttyä jo nousuun. Tekoäly lähti sen sijaan ostamaan heti nouseviin kursseihin. Tämä on se, missä tekoäly näytti lopullisesti vahvuutensa.”
Rantasen mukaan korona aiheutti markkinoille yllättävän ison paniikin.
”Kevään jäljiltä nettomerkinnät rahastoihin ovat olleet 2,3 miljardia euroa, eli hieman alle 50 prosenttia on palannut syyskuun loppuun mennessä markkinoille hakemaan tuottoa.”
