Viikkokatsaus: Mitkä ovat markkinoiden merkittävimmät lyhyen aikavälin riskit?

Viime vuonna alkoi markkinoilla myötätuuli. Onko se kantanut tammikuun loppupuolelle saakka?

Myötätuulta on riittänyt myös sijoitusmarkkinoille tammikuussa 2021. S&P 500 -indeksi vuosituotto on tällä hetkellä (21.1.) 2,7 prosenttia, Dow Jonesin 2,0 prosenttia, Nasdaqin puolestaan 5,0 prosenttia ja Euro Stoxx 600 vuosituotto on 2,1 prosenttia.

Ero Euroopan ja Yhdysvaltojen osakemarkkinoidentuotto kehityksessä johtuu pääasiassa siitä, että Euroopassa toimialat ovat hyvin erilaisia kuin Yhdysvalloissa. Euroopassa painottuvat arvo-osakkeet, sekä pankki- ja rahoitussektori, jotka ovat alisuoriutuneet myös tämän vuoden alussa. Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksi vuosituotto on korkealla ennen kaikkea teknologiajättien ansiota.

Öljyn hinta on ollut nousussa tammikuussa. Tämä puolestaan vaikuttaa kehittyvien talouksien osakemarkkinoiden tilanteeseen, kuten Venäjään ja Aasiaan. MSCI Emerging Markets Index on noussut tammikuussa 8,9 prosenttia.

Nyt on puhuttu paljon markkinasentimentistä. Alkavatko markkinat olla liian kuumassa mielentilassa?

Markkinoiden tunnelmia mittaavat kuumemittarit näyttävät lisääntyvää lämpöä. Yksi hyvä mittari on Goldman Sachsin kuumemittari. Kyseinen sentimenttimittari kuvaa sijoittajien tunnetiloja. Se muodostuu 27 eri tekijästä, kuten valuuttakursseista, osakemarkkinoiden arvostuksista, osakemarkkinavolatiliteetistä ja yrityslainamarkkinoiden riskilisistä. Kuumemittari siis luotaa markkinoiden osa-alueita ja summaa ne yhteen indikaattoriin. Goldman Sachsin ja Citin kuumemittareiden mukana sijoittajien tunnetila alkaa olla hyvinkin euforinen.

Miksi kuumemittaria seurataan tarkasti?

Sentimentin ollessa näin korkealla tasolla, on markkina normaalia haavoittuvampi erilaisille kasvuun liittyville pettymyksille. Äärimmäiset sentimenttitilanteet ovat sijoittajan kannalta kiinnostavia, koska ne tarjoavat sekä hyviä myynnin että oston paikkoja.

Mistä markkinoilla voi tulla kasvuun vaikuttavia pettymyksiä? Mitkä ovat merkittävimmät riskit?

Hyvin optimistisessa markkinaympäristössä pettymykset aiheuttavat nopeasti markkinaväreilyä. Näemme tällä hetkellä kolme riskiä:

• Nykyisessä markkinatilanteessa odotetaan sitä, että noin puolet maailman väestöstä olisi saanut täyden rokotesuojan loppukesään mennessä. Tämän odotuksen myötä, mitkä tahansa viivästykset rokotteiden tuotannossa, jakelussa, rokotusvauhdissa ja rokotteen toimivuudessa voivat olla negatiivisia yllätyksiä markkinoille. Myös erilaiset virusmutaatiot ja nykyrokotteiden toimivuus niihin ovat markkinoiden tarkassa sihdissä. Koronan tartuntatilanne on monessa maassa laskusuunnassa, mutta sen sijaan rokotteiden tuotanto- ja jakeluongelmat ovat ikäviä uutisia. Tällä hetkellä täysi rokotesuoja maailmanlaajuisesti on 0,07 prosentin tasoa. Israelissa tilanne on parhain, siellä täysi rokotesuoja on vajaalla 11 prosentilla väestöstä. Yhdysvalloissa vastaava luku on 0,91%, Isossa-Britanniassa 0,69%, Tanskassa 0,26% ja EU-maissa 0,09%

• Myös rahapoliittiset riskit voivat heiluttaa tilannetta. Nyt seurataan, miten keskuspankit onnistuvat toimimaan nykyistä voimakkaasta kasvua tukevan ja löysän rahapolitiikan aikana. Mitä tapahtuu, jos inflaatio-odotukset alkavat realisoitua?

• Fiskaalipolitiikkaan liittyy myös riskejä. Miten EU:n tukipaketit jäsentyvät, tuleeko niille jatkoa? Entä miten käy Bidenin ehdottamalle elvytyspaketille? Realisoituuko se täysmääräisesti vai joudutaanko sitä karsimaan? Yhdysvalloissa talous on hyvin riippuvainen kotimaisesta kulutuksesta, sillä jopa noin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy yksityisestä kulutuksesta. Tämän vuoksi kulutuksen ylläpitäminen on Yhdysvaltojen talouden kannalta olennaista. Biden on esittänyt noin 1900 mrd. dollarin välitöntä elvytyspakettia. Paketin suuruus olisi näin ollen noin 9 % USA:n bruttokansantuotteesta. Tämä olisi merkittävä menonlisäys, jos paketti menisi läpi ehdotetun mukaisesti.

Viikkokatsauksissa on aiemmin katsottu markkinoita myös erilaisten teknisten analyysien valossa. Miltä markkinat näyttävät relative strength index, eli RSI-indikaattorin kautta tarkasteltuna?

RSI-indeksi kautta voidaan tarkastella markkinoiden yliostettuja ja ylimyytyjä tasoja. Kun indikaattorin lukema ylittää luvun 70, on kyseessä yliostettu taso. Kun indikaattorin lukema on 30 tai sen alle, on markkina vastaavasti ylimyyty.

Sen kautta tarkasteltuna S&P 500 -indeksi on yliostettu kuukausitasolla, ja viikkotasolla lievästi yliostettu. Eurostoxx50 -indeksi on puolestaan kuukausitasolla lievästi yliostettu ja viikkotasolla neutraali.

Miten markkinatilanne on elänyt koronakriisissä, jos tilannetta verrataan finanssikriisiin vuosina 2008-2009?

Kun seurataan globaalia osakemarkkinaa, on finanssikriisin ja koronakriisissä paljon vastaavuuksia. Niiden kaava on ollut tähän saakka hyvin samankaltainen.

Finanssikriisissä markkinoilla nähtiin syvä pudotus, jonka jälkeen alkoi voimakas elpyminen. Samanlainen tilanne nähtiin vuonna 2020, jolloin vuoden alkupuolen markkinalasku oli syvä ja nopea, mutta niin oli myös elpyminen.

Finanssikriisisissä nähtiin voimakkaan elpymisen jälkeen volatiliteetimpi vaihe, joten tämän perusteella voisimme olettaa, että odotettavissa on samankaltaista sijoituksien tulevaan tuottoon liittyvä epävarmuutta. Toki kaikki stressitilanteet ovat aina yksilöllisiä.

Erityisesti viime aikoina kasvuosakkeiden voittokulku on ollut selvää arvo-osakkeisiin nähden, mutta viime aikoina on puhuttu sektorirotaatiosta. Miksi tämä aihe on ajankohtainen juuri nyt?

Aiemmin kirjoitimme siitä, että mikäli Yhdysvaltain pitkät korot alkaisivat nousta, hyötyisivät arvo-osakkeet suhteessa kasvuosakkeisiin, sekä rahoitussektori. Rahoitussektori  hyötyisi jyrkemmästä korkokäyrästä mm. kasvaneen korkokatteen vuoksi.

Yhdysvaltain kymmenvuotisen lainan korko on rikkonut 1,00 prosentin rajan hiljattain ja monien odotuksissa on, että tämän vuoden aikana pitkä korko saattaisi nousta jopa 1,50 prosenttiin.