Allokaationäkemys: Epätasaista kehitystä tiedossa

Talouskasvuennusteita on nostettu viime aikoina ja tämä trendi tulee mitä todennäköisimmin jatkumaan. Koronaviruksen toisen aallon vaikutukset Euroopan ja USA:n talouksiin, mahdolliset uudet liiketoimintaa rajoittavat toimet sekä politiikan vaikutukset tulevat kuitenkin aiheuttamaan sen, että ennusteiden muutokset tulevat toteutumaan aiempaa epätasaisemmin.

Talouskasvuennusteita on nostettu viime aikoina ja tämä trendi tulee mitä todennäköisimmin jatkumaan seuraavien kuukausien aikana. Koronaviruksen toisen aallon vaikutukset Euroopan ja Yhdysvaltain talouksiin, mahdolliset uudet liiketoimintaa rajoittavat toimet sekä politiikan vaikutukset tulevat kuitenkin aiheuttamaan sen, että ennusteiden muutokset tulevat toteutumaan aiempaa epätasaisemmin. Epätasaisuus heijastuu markkinoihin hintaheilunnan lisääntymisenä.

Talouskasvu elpyy - uhkana koronaviruksen toinen aalto ja kuluttajakysynnän hidas elpyminen

Teollisuusyritysten luottamus on palautumassa koronakriisiä edeltävälle tasolle. Tärkein ajuri tässä on Kiinan talouden paluu kasvu-uralle, mutta myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa tilanne kehittyy parempaan suuntaan. Myös investointiaktiviteetissa nähdään myönteisiä merkkejä. Teollisuuden aktiviteettitaso on kuitenkin selvästi alle alkuvuoden tasojen, mutta kohenemassa verrattuna tilanteeseen muutama kuukausi sitten.

Myös kulutuskysyntä on pysynyt verrattain hyvällä tasolla koko kriisin aikana, mikä on ollut ratkaisevaa talouskasvun nopean palautumisen kannalta. Länsimaissa kuluttajien pitkän aikavälin luottamus omaan talouteensa ei sitävastoin ole toipunut kevään iskusta, mikä johtuu pääasiassa työmarkkinoiden epävarmasta tilanteesta. Työttömyys on kohentunut mm. maailman suurimmassa taloudessa USA:ssa, mutta työttömänä on edelleen melko suuri määrä ihmisiä historiallisessa tarkastelussa. Sama koskee Eurooppaa. Edellisen kerran työttömyysaste oli USA:ssa 8 prosentin tuntumassa vuonna 2012, talouden toipuessa finanssikriisistä.

Korkean työttömyyden takia valtioiden kulutusta ylläpitävät tukitoimet ovat keskeisinä talouden toipumisen kannalta. Tämä koskee etenkin Yhdysvaltoja, missä yksityinen kulutus käsittää kaksi kolmasosaa taloudesta. USA:ssa keväällä väliaikaisiksi säädettyjen, ylimääräisten työttömyyskorvausten maksaminen päättyi syyskuun lopussa. Jo aiemmin heinäkuun lopussa ylimääräisiä korvauksia jatkettiin, mutta dollarimääräinen korvaus oli pienempi. Toistaiseksi presidentinvaaleihin ja kongressin täydennysvaaleihin valmistautuvat puolueet eivät ole päässeet sopuun uudesta tukipaketista, jonka myötä työttömyyskorvauksia voitaisiin jatkaa. Näyttää kuitenkin siltä, että demokraattien kannatus riittäisi voittoon sekä presidentti- että kongressivaaleissa mikä nostaa lisäelvytyksen todennäkösyyttä lyhyellä aikavälillä. Vaalien jälkeen katseet siirtyvät vuoteen 2021 ja uuden vuoden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Sijoittajille viesti on positiivinen: ainakaan keskuspankkien puutteellisista toimista talouden elpymisen ei pitäisi jäädä kiinni.

Tilanteen arviointia hankaloittaa kuitenkin käynnissä oleva koronaviruksen toinen aalto, jonka suitsimiseksi on jouduttu ottamaan käyttöön matkustus- ja liikkumisrajoituksia eri maissa, tosin pienemmässä mittakaavassa kuin keväällä. Heikoin skenaario olisi keväällä nähdyn tilanteen toisto laajoine liiketoimintarajoituksineen. Tällä hetkellä vaikutta todennäköisemmältä, että vuodenvaihteeseen mennessä hyväksytään rokotehoito, joka olisi laajasti tarjolla ensi vuoden alkupuoliskosta lähtien. Muun muassa Euroopan lääkevirastolla EMA:lla on jo nopeutetussa käsittelyssä lupahakemus rokotteelle. Toteutuessaan tämä skenaarion vahvistaisi talousennusteiden positiivisen muutostrendin ja vähentäisi epävarmuutta.

Keskuspankit ovat viestineet jatkavansa elvyttävää rahapolitiikkaansa niin kauan kuin on tarpeellista ja tarvittaessa lisäävänsä elvytystä. Keskuspankkiirien viesti rahapoliittisen elvytyksen suhteen on ollut ”mieluummin liikaa kuin liian vähän”. Tästä kertovat Yhdysvaltain keskuspankin syyskuussa tehdyt muutokset inflaatio- ja työllisyystavoitteisiinsa. Sijoittajille viesti on positiivinen: ainakaan keskuspankkien puutteellisista toimista talouden elpymisen ei pitäisi jäädä kiinni. Keskuspankkiirit ovat kuitenkin samalla korostaneet, ettei rahapolitiikka yksin riitä talouden elpymiseen ja myös valtioilta vaaditaan elvyttävää finanssipolitiikkaa jatkossakin.

Osakesijoituksissa olemme maltillisesti asemoituneita

Osakemarkkinoiden tuotto-odotusta alentaa voimakas kurssinousu ja korkea arvostustaso tietyillä toimialoilla, kuten teknologiayhtiöissä. Suhteessa korkosijoituksiin tuotto-odotus on kuitenkin kohtuullisella tasolla ja edelleen on tarjolla houkuttelevia mahdollisuuksia haastavasti hinnoiteltujen toimialojen ulkopuolelta mm. pohjoismaisissa ja mannereurooppalaisista pienistä ja keskisuurista yhtiöistä.

Yritysten tulosten kehitys on ollut pelättyä parempi. Keskeinen tekijä yritysten paremman tuloskunnon taustalla on ollut tehokas kulujen leikkaaminen kriisin iskiessä sekä odotettua parempi kysyntätilanne. Sektoreiden välillä erot ovat kuitenkin olleet suuret. Teknologia ja kulutussektoreidenyhtiöt ovat selvinneet hyvin, kun taas energia ja rahoitusalan yhtiöiden kannatustasot ovat romahtaneet. Yhtiöt, joiden toiminta on arvioitu keskimääräistä vastuullisemmaksi ympäristön, yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan tekijöitä huomioiden ovat selvinneet kriisistä hyvin ja näiden osakekurssit ovat kehittyneet keskimäärästä markkinaa paremmin.

Osakemarkkinakehityksen kannalta positiivista on myös, että yritysten tulosennusteet ovat viime aikoina kehittyneet positiivisesti, mikä on ollut yksi ajuri osakemarkkinanousun taustalla. Meneillään oleva tuloskausi on vahvistanut tätä trendiä yritysten raportoitua odotettua parempia tuloksia. Yritysten tulosten odotetaan supistuvan vielä neljännen vuosineljänneksen aikana edellisvuoteen verrattuna, mutta palaavan kasvutrendille ensi vuoden alussa.

Olemme osakkeissa maltillisesti asemoituneita ja painotamme vastuullisesti toimivia sekä keskimääräistä vakaampia yhtiöitä ja toimialoja. Syyskuussa olemme vähentäneet painoa amerikkalaisissa teknologiayhtiöissä.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien myötä. Samalla tuotto-odotus on alentunut. Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Vähäriskisissä investment grade -yrityslainoissa näemme enää vain vähän mahdollisuuksia, sen sijaan etsimme mahdollisuuksia korkeamman riskin high yield -lainoista sekä perinteisten joukkovelkakirjamarkkinoiden ulkopuolelta muun muassa seniorilainoista.

Kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.

Vaihtoehtoiset sijoitukset keskeisessä asemassa salkun rakennuksessa

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä korkotaso pysynee alhaisena pitkään.

Painotamme vaihtoehtoisia korkosijoituksia, kiinteistökehityshankkeita ja korkean kassavirran kohteita. Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa markkinaheilunta avaa hyviä tuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.