Viikkokatsaus 6.6.2022: Korot nousevat ja EKP vähentää valtionlainojen ostoja. Miten käy Italian?

Millaisia koronnostoja EKP:lta nyt odotetaan?

Yhdysvalloissa vuotuinen inflaatioluku on tullut jo hieman alaspäin, mutta Euroopassa inflaatio jatkaa kiihtymistään. Viime viikolla saatiin Euroopan tuoreet eli toukokuun inflaatioluvut. Inflaation vuosivauhti kipusi ensimmäisen kerran yli 8 %, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi. Inflaation tärkein ajuri on Euroopassa edelleen energia.

Odotettua korkeampien inflaatiolukujen myötä korko-odotukset nousivat Euroopassa. Tämän viikon torstaisesta keskuspankin kokouksesta ei kuitenkaan vielä odoteta korkojen nostoa, mutta heinä- ja syyskuun kokouksista odotetaan yhteensä kahta 25 korkopisteen nostoa.

Tällä viikolla saadaan tuoreimpia Yhdysvaltain inflaatiolukuja.

EU pääsi vihdoin sopuun venäläisen öljyn tuontikiellosta. Miten öljyn hinta reagoi uutisiin?

EU pääsi vihdoin sopuun venäläisen öljyn tuontikiellosta eikä energian hinnalle ei näy helpotusta. Kiellon myötä tuonti vähenee noin 90 % vuoden loppuun mennessä.

Öljyn hinta nousi uutisten myötä, mutta rauhoittui hieman OPEC+ vihjattua tuonnin lisäyksestä. Lisäys jäi kuitenkin lopulta marginaaliseksi. Toistaiseksi maakaasun tuonnin lopettaminen ei näytä ainakaan EU-maiden osalta todennäköiseltä, eikä Venäjän puoleltakaan näy merkkejä kaasun myynnin lopettamisesta.

Korot nousevat ja EKP vähentää valtionlainojen ostoja. Miten käy Italian?

Inflaatiota hillitäkseen EKP on ilmoittanut lopettavansa joukkovelkakirjojen netto-ostot. Tätä myöten ostopaine valtionlainoille on markkinoilla pienempi.

Käytännössä EKP ei siis enää osta uusia valtioiden velkakirjoja vaan ainoastaan korvaa erääntyviä, millä on vaikutusta erityisesti velkaantuneempiin, niin sanottuihin reunavaltioihin, kuten Italia, Espanja ja Portugali. Samaan aikaan korot ovat nousussa ja erityisesti Italialla, jolla on suuri velkataakka riesanaan, ei olisi hirveästi varaa nousevia korkoja maksaa.

Tilanne on kuitenkin varmasti EKP:lla hyvin tiedossa ja nähtäväksi jää, tekeekö EKP lopulta toimia heikommassa asemassa olevien valtioiden lainakorkojen tukemiseksi.

Miten korkojen nousu on näkynyt lainamarkkinoilla?

Eurooppalaisella valtionlainasijoittajalla haasteet jatkuvat.

Nyt on alkanut näkyä Euroopan reunavaltioiden lainojen spreadien leventymistä. Esimerkiksi Italian korko verrattuna Saksaan on lähtenyt leventymään markkinoiden pohtiessa, kuka Italian lainat ostaa, kun EKP vähentää ostojaan. Saksan 10 vuotinen laina nousi uusiin huippuihin 1,25 %:iin ja sitä mukaan myös Ruotsi ja Suomi ovat olleet nousussa.

Eurooppalaiset valtionlainat ovat laskeneet vuoden alusta lähtien liki 12 % korkojen nousun myötä. Matalan korkotason myötä valtionlainasijoittajien tuotot ovat viimeisten vuosien aikana olleet varsin maltillisia, ja heikko tulos on syönyt useamman edellisen vuoden tuotot alkuvuoden aikana.

Yhdysvalloissa tilanne on ollut hieman toisenlainen. Korot ovat palautuneet toukokuun kuopasta hieman Eurooppaa hitaammin. Saksan ja Yhdysvaltojen koroero on tullut siis hieman alaspäin. Tämä näkyy myös euro-dollarin kurssissa euron vahvistumisena.

Korkojen nousun myötä asuntolainallisten maksukykyä testataan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Ensimmäiset viestit suomalaisesta asuntomarkkinoista kertovat jo asuntokaupan hidastumisesta.

Talousennusteiden lasku jatkuu. Onko edessä taantuma?

Ukrainan sodan jälkeen talousennusteita on vedetty alaspäin rajustikin, erityisesti Euroopassa johtuen pitkälti Euroopan voimakkaasta energiariippuvuudesta. Yhdysvalloissakin talouskasvun hidastumista on nähty, taustalla on kuitenkin sodan sijaan enemmänkin inflaatio laajemmin.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa kasvuodotukset ovat edelleen noin 2,6 %, mikä saattaa yllättää mediassa käytävään taantumakeskusteluun nähden. Heikko talousdata asettaa kuitenkin paineita kasvuodotuksille myös jatkossa.

Yhtenä oleellisena seurattavana on, miten ja missä kaikkialla inflaatio hidastaa kysyntää ja mitä rahapolitiikan kiristäminen tekee isossa kuvassa.

Jatkaako Kiina tiukkaa koronapolitiikkaansa talouskasvun hinnalla?

Kiinassa koronatilanne on helpottamassa koronatapausten laskettua käytännössä nollaan. Tätä myötä Kiinan voimakkaat sulut ovat ohi ja aktiviteetit palautumassa kohti normaalia.

Rajut sulkutoimet ovat kuitenkin hidastaneet kasvua merkittävästi. Esimerkiksi Kiinan merkittävimmällä talousaluilla on käytännössä hukattu kaksi kuukautta, kun tuotanto- ja logistiikkalaitokset ovat olleet kiinni. Kiriminen on haastavaa koronan ja Kiinan nollakoronapolitiikan pitäessä yllä epävarmuutta tulevaisuudesta. Odotuksia tämän vuoden talouskasvusta onkin laskettu. Kiinan hallinnon tavoitteena on kuitenkin elvyttää voimakkaasti ja se on ilmoittanut jatkuvasti uusista talouden tukitoimista.

Kysymys kuuluu nyt, pidetäänkö Kiinassa tiukasta nollakoronapolitiikasta kiinni edelleen, vaikka on nähty, mitä se tekee taloudelle. Tähän asti Kiina on ollut hyvin tiukka koronapolitiikkansa suhteen, mutta toisaalta aikaisempaan verrattuna maan rokotetilanne on viime aikoina parantunut ja koronalääkettä on myös saatu.

Yhdysvaltain talous yskii. Mitä tapahtuu työllisyydelle?

Työvoiman ulkopuolelle on koronan jäljiltä jäänyt edelleen paljon työikäisiä. Jos hinnat jatkavat nousemista, voi hyvin olla, että ihmisiä joutuu palaamaan työmarkkinoille. Työpaikkaa ei kuitenkaan välttämättä löydy heti, joten tilastollisesti tällä voi olla työttömyyttä kasvattava vaikutus. Työntekijämäärän nousulla voi olla myös palkkojen nousua hillitsevä vaikutus, sillä tähän asti palkkoja on nostanut se, ettei tehtäviin ole löydetty tekijää.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että palkat ovat edelleen nousussa. Reaalisesti palkkakehitys on kuitenkin ollut koko vuoden negatiivinen. Toisin sanoen palkkojen nimellinen nousu ei ole riittänyt turvaamaan kuluttajien ostovoimaa korkean inflaation takia. Tällä taas on vaikutusta talouskasvuun, kun kuluttajat eivät voi samalla tavalla kuluttaa. Tämä on näkynyt myös vähittäismyyjien tulosvaroituksissa. Vauhdikkain vaihe työttömyyden laskussa vaikuttaisi olevan nyt ohi.

Yhdysvalloissa asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Miten asuntomarkkina kestää?

Asuntojen hinnat ovat nousseet Yhdysvalloissa vuoden takaisiin 21 % samalla, kun asuntolainojen keskikorko on noussut 2,5 prosentista 5 prosenttiin. Kuluttajien mahdollisuudet ostaa asuntoja ovat siis kaventuneet, ja asuntojen hintojen odotetaankin tasaantuvan. Yhdysvalloissa on kuitenkin rakenteellista tarvetta uusille asunnoille. Esimerkiksi vuokra-asteet ovat edelleen todella korkeita. Hidastumista on silti asuntomarkkinoilla eittämättä edessä, mikä taas vaikuttaa talouteen.

Asuntomarkkinoiden kehityksellä on iso vaikutus Yhdysvaltain talouteen. Markkinan heikentyvät näkymät ovat herättäneet pelkoja vaikutuksesta talouskasvuun, mutta puheet asuntomarkkinaromahduksesta lienevät vielä ennenaikaisia. On kuitenkin syytä seurata tilanteen kehittymistä. Joka tapauksessa asuntomarkkinat ovat Yhdysvalloissa valtavat ja yhtäkkiset negatiiviset vaikutukset eivät näkyisi vain Yhdysvaltojen taloudessa, vaan myös globaalisti.

Tuotteiden hinnat ovat nousseet mm. toimitusketjuhaasteista johtuvan niukan saatavuuden vuoksi. Miksi samaan aikaan osa suurista kauppiaista valittelee nyt kasautuvista varastoista?

Korona-aikana kuluttajien kysyntä suuntautui ennätysmääräisesti kulutushyödykkeisiin, ja tuotanto-ongelmat pahensivat kysynnän ja tarjonnan eriparisuutta, mitkä nostattivat hyödykkeiden hintoja.

Tuotantokapeikkojen hellitettyä paikka paikoin myyjät ovat tilanneet tavaraa "varmuuden vuoksi" jopa normaalia enemmän. Koronan hellitettyä kuluttajien kysyntä on kuitenkin siirtynyt tavaroista palveluihin. Kun tähän lisätään kohonneet tavaroiden hinnat sekä energian ja ruoan hintanousujen alentama kuluttajien ostovoima, saadaan laskenut kuluttajahyödykekysyntä ja sitä myöten tavaraa on kasautunut varastoihin.

Viikon markkinaindikaattorit