Allokaationäkemys: Epävarmuus markkinoilla jatkuu – markkinoiden suunnan näkökulmasta tulevat inflaatioluvut keskeisiä

Haastavat tunnelmat jatkuivat markkinoilla. Alkuvuoden teemat inflaatiosta talouskasvun horjumiseen pysyivät otsikoissa ja synkensivät sijoittajien tunnelmia. Toteutuneet talousluvut ovat olleet kuitenkin jopa odotettua parempia.

Haastavat tunnelmat jatkuivat markkinoilla. Alkuvuoden teemat inflaatiosta talouskasvun horjumiseen pysyivät otsikoissa ja synkensivät sijoittajien tunnelmia.

Osakemarkkinat laskivat globaalisti kehittyvien markkinoiden johdolla. Kehittyvillä markkinoilla Kiinan huolet painoivat osakekursseja. Eurooppalaiset osakkeet pärjäsivät vertailussa parhaiten, mutta eurosijoittajan näkökulmasta dollarin voimakas vahvistuminen euroa vastaan nosti yhdysvaltalaisten osakkeiden tuotot eurooppalaisten yläpuolelle. Kasvuosakkeiden haasteet jatkuivat, vastaavasti defensiiviset yhtiöt ja toimialat pärjäsivät epävarmuuden keskellä. Korkotasot jatkoivat nousuaan, ja valtionlainakorot saavuttivat tärkeitä rajapyykkejä, kun Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Saksan 10-vuoden valtionlainakorot nousivat järjestyksessä yli 3 %, 2 % ja 1 % rajapyykkien samana päivänä huhtikuussa. Yrityslainojen luottoriskipreemiot nousivat ja ylittivät 2018 lopun tasot Euroopassa. Koronakriisin huippulukemiin on kuitenkin edelleen matkaa. Hyödykkeiden hinnoissa nähtiin kevään nousun jälkeen hengähdystauko, kun muun muassa energian hintojen nousu rauhoittui.

Keskuspankit ovat nyt saaneet haudata viimeisetkin toiveet inflaation helpottumisesta

Inflaatio nousi markkinoiden keskeisimmäksi puheenaiheeksi huhtikuussa Ukrainan sodan painuttua markkinoiden näkökulmasta taka-alalle.

Euroalueella hintojen nousu säilyi maaliskuun tasolla, kun hinnat nousivat 7,4 % vuoden takaiseen tasoon verrattuna. Euroopassa hintojen nousun pääasiallinen syypää on edelleen kallistuva energia, joka selittää inflaatiosta valtaosan. Vaikka energian osuus inflaatiosta pienenikin marginaalisesti, aiheuttavat Ukrainan sodan takia arvaamattomat energian hinnat edelleen huomattavaa epävarmuutta euroalueen inflaatioon. Yhdysvalloissa huhtikuun inflaatio jäi maaliskuun huippujen alle, mutta ylitti silti markkinoiden odotukset. Hinnat nousivat huhtikuussa 8,3 % verrattuna vuoden takaiseen. Yhdysvalloissa hintojen nousussa merkittävää roolia näytelleiden ajoneuvojen hinnat ovat rauhoittumassa, mutta huolta aiheuttavat asumiskustannusten ja palveluiden nousevat hinnat. Näissä hintojen nousu on yleensä jähmeämpää ja ennakoi korkeampia hintoja myös tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen kireä, eikä palkkapaineissa siten näy merkittävää hiipumista.

Nouseva hintataso luo paineita sekä keskuspankeille että talouskasvulle. Keskuspankkien viimeisetkin haaveet helpottuvasta inflaatiosta kaatuivat ainakin lyhyellä aikavälillä, kun Kiinan koronasulkutoimet pahensivat globaaleja tarjontahaasteita. Yhdysvalloissa keskuspankki nosti huhtikuussa ohjauskorkoaan puolella prosentilla ja ilmoitti samalla supistavansa tasettaan tulevina kuukausina. Keskuspankki kertoi myös jatkavansa koronnostoja tulevissa kokouksissa ja teroitti, että inflaation torjunta ajaa nyt kaiken muun edelle. Euroopan keskuspankki on vasta aloittamassa omia toimiaan, mutta viestit kiristyvästä politiikasta ovat voimistuneet kevään edetessä. Keskuspankki lopettaa joukkovelkakirjojensa osto-ohjelmat tulevan kvartaalin aikana ja nostanee korkoja jo kesällä.

Rahapolitiikan myöhäinen kiristäminen on ajanut keskuspankit puun ja kuoren väliin

Toisin kuin keskuspankit odottivat ja toivoivat, inflaatio on pikemminkin kiihtynyt kuin hidastunut kevään aikana ja noussut lukemille, josta se on saatava laskemaan hinnalla millä hyvänsä. Omilla toimillaan keskuspankki ei voi helpottaa globaaleja tarjontaongelmia, vaan joutuu hillitsemään hintatasoa kysyntää hidastamalla. Rahoitusolosuhteiden kiristäminen laskee yritysten investointihalukkuutta ja vähentää kansalaisten kykyä ja halua kuluttaa. Talouden hidastamisessa piilee kuitenkin vaaransa. Erityisesti nopea rahoitusolosuhteiden kiristäminen saattaa johtaa varsin äkilliseen talouden hidastumiseen ja taantumaan. Markkinoilla pelätäänkin, että keskuspankkien toimet ajavat jo muutoinkin hidastumassa olleen kasvun äkkipysähdykseen.

Vaikka kiristyvän rahapolitiikan ja inflaation vaikutuksia talouteen on pelätty jo tovi, ovat toteutuneet talousluvut olleet jopa odotettua parempia kevään aikana. Ostopäällikköindeksit ovat kertoneet sekä palvelualojen ja teollisuuden näkymien säilyneen hyvinä ja työllisyyskehitys on ollut vahvaa erityisesti Yhdysvalloissa. Viimeisten viikkojen aikana kuvaan on kuitenkin alkanut ilmestyä säröjä. Teollisuustuotanto on hidastunut globaalisti tärkeissä viejämaissa ja kuluttajien luottamusta kuvaavat indikaattorit ovat painuneet erityisesti Euroopassa, jossa palkkakehitys on ollut vaisua ja reaaliansiot ovat painuneet. Myös yritykset ovat kertoneet odotettua heikommista näkymistä. Talouden kasvuodotuksia on vedetty alas, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa odotukset vuoden 2022 bruttokansantuotteen reaalikasvusta ovat laskeneet viime kesän reilusta neljästä prosentista noin 2,8 % tasolle. Euroalueella lasku on samansuuruinen. Heikoin tilanne on kuitenkin Kiinassa, jossa koronaviruksen nollatartuntapolitiikan pettäminen on ajanut talouden lähes täydelliseen pysähdykseen.

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Ukrainan sota on jäämässä taka-alalle

Kiinassa koronavirustartunnat nousivat Pekingin olympialaisten jälkeen merkittävästi, ja ajoivat Kiinan lopulta rajuihin rajoitustoimiin. Esimerkiksi Shanghain alueella rajoitukset ovat pahimmillaan käytännössä estäneet lähes kaiken liikkumisen kodin ulkopuolella. Rajoitustoimien myötä talous ja teollisuus ovat kokeneet suuria vaikeuksia ja tavaraliikenne Kiinan satamissa lähes pysähtynyt. Vaikutukseltaan rajoitukset muistuttavat jopa kevään 2020-tapahtumia, ja niiden vaikutus jo ennestään heikosti toimineisiin tuotanto- ja logistiikkaketjuihin on negatiivinen. Kiina tuskin luopuu tiukasta koronapolitiikastaan tulevaisuudessa, joten epävarmuus Kiinan taloudessa jatkunee. Toisaalta keskushallinto on viestinyt elvyttävänsä taloutta nyt monin eri tavoin.

Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Ukrainan sota on jäämässä taka-alalle. Sodan merkittävimmät vaikutukset markkinoihin ja talouteen ovat tulleet asetettujen pakotteiden kautta; pakotteiden ansiosta monien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi. Energian hintojen nousu on vaikuttanut erityisesti Eurooppaan, lisäksi nousseet metallien ja vehnän hinnat vaikuttavat talouteen eri puolilla maailmaa. Nykyisten ja tulevaisuudessa todennäköisesti voimaan astuvien öljyntuontiin liittyvien pakotteiden vaikutukset näkyvät jo pitkälti hinnoissa. Kaasun tuonnin lopettaminen nopealla aikataululla tekisi loven eurooppalaiseen talouteen. Sodan laajeneminen Ukrainan ulkopuolelle nostaisi sen taas finanssimarkkinoiden keskiöön.

Salkkujemme riskitaso on maltillinen, mahdollisuuksiin on hyvät valmiudet tarttua

Nykyisessä ympäristössä haluamme kaikissa omaisuuslajeissa positioitua pitkittyvän inflaation ja nousevien korkojen varalta. Olemme muokanneet salkkujen painotuksia tähän suuntaan asteittain jo viime vuonna ja jatkaneet samalla linjalla tänä vuonna. Salkkujen riskitaso oli kokonaisuutena maltillinen jo vuoteen tultaessa, emmekä ole tehneet siihen merkittäviä muutoksia. Salkuissa on runsaasti käteistä ja siihen verrattavia rahamarkkinasijoituksia, joita voimme tarvittaessa hyödyntää uusien sijoitusten tekemiseen, mikäli markkinahinnoittelu muuttuu edelleen houkuttelevammaksi.

Näkemyksemme mukaan osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on edelleen houkutteleva suhteessa korkosijoituksiin, mutta lähikuukausien sumeat näkymät heikentävät osakkeiden tuotto-riskisuhdetta lyhyellä aikavälillä. Korkosijoituksissa pidämme sijoitustemme korkoriskin matalana ja valitsemme salkkuumme houkuttelevasti hinnoiteltuja yrityslainasijoituksia. Vaihtoehtoiset sijoitukset jatkavat salkuissamme merkittävässä roolissa.

Pyrimme epävarmoissa olosuhteissa eri riskien suhteen tasapainoiseen osakesalkkuun niin maantieteellisesti, toimialoittain kuin eri faktoreiden välillä. Painotamme suhdanneherkkiä toimialoja, kuten rahoitus, teollisuus ja kestokulutushyödykkeet, jotka tyypillisesti tuottavat paremmin talouden kasvaessa ja korkojen noustessa. Maantieteellisesti olemme nostaneet hieman Yhdysvaltojen painoa kevään aikana. Pohjoismaiset osakkeet jatkavat salkuissamme merkittävällä painolla. Kehittyvien markkinoiden sisällä sijoituksemme ovat painottuneet Aasiaan, jonka pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hyvät. Kiinan osakemarkkinoiden tuottokehitys on kuitenkin ollut mollivoittoista koronaviruksen myötä asetettujen sulkutoimien takia, mikä on heijastunut negatiivisesti sijoitusten tuottoihin ja toisaalta vähentänyt kehittyvien markkinoiden osuutta osakesijoituksista. Kiinassa keskuspankin rahapolitiikka on kuitenkin länsimaisista keskuspankeista poiketen elvyttävää, minkä pitäisi tukea osakemarkkinoita.

Inflaation kiihtyminen ja rahapolitiikan kiristymistä ennakoiva korkotason nousu sekä yrityslainojen riskilisien leventyminen Ukrainan sodan seurauksena ovat heijastuneet korkomarkkinoiden tuottoihin negatiivisesti. Samaan aikaan korkojen nousu ja riskilisien leventyminen kuitenkin tarkoittavat, että markkinahinnoittelu uusille sijoituksille on muuttunut asteittain houkuttelevammaksi ja tuotto-odotus sitä myöten noussut. Olemme jo pidempään pitäneet korkoriskin hyvin maltillisena, eikä korkojen nousu ole merkittävästi vaikuttanut tuottokehitykseen. Myös yrityslainojen riskilisien leventymisen vaikutusta olemme saaneet vähennettyä onnistuneella yhtiövalinnalla. Kannamme salkuissamme edelleen mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä. Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottotaso on myös hieman korkeampi kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa. Lisäksi painotamme lainamuotoista sijoittamista, mistä konsernillamme on pitkä kokemus. Suojaamme myös salkkumme korkoriskiä aktiivisesti tarvittaessa. Korkosijoitustemme käteispaino on edelleen merkittävä.