Viikkokatsaus 20.6.2022: Inflaatio, taantumapuheet ja TINA – miltä viime kvartaali näytti?

Tämän viikon viikkokatsauksessa keskitytään kertaamaan vuoden toisen kvartaalin tapahtumia ja tarkastelemaan loppuvuodelle kohdistuvia odotuksia. Kesäkuun viimeisellä viikolla julkaistaan vielä yksi katsaus, jonka jälkeen markkinakatsaustiimi jää kesätauolle.

Loppukevät ja kesän alku eivät tuoneet helpotusta sijoittajille. Toukokuussa nähtiin jo vuoden kolmas rajumpi markkinalasku vuoden alun ja Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Nyt ollaan virallisesti karhumarkkinoilla, eli 20 prosenttia viime markkinahuippua alemmalla tasolla. Aiemmin vallinnut TINA (There Is No Alternative, ei vaihtoehtoa osakkeille) on kääntymässä korkopolitiikan muuttaessa sijoitusympäristöä voimakkaasti.

Kolmannen kvartaalin näkymät voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen teemaan: inflaatioon, taantumaodotuksiin ja sijoittajan uusiin vaihtoehtoihin.

Inflaatio, inflaatio ja inflaatio, milloin siitä päästään eroon?

Korkea ja hitaasti hidastuva inflaatio on edelleen keskeisin markkinateema. Kaikki alkuvuoden optimistiset ajatukset inflaation hidastumisesta logistiikkaongelmien hälventymisen myötä ovat kaikonneet kevään aikana. Nyt USA:ssa ollaan siirtymässä tuotteiden inflaatiosta palveluihin ja asumisen kustannuksiin, jonka seurauksena hintojen nousun tasaantuminen vie todennäköisesti pidempään. Euroopassa energian hintaan liittyvät ongelmat eivät vaikuta olevan menossa mihinkään.

Samanaikaisesti työmarkkinoiden tilanne herättää kysymyksiä. Kireän työmarkkinan mukanaan tuomat palkkapaineet nostaisivat kulutusnäkymiä ja kiihdyttäisivät inflaatiota kasvattamalla kysyntää.

Keskuspankkien reaktio inflaatioon tuli myöhässä ja sekä Fed että EKP pyrkivät nyt paikkaamaan virheensä. Rahoitusolosuhteiden kiristämisen tavoitteena on laskea hintoja vaikuttamalla kysyntään ja korkojen nousun vaikutus näkyy siksi viiveellä – talouskasvun on ensin hidastuttava, jotta kysyntä laskisi. Keskuspankkien peli onkin nyt tasapainottelua ohuella nuoralla, jossa taloutta pyritään hidastamaan juuri sen verran, että inflaatio laskee, ilman että päädytään taantumaan.

Korkojen nousun myötä valtionlainojen reaalituotot ovat nousseet merkittävästi. Saksan 10-vuotisen valtionlainan reaalikorko on noussut vuoden alusta useamman prosentin ja USA:n 10-vuotinen laina vastaavasti lähes kaksi prosenttia.

Tuleeko taantuma?

Rahoitusolosuhteiden kiristyminen on myös heikentänyt kuluttajien ja yritysten luottamusta nopeasti. Korkeat korot ovat jo laskeneet kysyntää eikä talouskasvun hidastumiselta voida enää välttyä. Hyytyminen on jo hinnoiteltu sijoitusmarkkinoilla, mutta on vielä epäselvää, kuinka raju pysähdys on tulossa.

Odotukset taantumasta ovat syöneet sekä kasvuodotuksia että kuluttajaluottamusta, joka on esimerkiksi Michiganin laajasti käytetyn tutkimuksen mukaan alemmalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Myös yritysten luottamus on heikentymässä voimakkaasti. Kaikki tämä on toisaalta juuri se, mihin keskuspankit ovat pyrkineetkin.

Ei juhannusTINAa, eli mitä vaihtoehtoja sijoittajille on auennut?

Noussut korkotaso on muokannut sijoitusympäristöä rajusti. Pitkän duraation sijoituksiin kohdistuu nyt painetta, joka näkyy esimerkiksi hyvin pitkissä valtionlainoissa. Viime kuukausien yksi merkittävimmistä kehityskuluista on kuitenkin ollut muun muassa yrityslainojen ja korkosijoitusten tuotto-odotusten vahva nousu. Samanaikaisesti osakemarkkinoiden pitkään jatkunut nousutrendi on taittunut korostaen hajautustarvetta muihin kohteisiin ja TINA:n loppua.

Miltä tulevaisuus nyt näyttää?

Tulevaisuudennäkymien osalta odotukset voidaan jakaa kolmeen mahdolliseen skenaarioon. Ensimmäisessä inflaatio jää keskuspankkien tavoitetason yläpuolelle palveluiden ja palkkapaineiden myötä ja hidastuu lopulta teknisen taantuman myötä ensi vuonna. Tässä tapauksessa markkinoiden epävarmuus jatkuisi, kunnes merkit rahapolitiikan kiristymisestä alkaisivat vähentyä. Laskevia korkoja nähtäisiin vasta inflaatiopaineiden helpottaessa.

Toisessa, optimistisessa skenaariossa inflaationäkymät laskevat tuotanto- ja logistiikkahaasteiden ja normalisoituvan työmarkkinan myötä. Inflaation laskiessa keskuspankit rauhoittelevat markkinoita ja kasvunäkymät piristyvät korkotason kääntyessä laskuun. Riskisijoitukset nousevat ja pitkän duraation sijoitukset hyötyvät.

Kolmannessa ja pessimistisimmässä skenaariossa inflaatiokierre jatkaa syventymistään ja talous ajautuu stagflaatioon. Palkkojen noustessa inflaatiopaineet pysyvät korkeana, kustannuspaineet ja hidastuva kysyntä laskevat yritysten tuloksia ja korkeat velkatasot luovat talouteen riskikeskittymiä. Pahimmassa tapauksessa äärimmilleen ajettu kiinteistömarkkina voisi paljastaa suuria velkataskuja ja aiheuttaa suurempia rahoituskriisejä.

Kasvunäkymät, rahapolitiikka ja markkinasentimentti ovat kolme keskeistä mittaria markkinoiden tulevaisuudennäkymien tarkasteluun. On myös tärkeä muistaa, että mikään ei ole kiveen hakattua ja että ennalta-arvaamattomia käänteitä on tapahtunut viime vuosina useita.

Viikon markkinaindikaattorit: