Uusi aika, uusi kulttuuri

Euribor oli noussut heinäkuussa 5,39 prosenttiin, inflaatio 4,7 prosenttiin ja EKP:n ohjauskorko oli kivunnut 4,25 prosenttiin.

Elettiin kesää 2008.

Ilmassa leijui laskusuhdanteen odotus, sillä nousukaudella kallistunut energia tuntui jo yritysten kannattavuudessa.

Inflaatiota vauhditti myös ruoan kallistuminen: Suomessa maitolitran hinta nousi jopa yli euroon. Iphone oli ehtinyt kypsään yhden vuoden ikään, mutta Instagramia ei ollut vielä olemassa. Georgian kriisi työllisti Suomen poliittista johtoa. ”Yes, we can” -iskulause siivitti presidenttiehdokas Barack Obaman kampanjaa Yhdysvaltojen presidentiksi.

15. syyskuuta New Yorkista levisi uutiskuvia, joissa investointipankki Lehman Brothersin työntekijät kantoivat toimistotarpeitaan pahvilaatikoissa poistuessaan yhtiön talosta 7th Avenuella. Päivä osoittautui yhdeksi taloushistorian suurimmista käännekohdista: finanssikriisi oli alkanut.

”Kyllähän siitä tuli sellainen olo, että koko rahoitusjärjestelmä voi kaatua”, Mandatumin tuolloinen ja nykyinen toimitusjohtaja Petri Niemisvirta muistelee. Eikä kaatuminen hirveän kaukana ollutkaan.

Vajaat kolme viikkoa aiemmin, 26.8.2008, oli julkaistu tiedote, jonka mukaan Henki-Sammon nimi muuttuu Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiöksi.

Nimen lisäksi elokuun 2008 lopussa oli muuttunut Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön strategia. Yhtiön tunnuslauseeksi tuli Rahat ja henki: henkivakuutustoiminnan rinnalle alkoi kasvaa uusi toimiala: varainhoito.

”Ajatuksena oli rakentaa kasvua omien jakeluvoimien kautta. Siksi meidän täytyi ottaa myös tämä rahapuoli haltuun”, Niemisvirta kertoo.

Finanssikriisi toi asiakkaita

Mandatumin omistaja Sampo oli myynyt Sampo-pankin tanskalaiselle Danske Bankille 2006. Sammolla oli yrityskaupan jäljiltä hyvin toimiva jakelusopimus Dansken kanssa, mutta Henki-Sampo ei halunnut jäädä riippuvaiseksi pelkästään tästä yhteistyöstä. Siemen strategiamuutokselle oli siis kylvetty jo ennen syksyn 2008 nimenmuutosta.

Finanssikriisi riepotteli maailman rahoitusjärjestelmää, mutta Mandatumin näkökulmasta lähtö oli lentävä.

”Tulimme markkinoille haastajana. Keräsimme lyhyessä ajassa destruktiivisessa markkinassa valtavasti rahaa ja pystyimme tarjoamaan tuotteita, joita kilpailijoilla ei ollut.”

Niemisvirran mukaan aloitus olisi saattanut olla tasaisina, hyvinä aikoina hankalampi, sillä tyytyväisiä asiakkaita on vaikeampaa houkutella ostamaan uuden tarjoajan palveluja tai siirtymään kokonaan muualle asiakkaiksi.
Finanssikriisin taloudelliset ja poliittiset vaikutukset poikivat eurokriisin ja muita murroksia, mutta osakemarkkinat kääntyivät nousuun ja korot laskuun jo keväällä 2009. Massiivisen keskuspankkielvytyksen takia korot putosivat nollaan, ja jopa miinukselle.

Toinen syy vauhdikkaaseen alkuun Mandatum Lifena oli Niemisvirran mukaan ihmiset. Suomalaisen finanssialan historia viime vuosituhannen lopulla on lukuisten yrityskauppojen ja yhdistymisen historiaa. Henki-Sampokin oli yhdistelmä monenlaisia yrityskulttuureja. Nyt eri aikoina ja erilaisista taustoista tulleista palkatuista työntekijöistä tuli mandatumlaisia.

”Mandatum Lifessa kaikki lähtivät samalta viivalta. Tilanne oli kaikille uusi, mikä oli valtava yhdistävä tekijä ja näkyi tosi nopeasti luvuissa. Se oli ensimmäinen hetki pitkään aikaan, että meillä oli yhteinen tarkoitus ja yhteinen lippu salossa.”

Loikkaus uuteen kokoluokkaan

2010-luvulla Mandatum kasvoi sekä orgaanisesti että yritysostoin. Siitä tuli henkivakuutusten ja varainhoidon lisäksi palkitsemispalvelujen merkittävä tarjoaja.

Vuonna 2011 Mandatum Life osti Sillan eläke- ja henkilöstörahastopalvelujen liiketoiminnot.

Vuonna 2013 yhtiö laajensi palkitsemisen palveluitaan ostamalla Alexander Pay Managementin palvelut.

Vuonna 2014 Suomi-yhtiö luovutti 1,3 miljardin euron suuruisen laskuperustekorkoisen ryhmäeläkekantansa Mandatum Lifelle.

Vuonna 2017 Mandatum Life osti kaksi rahastoa Fourtonilta.

Vuonna 2018 Mandatum Life ja Danske Bank allekirjoittivat uuden sopimuksen yhteistyön jatkamisesta.

Vuonna 2019 Mandatum Life avasi arvopapereiden kaupankäyntipalvelu Traderin.

Vuonna 2020 pandemia järkytti ennätyspitkässä nousukiidossa viihtyneitä markkinoita, mutta vain hetken. Epävarmuus kuitenkin alkoi jäytää. Pandemiasta tuli finanssikriisin kaltainen historian käännekohta.

Toisen pandemiavuoden 2021 helmikuussa konsernin yhtiörakenne uudistui. Mandatum Holding Oy:n alle siirtyivät Mandatum Life ja omaisuudenhoitoon keskittyvä Mandatum Asset Management.

2021 toukokuussa Mandatum Life osti Nordhavenin osakekannustinjärjestelmiin keskittyvän liiketoiminnan. Nordhavenin neljä asiantuntijaa muuttivat Bulevardille Mandatum Lifen pääkonttoriin.

Heinäkuussa 2021 Mandatum Asset Management osti kiinteistörahastoja hallinnoivan Trevian AIFM Oy:n. Sen 15 työntekijää siirtyivät Bulevardille.

Syyskuussa 2021 Sammon sijoitustoiminto yhdistyi Mandatumin omaisuudenhoidon kanssa ja muutti Bulevardille.

Mandatum oli loikannut uuteen kokoluokkaan. Vuonna 2021 henkilöstöä oli keskimäärin jo 638 ja hoidettavia asiakasvaroja 11,1 miljardia euroa. Tuotteita, palveluita ja asiantuntemusta löytyi niin kotimarkkinoille kuin vientiponnistuksiinkin. Vienti sai vahvan roolin strategiassa. Kasvuhalut olivat kovat.

Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Alkoi sota. Euroopan ja maailman turvallisuuspoliittiset asetelmat menivät uusiksi. Kiristynyt tilanne näkyi markkinoilla.

Joulukuussa 2022 Mandatumin omistaja Sampo ilmoitti alkavansa selvittää Mandatumin mahdollista eriyttämistä Sammosta, joka keskittyy jatkossa vahinkovakuuttamiseen.

Toukokuussa 2023 Sampo päätti, että se irrottaa Mandatumin omaksi yhtiökseen ja listaa sen Nasdaq Helsinkiin. Kaupankäynti Mandatumin osakkeella alkoi 2. lokakuuta.

Suomen vanhimpia varainhoitajia

Mandatum on toiminut Mandatumina nyt 15 vuotta. Kun Niemisvirta kuulee työntekijöiden kutsuvan yhtiötä nuoreksi varainhoitajaksi, hän korjaa nopeasti, sillä Mandatum ei putkahtanut maailmaan tyhjästä. Päinvastoin, sitä voi kutsua yhdeksi Suomen vanhimmista varainhoitajista.

Mandatumin juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolen Helsinkiin, Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin, joka oli tuolloin toimelias teollisuuskaupunki. Kaupunkiin vyöryi ihmisiä maalta työn perässä, ja rahakin alkoi liikkua.

Vuonna 1874 aloitti toimintansa ensimmäinen suomalainen henkivakuutusyhtiö Kaleva. Perustamisen taustalla oli huoli perheiden taloudellisesta turvallisuudesta. Tavoitteena oli myös estää kotimaisten vakuutuspääomien valuminen maassa toimineiden ulkomaisten henkivakuutusyhtiöiden taseisiin.

”Kyse on tietysti varainhoidon määrittelystä. Me olemme tehneet sitä hyvin, hyvin pitkään henkivakuutusmuodossa. Sijoitustoimintahan on aina olennainen osa henkivakuutusyhtiön toimintaa. Siten olemme historialtamme Kalevasta alkanutta jatkumoa.”

Vuoden 1997 alussa Kalevassa olleet eläkevakuutukset ja sijoitussidonnaiset vakuutukset siirrettiin samana vuonna perustettuun Henki-Sampoon, siis nykyiseen Mandatumiin.

Sokerijuurikkaan harvennusta metripalkalla

Petri Niemisvirran työura on kietoutunut Mandatumin historiaan, mutta se alkoi mansikanpoiminnasta ja metripalkkaisesta sokerijuurikaspeltojen harvennuksesta. Harvennus on hänen mukaansa sen verran ”kovaa duunia”, että se kasvatti lukuintoa.

Niemisvirta pääsi opiskelemaan Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1989.

”Silloin oli vielä kova meininki päällä taloudessa. Muskeliveneet ajelivat Airistolla.”

Kesällä 1990 Niemisvirta ja moni opiskelukaveri pääsi vielä pankkiin töihin. Seuraavana kesänä enää kukaan ei päässyt.

”Huomasin jo kesällä 1990, miten yrittäjillä ja pankinjohtajilla alkoivat hermot kiristyä”, yritysluotoissa takauspuolella työskennellyt Niemisvirta kertoo.

Niemisvirta meni töihin perintätoimistoon ja teki syväsukelluksen lama-Suomen talouteen.

Hän sai ensimmäisen kuukausipalkkaisen työnsä myyntipäällikkönä Kalevasta. Samoihin aikoihin hänestä tuli Interbankin pankkiasiamies Turun seudulle. Näin Niemisvirta sai ensimmäisen kosketuksen Mandatumiin. Asiamiestyössä hänen tehtävänsä oli edistää Kalevassa Interbankin tuotteiden myyntiä ja saada sinne yksityisasiakkaita Turun seudulla vahvasta Sammosta.

Niemisvirran mukaan hänen pahin kilpailijansa oli Suomen Yhdyspankin Stella-niminen henkivakuutusyhtiö. Taloushistoriaa sekin, että Interbankin konttori aloitti entisen apteekin tiloissa Aurasillan kupeessa. Nykyään samassa tilassa toimii Gustavo-niminen italialainen ravintola.

”Minä olin sellainen myyntijantteri vuonna 1996 ja 1997, kun Henki-Sampo perustettiin ja vakuutuskannansiirto Kalevasta Henki-Sampoon tehtiin. Mietin lähinnä, että jos palkka, vastuut ja provisiot pysyvät samana, niin let’s go.”

Myynti-into oli päällä asepalvelusaikanakin Turun ja Porin sotilasläänin esikunnassa vuosina 1997 ja 1998. Niemisvirta oli myynyt jo opiskeluaikana Sammon vakuutuksia provisiopalkkaisena asiamiehenä. Nyt hän livahti välillä lounastunnilla esikunnasta Sammon konttoriin tekemään muutamat vakuutussopimukset.

Bulevardille Helsinkiin

Joulukuussa 1998 Niemisvirta asteli muuttolaatikoiden ohitse kulmahuoneeseen Bulevardi 7:ssä Helsingissä. Henki-Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh oli pyytänyt hänet tapaamiseen. Konttorissa oli käynnissä muutto saman kadun numero 56:een Hietalahden päähän. Entisestä Sinebrychoffin panimosta oli kunnostettu modernit tilat henkivakuutusyhtiölle.

Muutamia viikkoja tapaamisen jälkeen, tammikuussa 1999, Niemisvirta aloitti Bulevardilla sijoitussidonnaisten vakuutusten tuotepäällikkönä. Hänellä ei ollut yhtään alaista, mutta hän raportoi suoraan Stadighille.

”Olin tosi kummajainen, mutta Karilla oli rohkeutta tehdä tuollainen juttu.”

Henki-Sammon markkinaosuus oli Pohjolan ja Skandian hallitsemilla sijoitussidonnaisten vakuutusten markkinoilla vain viisi prosenttia. Niemisvirran tehtävä oli kehittää tuotteita kilpailukykyisemmiksi ja edistää myyntiä, kouluttaa omaa väkeä ja Sammon laajaa verkostoa. Niemisvirta oli tehnyt lopputyönsä sijoitussidonnaisten vakuutusten verotuksesta Suomessa ja Ruotsissa, joten asiantuntemusta riitti.

”Silloin elettiin laskuperustekoron aikaa, joten sijoitussidonnaisten vakuutusten myynnissä oli tekemistä.”

Laskuperustekorko tarkoittaa korkoa, joka sovitaan vakuutussopimusta tehtäessä koko sopimusajaksi. Siten asiakas tietää, että hänen säästöstä karttuvat vähintään laskuperustekoron verran joka vuosi. Koron päälle vakuutusyhtiöt voivat maksaa asiakashyvityksiä.

Sijoitussidonnaisten henki- ja eläkevakuutusten tuotto muodostuu taas vakuutukseen valittujen sijoitusinstrumenttien tuoton perusteella.
Niemisvirtaa piti kiireisenä myös millennium-projekti eli yhtiön tietojärjestelmien siirto 2000-luvulle. Työinto oli kova.

Vuosituhannen vaihteessa Sampo ja valtio-omisteinen Leonia eli entinen Postipankki yhdistyivät Sampo-Leoniaksi. Mukana tuli myös Leonia-henkivakuutus. Niemisvirta koki, miltä tuntuu kahden täysin erilaisen yrityskulttuurin törmäys. Hän puhuu uransa ”vaikeista ajoista”.

Pankkiiriliike Evli kutsui Niemisvirran kylään ja teki työtarjouksen. Niemisvirta tarttui tarjoukseen.

”Evlissä oli huikea boogie siihen aikaan. Elettiin Nokia-miljonäärien aikaa.”

”Alussa pelotti penteleesti”

13 kuukauden kuluttua, vuonna 2001, Niemisvirta palasi Henki-Sammon toimitusjohtajaksi. Hän oli tuolloin 31-vuotias.

”Olin tosi nuori johtamaan. Pelotti penteleesti, olin alkuvaiheessa todella stressaantunut aamusta iltaan.”

Vireillä oli iso muutos eli laskuperustekorkoisista sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin siirtyminen. Henki-Sampo teki yhteistyötä Sampo Rahastoyhtiön ja Mandatum Omaisuudenhoidon kanssa.

”Yksityinen eläkevakuutus oli siihen aikaan kuuminta hottia. Me onnistuimme siinä valtavan hyvin yhdessä Sampo Pankin ja Sampo Rahastoyhtiön kanssa. Myimme joissain vaiheessa kolmanneksen Suomen yksilöllisistä eläkevakuutuksista.” Niemisvirrasta tuli julkisuudessa Herra Eläkevakuutus.

Vuoden 2000 lopulla Sampoon oli liittynyt Mandatum, Björn Wahlroosin SYP:n yrityspankkitoiminnasta kasvattama investointipankki. Wahlroos nousi myös Sammon konsernijohtajaksi.

1990-luvun alussa SYP:stä lähtiessään Wahlroos oli ottanut mukaansa Mandatum-nimen. Nimi oli peräisin 1930-luvulta. Pankkiiri Göran Ehrnrooth oli perustanut Mandatumin Yhdyspankin alle sijoitusyhtiöksi vuonna 1937 – samana vuonna, kun Aalto-maljakko keräsi ihailua Pariisin maailmannäyttelyssä.

Mandatum tarkoittaa valtuutusta.

Ytimessä vahva brändi

Kun Niemisvirralta kysyy, mikä Mandatumin mukana on kulkenut aina, hän miettii hetken ja vastaa.

”Mitä ikinä Mandatum on tehnyt historiansa mittaan, se on aina ollut hyvin vahva brändi. Nimi on ollut tae asiantuntevuudesta ja osaamisesta.”

Hän muistelee, miten Björn Wahlroos sanoi hänelle vuonna 2008, että Mandatum on ”oikeasti hieno brändi, älä sitten spoilaa sitä”.

Vuotta myöhemmin Wahlroos oli todennut, että asiat olivat sujuneet paremmin kuin hän oli kuvitellutkaan.

”Että tehän olette pystyneet kehittämään tätä brändiä”, Niemisvirta naurahtaa muistellessaan.

Vahva brändi tuo vastuuta, sillä johtajien ja työntekijöiden täytyy lunastaa siihen liittyvä iso lupaus kerta toisensa jälkeen. Niemisvirran into lupauksen lunastamiseen on vain kasvanut vuosien mittaan.

Lokakuun alussa Mandatumista tuli julkisesti noteerattu pörssiyhtiö. Tilanne muistuttaa vuodesta 2008 sikäli, että 15 vuodessa Mandatumiin on tullut yrityskauppojen ja rekrytointien kautta työntekijöitä useista erilaisista yrityskulttuureista.

”Uskon vuoden 2008 tapaan, että meillä on taas uusi, yhteinen lippu salossa. Pörssiyhtiöhän on meille kaikille, minullekin, uusi työpaikka. Uusi aika, uusi kulttuuri. Siinä on hyvä peruste yhdessä tekemiselle.”