Viikkokatsaus 18.5.2021: Olivatko Yhdysvaltain inflaatioluvut ikävä yllätys?

Olivatko Yhdysvaltain inflaatioluvut ikävä yllätys? Miten markkinat niihin reagoivat? Milloin markkinat hinnoittelevat FEDin koronnoston? Millaisia riskejä väärin ajoitettuun koronnostoon liittyy? Lue nämä ja muut viikon kysymykset markkinoista vastauksineen.

Miksi hintaheilunta voimistui viime viikolla?

Hintaheilunta voimistui odotettua korkeamman inflaation myötä, sillä julkistettu talousdata on pääsääntöisesti odotuksia vahvempaa etenkin Euroopassa. Suhdanneherkempien toimialojen osakkeet ovat paremmin, vastaavasti teknologiayhtiöiden kurssit olivat alavireisiä.

USA:ssa ja Euroopassa parantuva rokotekattavuus on vähentänyt tartuntoja. Markkinoiden huomio keskittyy näin ollen talouksien asteittaiseen avaamiseen.
Hintaheiluntaa mittaa VIX-indeksi kipusi hetkellisesti noin 28:aan, mutta maltillistui perjantaina 21:n tuntumaan.

USA:n huhtikuun inflaatio +4,2 % oli ikävä yllätys, vai oliko?

Kuluttajahintaindeksi nousi +4,2 % vuoden takaisesta markkinoiden odottaessa +3,6 %:n nousua. Ydininflaatio, jolla tarkoitetaan inflaatiota ilman ruokaa ja energiaa, nousi +3,0 %.

Miten markkinat reagoivat uutiseen?

Korkomarkkinat tuntuivat ottavan uutisen vastaan rauhallisesti. Osakemarkkinoilla muun muassa teknologiayhtiöiden kurssit reagoivat hieman voimakkaammin.

Teknologiayhtiöiden osakkeet alttiimpia korkojen liikkeille kuin muut toimialat. Nasdaq-indeksi on reagoinut yleisindeksi S&P 500:a voimakkaammin korjausliikkeissä. Tämä on pätenyt erityisesti tänä vuonna, jolloin Nasdaq-indeksi on reagoinut aina samassa hetkessä kuin korot ovat nousseet.

Onko kyseessä hetkellinen nousu vai pidempiaikainen kehitys?

Keskeistä sijoitusmarkkinoiden kannalta on, onko kyseessä inflaatiopiikki vai pidempiaikainen inflaation kiihtyminen. USA:n keskuspankki on toistanut näkemystä, jonka mukaan kyseessä on väliaikainen ilmiö, joka johtuu vertailuajankohdasta (koronakevät) sekä rajoitusten poistamisesta aiheutuvasta kysyntäpiikistä.

Miten markkinat hinnoittelevat inflaatiota?

Markkinoiden hinnoittelema pidemmän aikavälin inflaatio-odotus on pysynyt verrattain hyvin aisoissa, mikä tukee keskuspankin viestiä. Korkean inflaation yksittäisenä kuukautena ei odoteta muuttavan keskuspankin linjaa, mikä selittää rauhallista reaktiota. Toistaiseksi myös palkkainflaatio on pysynyt maltillisena, vaikka yritykset viestivät vaikeuksista saada rekrytoitua tarvittavaa uutta työvoimaa.

USA:n odotuksia suurempi inflaatio nosti inflaatio-odotuksia myös euroalueella, mikä vauhditti euroalueen korkojen nousua. Euroalueella nähtiinkin viime viikolla voimakkaampi liike korkotasossa kuin USA:ssa.

Kuinka nopeasti inflaatio laskee – luoko tilanne painetta koronnostolle?

Yhdysvaltain keskuspankki julkaisi vuoden 2020 syksyllä uuden strategiatyönsä, jonka myötä se julkaisi uudet periaatteet ja määritteli samalla inflaatiotavoitteensa uudelleen. Uuden strategiassa painotetaan täystyöllisyyttä.

Lisäksi inflaatio voi kiihtyä tilapäisesti yli kahteen prosenttiin, jos se on ollut pitkään alle kahden prosentin tavoitteen. Käytännössä hetkittäinen inflaatiotavoitteen ylitys ei välttämättä johda rahapolitiikan kiristämiseen.
Korkomarkkinoiden kannalta keskeistä on nyt se, miten kommunikaatio markkinoiden ja Yhdysvaltain keskuspankin välillä onnistuu. FED on viestinyt, että kyseessä on väliaikainen piikki, mutta näkemyksemme mukaan inflaatio ei välttämättä lähde alas keskuspankin odotusten mukaisesti.

Miksi kyseessä ei olisi vain väliaikainen piikki vaan pidempiaikaisempi kehitys?

USA:n keskuspankki on toistanut näkemystä, jonka mukaan kyseessä on väliaikainen ilmiö, joka johtuu vertailuajankohdasta (koronakevät) sekä rajoitusten poistamisesta aiheutuvasta kysyntäpiikistä.

Ydininflaation vaikuttaa eniten palkat ja asuminen. Yhdysvalloissa palkannostopaineet ovat nyt käsinkosketeltavia ja parhaillaan Yhdysvalloissa keskustellaan minimipalkkatasosta. Talouden avautuessa työvoimaa tarvitaan entistä enemmän.

Asuntojen hintojen nousu on kiihtynyt ja tämä heijastuu myös vuokratasoon. Inflaatioon vaikuttaa myös maailmanlaajuisesti nousseet raaka-aineiden ja rahtienhinnat. Pelkästään Yhdysvaltain länsirannikolla rahtivolyymit ovat nousseet + 40% ja rahtien hinnat + 100%. Nämä heijastuvat vääjäämättä hyödykkeiden hintoihin.

Inflaatio-odotuksia tiedustellaan säännöllisesti yhdysvaltalaisilta kuluttajilta (Michiganin kysely), He odottavat inflaation kohoavan tämän vuoden aikana +4,6 % ja kymmenen vuoden aikana +3.1%

Luoko tämä tilanne painetta koronnostolle?

Markkinatoimijoita kiinnostaa etenkin kommentit liittyen korkojen nousuun ja lähivuosien rahapolitiikan mahdolliseen kiristämiseen. Jos inflaatio jää pidemmäksi ajaksi viipottamaan keskuspankin tavoitealueen yli, tämä luo odotuksia FEDin suuntaan.

Yhdysvaltain keskuspankki ei ole viestinyt nostavansa ohjauskorkoa ennen vuotta 2024. Mikäli taloustilanne etenee odotetusti, odotamme että ohjauskorosta kuullaan vielä tiukempaa puhetta.

Milloin ensimmäistä koronnostoa odotetaan?

Markkinat hinnoittelevat ensimmäistä koronnostoa vuodelle 2023, eli selvästi FEDin viestimää aiempaan ajankohtaan. Odotetavissa on, että koronnosto ei kuitenkaan olen Yhdysvaltain keskuspankin ensimmäinen toimi, vaan ensimmäinen askel saattaa olla arvopapereiden osto-ohjelmien asteittainen vähentäminen. Sen jälkeen odotuksissa on, että FED alkaa kommunikoimaan seuraavan koronnoston ajankohtaa.

Kuuma peruna korkomarkkinoilla tuntuu siis olevan aikatauluttaminen ja kommunikointi?

Juuri näin. Koronoston kannalta on oleellista, ettei sitä tehdä liian aikaisin tai liian myöhään. Talous on lähtenyt koronan jälkeen hyvää nousuun. Tämä on positiivista, koska keskuspankin on helpompi hallinnoida nousevaa hintatasoa kuin toisinpäin. Liian aikainen koronnosto voisi hidastaa talouden positiivista virettä. Toisaalta, jos koronnosto jää liian myöhäiseen ajankohtaan, ongelmana on se, että koronnostotahti voi tulla odotettua tiukemmaksi, joka puolestaan heikentäisi markkinoiden luottamusta.

Vahva tuloskausi on nyt loppusuoralla. Millainen tilanne on ollut Yhdysvalloissa?

Yhdysvalloissa yli 90 % yhtiöistä raportoinut tuloksensa ja noin 87 % raportoineista yrityksistä on ylittänyt markkinaodotukset.

Yritysten tuloskasvu on ollut +47 %, liikevaihdon kasvu on puolestaan ollut +10 %.

Erityisen vahvaa tuloskasvu on ollut rahoitussektorilla ja raaka-ainesektorilla sekä suhdanneherkissä kuluttajayhtiöissä, joita hyödytti rajoitusten asteittainen poistuminen sekä elvytyspaketin myötä kansalaisille jaetut shekit.

Miltä tilanne näyttää Euroopassa, kun valtaosa yrityksistä on raportoinut tuloksensa?

Euroopassa tulokset roimassa kasvussa. Noin 88 % yhtiöistä raportoinut tuloksensa ja noin 70 % raportoineista yrityksistä on ylittänyt markkinaodotukset.

Yritysten tuloskasvu on ollut +122 %, liikevaihdon kasvu on puolestaan ollut +7 %.

Erityisen vahvaa tuloskasvu on ollut rahoitussektorilla, raaka-ainesektorilla, teollisuudessa sekä kuluttajayhtiöissä, joissa vertailukauden tulokset ovat olleet heikkoja. Toisaalta kuluttajayhtiöt hyötyivät koronarajoitusten asteittaisesta poistamisesta.

 

Markkinaindikaattorit:

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 18.5.

Euroalue

Bkt-kasvu (n/n, 1. julkaisu)

Q1

-0,6 %

Ke 19.5.

USA

Keskuspankin korkokokouksen pöytäkirja

Huhtikuu

-

To 20.5.

Saksa

Tuottajahinnat (v/v)

Huhtikuu

3.7 %

Pe 21.5.

Euroalue

Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu)

Toukokuu

53.7

Pe 21.5.

USA

Yhdistetty ostopäällikköindeksi (1. julkaisu)

Toukokuu

62.2

Pe 21.5.

Euroalue

Kuluttajien luottamus (1. julkaisu)

Toukokuu

-8.1

Lähde: Bloomberg