Viikkokatsaus 5.9.2022: Miten energiakriisi vaikuttaa Euroopan talousnäkymiin?

Miltä markkinoilla nyt yleisesti näyttää?

Viime viikko oli markkinoilla tapahtumarikas. Osakkeet painuivat globaalisti, erityisesti länsimarkkinoilla (noin 5–6 %), ja korkojen nousu jatkui kautta linjan. Euroalueen inflaatioluvut ylittivät odotukset hieman ja tuottajahintojen nousu puolestaan selvästi. Yleinen markkinatunnelma on tällä hetkellä pessimistinen.

Energiakriisi puhututtaa kiivaasti koko Eurooppaa. Kansalliset hallitukset lisäävät tukitoimia sähkön hinnan hillitsemiseksi poliittisen paineen edessä ja keskustelu yhteiseurooppalaisista ratkaisuista lisääntyy.

Yhdysvalloista puolestaan saatiin viime viikolla positiivisia uutisia. Teollisuuden ostopäällikköindeksit olivat odotettua korkeammat, ja sekä työllisyyttä että uusia tilauksia mittaavat komponentit ylittivät odotukset. Työttömyysprosentti nousi hieman, mikä johtui pääsääntöisesti työvoiman määrän kasvusta eikä työpaikkojen vähentymisestä. Palkkojen nousu puolestaan hieman hidastui, mutta on edelleen tavoitetasoa korkeammalla. Nämä raportit antavat Fedille vahvan mandaatin jatkaa kiristävää rahapoliittista linjaansa – mikä povaa sijoittajille huonoa.  

Miten Euroopassa valmistaudutaan tulevaan talveen energiakriisin keskellä?

Euroopan komissio on alkanut suunnitella toimia muuttaakseen koko EU:n sähkömarkkinoiden toimintaperiaatetta siten, että maakaasu ei olisi enää määrittävä tekijä Euroopan sähkön hinnoissa. On kuitenkin todennäköistä, että EU:n yhteinen sääntely ei ehdi astua voimaan vielä tänä talvena. Kansallisella tasolla on kuitenkin jo tehty mittavia toimia sähkön hinnan hillitsemiseksi, EU-maissa yhteensä 280 miljardin euron edestä. Saksa yksin on jakanut energiatukia 60 miljardia euroa.

Vaikka kaasun tuonti Venäjältä on vähentynyt merkittävästi, Saksa on saanut kerrytettyä kaasuvarantojaan jopa yli tavoitetason. Viikonlopun aikana Venäjä kuitenkin ilmoitti sulkevansa Nordstream I -kaasuputken toistaiseksi ja julisti tänä maanantaina, että kaasutoimitukset loppuvat siihen asti, kunnes länsimaiden asettamat pakotteet puretaan. Tämä hankaloittaa kaasuvarantojen keräämistä huomattavasti ja esimerkiksi Norjasta ja Alankomaista tuotava maakaasu on moninkertaisesti kalliimpaa kuin venäläinen kaasu.

Kaasun kysyntä on kuitenkin laskenut manner-Euroopassa merkittävästi. Pelkästään Saksassa kysyntä oli elokuussa yli 20 % viiden vuoden keskiarvoa alempaa ja Alankomaissa peräti yli 30 %. Odotuksia korkeammat varastot saattavat kantaa leudon talven yli, mutta lasku korkeasta energian hinnasta on joka tapauksessa kallis koko Euroopalle.

Ranskassa, jossa energian hinta on ollut kaikkein korkeinta, ollaan käynnistämässä uudelleen useita puoliteholla käyneitä ja huollossa olleita ydinvoimaloita. Saksassa Vihreät puolestaan ilmoittivat olevansa valmiit käynnistämään ydinvoimaloita uudelleen pitkän vastahakoisuuden jälkeen. Ydinvoimaloiden käynnistysprosessi on kuitenkin hidas, kuten Suomessakin on huomattu. Nouseva kapasiteetti auttaa kriisissä kärvistelevää Eurooppaa, muttei yksin riitä ratkaisemaan talven haasteita.

Minkälaisia inflaatiolukuja elokuulta saatiin?

Viime viikolla julkaistu euroalueen toteutunut energian hinnasta puhdistettu inflaatioluku oli 9,1 %, ylittäen markkinoiden 9 %:n odotuksen vain hieman. Toteutunut kuukausitason inflaatio oli 0,5 % heinäkuuhun verrattuna, kun markkinat odottivat 0,4 %:a. Luvut ovat kuitenkin alustavia ja niihin voi tulla vielä muutoksia.

Ekonomistit ennustavat euroalueen kolmannen kvartaalin inflaation pysyvän korkeana, 9 % tuntumassa, ja laskevan vuoden loppuun mennessä 8,6 %:iin. Näillä inflaationäkymillä vaikuttaa selvältä, että keskuspankit jatkavat kiristävää rahapolitiikkaansa. Torstaisessa EKP:n korkokokouksessa odotetaan päätettävän 0,75 % nostosta keskuspankin jäsenten haukkamaisen retoriikan johdosta viime viikkoina.

Kiinan nollakoronapolitiikka luo varjoa maailman inflaationäkymille. Viikonlopun aikana Kiina päätti Chengdun, yli 20 miljoonan asukkaan suurkaupungin, täyssulusta edellisen viikon yli 700 koronatapauksen johdosta. Vastaavat toimet merkittävissä teollisuuskaupungeissa vaikuttavat suuresti globaaleihin tuotantoketjuihin ja niiden myötä hintoihin.

Miltä viime viikko näytti osakemarkkinoiden näkökulmasta?

Syksyn synkkyys tavoitti viime viikolla osakemarkkinat. Erityisesti länsimarkkinoiden osakekurssit kokivat viikon aikana kovia, laskien 5–6 %. Myös kehittyvillä markkinoilla nähtiin laskua, mutta ei aivan samoissa määrin.

Osakemarkkinoiden laskun taustalla on havaittavissa päinvastainen ilmiö kuin loppukesän noususuhdanteessa. Kun kesällä markkinoilla esiintyi toiveikkuutta inflaation taittumisesta ja korkojen laskusta, nyt vallitseva ilmapiiri on pessimistinen keskuspankkien rahapolitiikan suhteen.

Entä korkomarkkinoiden?

Pessimistinen markkinasentimentti on nähtävissä myös koroissa. Bloombergin kansainvälisen korkomarkkinaindeksin mukaan globaalit korot ovat nyt karhumarkkinassa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Korkojen tuotot ovat 2000-luvun aikana laskeneet kerralla pahimmillaan 10 %, kun nyt saavutettiin 20 prosentin laskun rajapyykki.

Myös luottoriskipreemiot ovat leventyneet entisestään. Eurosijoittajan näkökulmasta dollarimääräiset lainat ovat pärjänneet hieman paremmin valuutan vahvistumisen ansiosta, mutta laskua se ei ole täysin pysäyttänyt.

Viikon markkinaindikaattorit