Miksi suhdanteita pitää ennustaa?
Mandatumin sijoitusjohtaja, Suomen Pankin ennustepäällikkö ja Koneen Head of Group Financial Planning and Analysis pohtivat, miksi suhdanteita kannattaa ennustaa ja miten eri suhdanteissa kannattaa sijoittaa.
Tämä juttu on jatkoa aiemmin julkaistulle suhdannetarinalle. Lue ensimmäinen osa täältä: Sekaisin suhdanteista
Suhdanteita ennustetaan, jotta talouden toimijat saavat työvälineitä päätöksentekoonsa.
”Pitäisi pystyä ennakoimaan sitä kontekstia, jossa päätökset sitten vaikuttavat”, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum selittää.
Keskuspankin ennusteiden pääasiakas on EKP:n neuvosto. Sen rahapoliittinen päätöksenteko nojaa EKP:n ja eri maiden kansallisten keskuspankkien suhdanne-ennusteisiin, jotka yhdistetään euroalueen ennusteeksi. Keskuspankilla on mandaattinsa mukaan velvollisuus myös tukea kestävää talouskehitystä ja -politiikkaa Suomessa, mikä on toinen syy sille, että Suomen Pankki laatii ennusteita Suomen taloudelle. Vastaavasti valtiovarainministeriön ennusteet toimivat pohjana valtion budjetille. Ennusteita tekevät myös pankit, tutkimuslaitokset ja järjestöt.
”Hirveän tärkeitä”, Mandatumin sijoitusjohtaja Juhani Lehtonen vastaa, kun häneltä kysyy talousennusteiden merkityksestä.
Hän haluaa olla koko ajan selvillä siitä, mitä talouden toimijat ajattelevat.
”Nostetaanko vai lasketaanko BKT-ennusteita? Mikä on ekonomistien inflaatioennuste, miten inflaatiojohdannaiset reagoivat siihen? Alkavatko ihmiset yhtäkkiä varovaisiksi?”
Ovatko markkinahinnat ja talouskehitys linjassa?
Lehtonen peilailee, ovatko eri omaisuuslajien markkinahinnat linjassa ennustetun talouskehityksen kanssa.
Kun Obstbaum suoritti tutkijankoulutusta vuoden 2010 tietämillä, työmarkkinoiden jäykkyydet ja niiden vaikutus suhdannevaihteluiden syvyyteen ja kestoon oli iso kysymys.
”Sitten tuli finanssikriisi ja akateeminen tutkimus kääntyi kohti rahoitusmarkkinoita, siihen, miten rahoitusmarkkinoiden kitkat vaikuttavat suhdannevaihteluihin”, Obstbaum kertoo.
”Finanssikriisin jälkeen keskeinen kysymys oli, miksi tällaisiin hirveisiin suhdannevaihteluihin jouduttiin ja mitkä mekanismit aiheuttivat niitä.”
Suomen Pankki käyttää ennustamisessa kehittämäänsä Aino-mallia, joka analysoi suhdanteita kymmenien muuttujien avulla. Neljä kertaa vuodessa julkaistava virallinen suhdanne-ennuste on yhdistelmä Ainon malliennustetta ja ekonomistien harkintaa.
Teknologia vaikuttaa paljon mallien kehitykseen.
”Ne ovat kohtalaisen isoja, simultaanisesti ratkaistavien matemaattisten yhtälöiden ryhmiä. Siihenhän eivät ihmisaivot käänny.”
Hyvä esimerkki mallien kehittymisestä on, että uusin malliversio, Aino 3 -malli, osaa ottaa huomioon kotitalouksien vaihtelevat taloustilanteet.
Aiemmissa malleissa oli puhtaan rationaalinen edustava kotitalous, joka muutti kuluttamistaan pitkälti reaalikoron kehittymisen mukaan. Aino 3 ottaa laskelmissaan huomioon, etteivät kaikki kotitaloudet voi joustaa. Kaikilla ei ole säästöjä, joiden avulla pehmentää korkoshokkia. Kasvaneet korkomenot näkyvät silloin suoraan muun kulutuksen vähenemisenä. Se korostaa taipumusta suhdannevaihtelun voimistumiseen.
Ekonomistit ja meteorologit
Obstbaum sanoo, että ekonomistit ovat meteorologeihin verrattuna epäreilussa asemassa sikäli, että ekonomistit joutuvat ennustamaan nykytilankin, koska taloustilastot valmistuvat viipeellä.
”Emme voi mennä ulos toteamaan, sataako vai paistaako. Joudumme arvioimaan, koska ajantasaista tietoa nykytilasta ei ole.”
Lyhyen aikavälin niin kutsutut nowcast-mallit auttavat puristamaan tuoreimmasta datasta ennusteen lähineljännesten BKT-kasvusta. Obstbaum seuraa lisäksi ennustetyön tueksi tiiviisti yrityksiä. Hän huomasi, että toisen vuosineljänneksen tulosjulkistuksissa lähes kaikki yritykset puhuvat varastosyklistä.
”Toipuminen koronataantumasta lähti nopeasti liikkeelle, joten yritykset ostivat varastot täyteen, tuli sota ja kysyntä pysähtyi. Vähän myöhemmin ulkomaankauppaluvuissa näkyi valtava pudotus tuonnissa. Tämä heijastaa varmaankin sitä, että yritysten varastot ovat täynnä, joten niiden ei tarvitse tuoda lisää ulkomailta.”
Mallit elävät maailman mukana.
Vihreä siirtymä ei ole vielä konkreettisesti sisällä ennustemallissa, mutta se on mukana taustalla positiivisena riskinä.
Suomeen on arvioiden mukaan tulossa 140 miljardin euron arvosta vihreän siirtymän investointeja.
”Kuinka paljon niistä toteutuu? Korkotaso vaikuttaa näihinkin. Milloin ne tulisivat ja tulevatko ylipäänsä, jos meillä on osaajapula?” Obstbaum kyselee ennusteammattilaisen rutiinilla.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pitkän aikavälin kasvuun, ja siitä on keskusteltu EKP:n ennustetyöryhmässä. Konkreettisesti se sujahtaisi ennusteisiin, jos valtiot tekisivät esimerkiksi uusia verotuspäätöksiä.
”Vientikysyntä on yksi Suomen suhdannevaihteluihin eniten vaikuttavista tekijöistä. Myös yllättävät muutokset tuottavuuden kehityksessä voivat vaikuttaa paljon. Sellainen on esimerkiksi jonkin tuotantoteknologian kehitys.”
Miten sijoittaa suhdannevaihteluissa?
Kun keskuspankki laskee korkoa yrittäessään vauhdittaa inflaatiota, monet sijoituskohteet alkavat näyttää houkuttelevilta.
”Juuri silloin täytyy olla tarkkana. Ei pidä ottaa sellaisia riskejä, jotka eivät ole hallittavissa, kun korkotaso myöhemmin taas nousee”, Mandatumin sijoitusjohtaja Juhani Lehtonen sanoo.
Monien omaisuuslajien tuotto on johtunut matalasta korkotasosta, eli siitä, että tuottolaskelmissa rahalla ei ole ollut hintaa tai se on ollut hyvin pieni.
Moniin omaisuuslajeihin on tullut pääomavoittoja matalan korkotason ansiosta.
”Ne kehityskulut ovat nyt kääntyneet ja arviot liiketoiminnan kannattavuudesta muuttuneet. Yksi muuttuja yhtälössä on siirtynyt rajusti eri asentoon.”
Myös sijoitustyyli vaikuttaa: onko tapana reagoida aktiivisesti vai ei.
”Meidän tapamme on suojata salkkua korkotason nousulta ja suunnitella valmiiksi, miten hallita korkoriskiä. Nämä ovat aivan klassisia toimia.”
Lehtonen luonnehtii itseään ”vertailuindeksiagnostikoksi”.
Salkut muokataan alhaalta ylöspäin
”Meitä ei hirveästi kiinnosta, mitä indeksi sanoo, vaan sijoitamme omista lähtökohdistamme ja muokkaamme salkut alhaalta ylöspäin.” Bottom-upiksi kutsuttu sijoitusstrategia painottaa yksittäisiä sijoituskohteita yleisen tilanteen sijaan.
Lehtonen ei kuitenkaan jätä suhdannevaihetta kokonaan huomiotta.
”Mutta vierastan suhdannekellomaista lähestymistapaa. Eivät suhdanteet ole samanlaisina toistuvia vuodenaikoja. Salkkujen muodostaminen on monipolvinen kysymys.”
Mahdollisuudet löytyvät oletetun ja todellisen talouskehityksen erosta. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole. Varsinkin levottomina aikoina asiantuntemuksen merkitys korostuu.
”Kun muut pelkäävät ja itsellä on näkemys, ettei se pelkotila toteudukaan, tilaisuuteen kannattaa tarttua. Aina on mahdollisuuksia.”
”Pystymme olemaan pitkän sijoitushorisonttimme takia hirveän kärsivällisiä ja toisaalta opportunistisia.”
Esimerkiksi koronan aikana markkinoilla oli paljon pakkomyyjiä. Se loi tilaisuuden pitkäjänteiselle sijoittajalle, jolla on oma tase kunnossa. Juuri tase on avain oletetun ja toteutuvan kehityksen hyödyntämisessä.
”Makrotodellisuuden ja suhdannekierron ennustamiseen voi käyttää aikaa loputtomiin, mutta jos sitä ei pysty hyödyntämään mitenkään myynneissä ja ostoissa, analysointi on hyödytöntä.”
Epävarmuus vaatii lisää skenaarioita
Muutamana viime vuonna varmaankin kaikki ovat yllättyneet talouteen iskeneistä shokeista ja niiden vaikutuksista normaaliin suhdannekiertoon”, hissiyhtiö Koneen Head of Group Financial Planning and Analysis Antti Akkanen sanoo.
Hän on muiden tavoin joutunut oppimaan, ettei enää ole niin kuin ennen.
Meidän pitää koittaa ymmärtää, missä kohdassa suhdannesykliä talous on ja mihin ollaan menossa.
”1990-luvulla koulussa opetettiin faktana, ettei Eurooppaan tule enää sotia. Pitkään ehdittiin myös tottua nollakorkojen aikaan, joka varmasti on heijastunut kaikkien käytökseen, ja siihen ettei vieraalla pääomalla ole ollut kustannusta.”
Työnä globaalin talouskehityksen analysointi
Akkasen työtä on talouskehityksen analysointi globaalisti toimivan Koneen tarpeisiin, eikä se ole näinä aikoina helppoa.
”Tällä hetkellä suhdannesyklin etenemistä ja muutosnopeutta on vaikea nähdä, mikä luonnollisesti vaikeuttaa tulevaisuuden trendien ennustamista.”
Rakennusalan kehitystä kuvaavat indeksit Euroopassa, yhdysvaltalaisten arkkitehtuuriyritysten laskutusta seuraava indeksi, korot, inflaatio, BKT-ennusteet ja niin edelleen. Akkanen käyttää paljon aikaa myös Kiinan suhdannevaiheen analysointiin, sillä maan rakennusmarkkinoista on tarjolla yllättävän paljon tilastotietoa. Toisaalta keskusjohtoisessa maassa hallitus voi kääntää suhdanteita omilla toimillaan nopeammin kuin vapaissa markkinatalouksissa.
”Meidän pitää koittaa ymmärtää, missä kohdassa suhdannesykliä talous on ja mihin ollaan menossa. Saan esimerkiksi ekonomistien ja keskuspankkien ennusteista pohjatason, jonka päälle alan rakentaa omaa ymmärrystä.”
Epävarmuus on saanut Akkasen kumppaneineen panostamaan yhä enemmän skenaarioajatteluun eli mallintamaan vaihtoehtoisia talouden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. KONEella kehitetään nyt aiempaa enemmän erilaisia skenaarioita päätöksenteon tueksi, jotta vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin pystytään varautumaan mahdollisimman hyvin.
”Ikinä ei voi ymmärtää kaikkia talouden muuttujia eikä varautua kaikkeen. Kukapa olisi uskonut Suezin kanavan tukkeutuvan?” Akkanen viittaa koronakevääseen 2021, jolloin rahtilaiva Ever Given juutahti kanavaan kuudeksi päiväksi ja sekoitti globaaleja toimitusketjuja.
Koneen liiketoiminnassa hissien valmistus on suhdanneherkkä ala. Tarkka suhdanneseuranta ja syklien ymmärtäminen auttaa myös investointien miettimisessä.
”Liiketoiminnoistamme uuslaiteliiketoiminta on suhdanneherkintä, joten siihen kannattaa investoida enemmän silloin, kun esimerkiksi Suomessa on noususuhdanne. Laskusuhdanteessa pitää miettiä uusia strategioita ja välttää yli-investointeja markkinoihin, joissa ei ole vetoa.”
Huoltopalvelu ja joiltakin osin hissien modernisaatio eivät sen sijaan reagoi niin herkästi suhdannevaihteluihin.
”Nämä alat katsovat enemmän toimintavarmuutta kuin suhdannetta. Asukkaiden on päästävä viidenteen kerrokseen suhdannekierron vaiheesta huolimatta.”
Koneen rahoitusasema on vahva, joten korkojen nousun vaikutukset tuntuvat välillisesti asiakkaiden kautta.
”Rakennusbisnes on paljolti velalla rahoitettua. Tällä hetkellä epävarmuus tulee siitä, ettei ole varmuutta, miten vieraan pääoman kustannus kehittyy tulevaisuudessa.”
Korkojen nousu nostaa välillisesti myös Koneen oman pääoman tuottovaatimusta.
Suhdanteista on hyvä pysyä kärryillä siksikin, että hissikaupat tehdään hyvissä ajoin ennen myydyn hissin valmistusta. Suhdanneanalyysi auttaa osaltaan arvioimaan valmistuskustannuksia tulevaisuudessa eli hahmottamaan projektien kannattavuutta.
