Miten inflaatiohengen saisi takaisin pulloon?

Kyllä tässä nyt niin kävi, että inflaation ryöpsähtäminen pääsi yllättämään keskuspankit lähes täydellisesti. Vielä viime vuonna keskuspankit elättelivät toiveita siitä, että inflaatio on nopeasti ohimenevää, eikä siihen tarvitsisi reagoida rahapolitiikalla. Tämä osoittautui liian optimistiseksi näkemykseksi.

Nyt kun pullonhenki on päässyt ulos säilöstä, sen takaisin saaminen kontrolliin onkin sitten kovan työn takana. Inflaatio ei ole enää pelkästään raaka-aineiden tai muiden heiluvien erien erikoispyrähdys. Ydininflaation nouseminen selvästi keskuspankkien tavoitetasojen päälle kertoo systeemisestä muutoksesta ja siihen keskuspankit nyt reagoivat. Valitettavasti hieman myöhässä.

Ohjauskorko nousi euroalueella +0,5 % heinäkuussa. Markkinakorot olivat jo pillastuneet kesällä ennen tätä ennakoiden keskuspankin liikkuvan viimeinkin. Ongelma vaan on se, että EKP:lla taitaa olla aika vähän lopulta keinoja inflaation hillitsemiseksi euroalueella, sillä raaka-aineiden markkinoilla Venäjän hyökkäyssota pitää hintoja edelleen kovilla tasoilla, eikä helpotusta kaasun ja sähkön hintaan näytä tulevan. Tarjonnan pullonkauloihin ovat myös perinteiset rahapolitiikan keinot aika vähäiset. Kiinan koronatilanteen haltuunottoon ei taseosto-ohjelmien alasajolla ole merkitystä. Elokuun Saksan tuottajahintojen +5,3 % kuukausinousu heinäkuusta (vuoden takaiseen +37 %) kertoo hyvin panoshintojen tilanteesta yrityksissä.

Kysymys kuuluukin, että voivatko keskuspankit kiristää korkotasoa niin paljon, että kysyntä romahtaa kunnolla, ja syvän synkronoidun globaalin taantumaan kautta hinnat saataisiin aisoihin. Epäilen, että siihen on aineksia tai edes haluja. Siksi korkotaso markkinoilla jäänee viime vuosia ylemmäs ja suurempaan heiluriliikkeeseen.

Euroopassa palkkakehitys on ollut toistaiseksi kohtalaisen aisoissa, mutta kuinka pitkään? USA:ssa työmarkkinat ovat edelleen hämmästyttävän kireät, mikä välittyy palkkapaineiksi. Pandemian kehityskulut ovat tässä osittain taustalla. Tällä hetkellä mennään palkkojen nousussa yli 5 %:n vauhtia kansallisesti ja matalapalkka-aloilla usein kaksinumeroisilla luvuilla. USA:n keskuspankki joutunee hillitsemään talouden kehitystä siten, että työmarkkinoilla nähtäisiin heikkoutta. Hallittu jarrutus on tavoitteena. Hankaluus tässä on se, että historian valossa korkotason suora välitysmekanismi työmarkkinoille on melko hidas. Vauhtia jarrulle pitäisi saada jostain muualta.

(Juttu jatkuu)

Sijoittaminen

Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Tutustu sijoittamiseen

Työmarkkinoiden ohella hämmentävän kovaa vauhtia ovat inflaatioon kontribuoineet asumisen hinnat. Ne ovat USA:n kuluttajahintaindeksistä noin kolmannes. Asumisen kustannuksiin sisältyy mm. vuokrat, jotka heijastelevat asuntojen hintojen kehitystä ja toki työmarkkinatilannetta. Kesällä USA:ssa asuntojen hintojen yleinen nousuvauhti oli jopa yli +20 % vuoden takaiseen nähden. Korona ja matalat korot aiemmin olivat sysänneet kovan nousun liikkeelle. Osa muistaa miten USA:ssa kävi, kun asuntojen hinnat putosivat nopeasti 2008–2009 finanssikriisissä, joka välittyi salamana pankkisektoriin. Tällaista kehitystä Fed tuskin haluaa nähdä ja siksi markkinoilla pidetään peukkuja Fedin tulevan apuun korkotasoa laskemalla mikäli matto vedettäisiin alta. Tällainen koronlaskuhinnoittelu 2024 vuodelle oli jo päällä kesällä johdannaismarkkinoilla. Nopeaa on rytmi korkomarkkinoilla tänä päivänä!

Korkotason liikkeet heijastuvat tulevaisuuden kassavirtojen diskonttotekijän kautta kaikkien omaisuuslajien hinnoitteluun. Sanosin, ettei esim. kiinteistömarkkinoilla kunnolla vielä hinnoitella keskuspankkien tulevaa pystypainia inflaation kanssa. Millään markkinalla ei liiemmin ole pureskeltu vaihtoehtoa, että keskuspankit joutuisivat nostamaan ohjauskorot esim. 5–7 %:iin sellaisessa tilanteessa, ettei inflaatio rauhoitu. (Psst: 80-luvulla Fed tempaisi korot pariin otteeseen jopa 20 %:iin, ja se alkoi tepsiä.) Ruotsissa asuntojen hinnat ovat jo lähteneet laskuun, ja Suomessakin pientä rauhoittumista on näkyvissä.

Vaikuttaa siltä, että koronaelvytyksessä globaali talouksien mäkilähtö onnistui odotettua vahvemmin ja sen myötätuuli on vieläkin päällä. Sykli pysyy päällä ja hyvillä yrityksillä on hinnoitteluvoimaa siirtää nousseet panoshinnat loppuhintoihin. Toisen vuosineljänneksen tulokset ovat olleet yleisesti odotettua parempia. Nyt kuitenkin korkotason nousu alkaa tehdä työtä käskettyä talouden rauhoittamiseksi. Korkotason nousu on kuitenkin lopulta hyvä asia, kun rahalle tulee hinta ja lainaamisen aika-arvon merkitys on huomioitu. Korkosijoittajallehan tämä on pidemmällä aikavälillä positiivinen asia. Nousseet korot ja luottoriskipreemiot antavat tuottomahdollisuuksia ihan eri tavalla. Kynät on teroitettu!

Epävarmuuksia on paljon ilmoilla, mutta niin se on aina. Varmaa on se, että sijoitusympäristö on muuttunut inflaation ja korkotason muutoksen myötä ja se on otettava salkuissa huomioon.

Digitaalinen varainhoito

Valitse vaivaton sijoittamisen palvelu, jossa saat ammattimaisen hajautuksen laajaan valikoimaan sijoituskohteita.

Tutustu säännölliseen sijoittamiseen