Kuluttajat, teollisuus ja työllisyys – näitä asioita ammattisijoittaja nyt seuraa

Elämme kummallisia aikoja: kasvanut työttömyys voi olla sijoittajalle myönteinen uutinen ja ripeä talouskasvu taas huono. Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen avaa oudolta kuulostavaa markkinatilannetta ja kertoo, mitä itse nyt seuraa.

Euroopan keskuspankin (EKP) syyskuinen 0,75 prosenttiyksikön koronnosto nousi mediassa pääuutiseksi. Ihmekös tuo: se oli EKP:n suurin koronnosto sitten vuoden 1999. Rahan kallistuminen verottaa suomalaisten asuntovelkaisten kukkaroa, sitä samaa kukkaroa, jota jo inflaatio ja energiakriisi rosvoavat.

Ruoka maksaa aiempaa enemmän, samoin polttoaine ja sähkö. Koroista, inflaatiosta ja energiamarkkinoista on yhtäkkiä tullut päivälliskeskustelujen ihmettelyn aihe. Pähkäiltävä riittää, sillä talouden ja rahoitusmarkkinoiden ymmärtäminen ei ole juuri nyt helppoa edes kokeneelle sijoittajalle.

”Vaikka markkinoiden keskiössä ovat vanhat tutut, inflaatio ja talouskasvu, taustalla olevat tekijät ovat nyt erilaisia. Olemmekin tilanteessa, jossa esimerkiksi hyvät uutiset taloudesta voivat olla sijoittajille huonoja, mutta taantuma ei välttämättä sen kummemmin hetkauttaisi”, Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen kuvaa.

Millaisia asioita oudolta kuulostavan markkinatilanteen taustalla sitten on ja mitä asioita Järvinen itse nyt seuraa?

Kuluttajat ovat nyt keskiössä

Jos talousasiat ovat alkaneet kiinnostaa kansaa viime aikoina, myös kansa, tai tarkemmin sanottuna kuluttajat, kiinnostavat nyt keskuspankkeja ja sijoittajia uudella tavalla. Syystäkin, sillä kuluttajat ovat merkittäviä talouskasvun vetäjiä. Esimerkiksi maailman talousmahti Yhdysvalloissa jopa kaksi kolmasosaa talouskasvusta tulee kuluttajien kulutuksesta.

"Kuluttajien taloutta koettelevat nyt monet tekijät. Hinnat yleensä sekä sellaiset pakolliset kustannuserät, kuten asuminen ja energia, ovat nousseet vauhdikkaasti. Tämä pienentää kuluttajien halua ja mahdollisuutta kuluttaa. Taloudelle ongelma on myös se, jos kuluttajat alkavat odottaa hintojen nousevan paljon tulevaisuudessa, sillä silloin he alkavat kuluttamisen sijaan säästää."

Työllisyystilanne on kuitenkin pysynyt edelleen hyvänä ja palkat ovat nousseet, mikä tuo kuluttajille pientä lohtua. Korkean inflaation aikana näennäisesti hyvä asia, eli matala työllisyys, muodostaa kuitenkin keskuspankkien ja sijoittajien näkökulmasta ristiriitaisen tilanteen.

”Hyvässä työllisyystilanteessa ei ole pulaa työpaikoista vaan työntekijöistä. Työntekijöitä saadakseen yritykset nostavat palkkoja, minkä seurauksena kuluttajilla on enemmän rahaa kuluttamisen. Tämä tietysti on monelta kannalta hyvä asia, mutta lopulta palkkojen nousu siirtyy hintoihin ja kiihdyttää inflaatiota. Keskuspankit tekevät nyt parhaansa vähentääkseen inflaatiota ja siksi matala työttömyys voi olla heille haaste”, Järvinen selventää.

Toisaalta matala työttömyys tarkoittaa, että keskuspankit voivat kiristää rahapolitiikkaa vielä rajustikin inflaation taltuttamiseksi. Sijoittajien näkökulmasta taas kiristyvä rahapolitiikka on yleensä negatiivinen tekijä ja siksi matalat työttömyysluvut voivat sijoittajien kannalta olla nyt huono uutinen.

Lisää monimutkaisuutta tilanteeseen tuo se, että työttömyyttä on monenlaista. Talouden kannalta on iso ero siinä, johtuuko esimerkiksi työttömyyden kasvu työpaikkojen vähenemisestä vai siitä, että koronan myötä kotiin jääneitä työntekijöitä palaa joukolla työmarkkinoille ja siten tilastollisesti huonontavat työllisyyslukuja. Siksi työllisyyslukuja kannattaa tutkia nyt pintaa syvemmältä.

Kuluttajiin liittyviä indikaattoreita
  • Kuluttajien luottamus ja inflaatio-odotukset: Indikaattorit kertovat kuluttajien tulevasta kuluttamisinnokkuudesta.

  • Työvoiman suuruus, palkkojen kehitys, avoimien työpaikkojen määrä: ”Pelkän työllisyyden lisäksi tilastoja kannattaa nyt seurata pintaa syvemmällä tasolla.”

  • Euriborit ja Yhdysvaltain asuntolainakorot: ”Asumisen kustannukset ovat nousseet vauhdilla ja syövät nyt mataliin korkoihin tottuneiden kuluttajien mahdollisuuksia kuluttaa.”

  • Bensan hinta: ”Erityisesti Yhdysvalloissa bensan hinnan halpeneminen ennakoi yleensä kuluttajaluottamuksen parantumista ja inflaatio-odotusten laskua.”

Teollisuus ennakoi talouden kehitystä

Vaikka nyt inflaation ja talouskasvun mittelössä seurataan tarkasti monia aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä tekijöitä, pysyy rinnalla myös vanhat tutut, kuten teollisuus.

Teollisuus on talouden sydämessä ja muutokset teollisuudessa ennakoivat koko talouden kehitystä. Yksiä tärkeimpiä teollisuuden indikaattoreita ovat ostopäällikköindeksit. Indeksit perustuvat eri alojen yritysten ostopäälliköille kuukausittain tehtävään kyselyyn, jossa kysytään muun muassa uusista tilauksista, varastojen tasosta ja työllisyydestä suhteessa edelliskuukauteen, eli miten he näkevät tulevan kauden verrattuna edelliseen kuukauteen.

”Kun teollisuusyritykset alkavat raportoimaan vähenevistä uusista tilauksista, se on usein ollut hyvä indikaattori sille, että kohta myös talouskasvu alkaa hiipumaan. Ostopäälliköiden vastaukset yrityksensä maksamistaan hinnoista antavat osviittaa myös tulevasta inflaatiokehityksestä, sillä yritykset vievät nousseita tai laskeneita hintoja edelleen omiin hintoihinsa ja sitä kautta nostavat tai laskevat inflaatiota.”

Teollisuuteen liittyviä indikaattoreita
  • Ostopäällikköindeksit kertovat yritysten tulevaisuuden aikeista verrattuna edelliseen ajanjaksoon.

  • Korot ja luottoriskipreemiot: "Korkeammat velanhoitokustannukset vähentävät yritysten investointihalukkuutta."

Hyvät uutiset taloudesta eivät enää sijoittajia ilahduta

Takana on talouden kannalta vaikeita vuosia ja nyt keskuspankit ovat kertoneet taistelevansa inflaatiota vastaan talouskasvunkin hinnalla. Taantumapelot ovat syystäkin nousseet. Markkinoiden kannalta se, tuleeko taantuma tai ei, ei kuitenkaan ole niin merkittävää.

”Taantuma todetaan jälkijättöisesti, esimerkiksi Euroopassa silloin, kun bruttokansantuote on ollut negatiivista kaksi kvartaalia peräkkäin. Sijoittajat katsovat tulevaisuuteen. Osakkeet reagoivat etukäteen jo silloin, kun viitteitä talouden hidastumisesta saadaan, ei vasta sitten kun joku taho taantuman virallisesti toteaa.”

Taantuman julistaminen ei siis välttämättä sijoittajia juuri hetkauttaisi. Sen sijaan ongelmaksi voivat nykymaailmassa muodostua hyvät talousuutiset.

”Normaalisti kun talous kasvaa, myös yritykset pärjäävät hyvin ja se näkyy positiivisesti myös sijoittajien tuotoissa. Nyt hyvät uutiset taloudesta voivat olla keskuspankeille merkki, että rahapolitiikkaa voi kiristää edelleen, mikä taas sijoittajien kannalta on huono uutinen. Todennäköisesti tämä erikoinen tilanne jatkuu siihen asti, kun inflaatiota oikeasti saadaan hidastumaan. Sitten hyvät talousuutiset ovat taas hyviä uutisia myös markkinoilla.”

Sitä odottaessa niin sijoittajat kuin keskuspankitkin saavat olla tarkkoina dataa tulkitessaan.