Hallituspalkkiot, kansainvälinen osaaminen ja moninaisuus – miten hallitusten palkitseminen on kehittynyt kymmenessä vuodessa?
Moni suomalainen yritys on kohdannut merkittäviä haasteita pandemian, sodan, nousevien korkojen ja palkankorotuspaineiden myötä. Hallituksilla on ollut iso rooli yritysten luotsaamisessa vaikeuksien läpi ja tarve saada oikeita ihmisiä yritysten hallituksiin on korostunut. Samalla kysymys hallitusten jäsenten reilusta palkitsemisesta on noussut vahvemmin esiin.
Mandatum-konsernin osakekannustinjärjestelmiin keskittyvä tytäryhtiö Mandatum Incentivesin vuonna 2022 tuottamassa selvityksessä tarkasteltiin hallitusten palkkiokehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
Selvityksessä tutkittiin Helsingin pörssin yhtiöitä kolmessa kokoluokassa: suuret, keskisuuret ja pienet yritykset, sekä hallituspalkkioiden eroja Suomen ja Ruotsin välillä suurissa yrityksissä.
Puheenjohtajien palkkiot merkittävästi suurempia
Suomen suurten yhtiöiden hallitusten kaikkien jäsenten palkkiot kasvoivat viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 3,4 prosenttia vuodessa. Suurten yritysten puheenjohtajien palkkiot ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin muiden hallitusjäsenten, keskimäärin noin 4,8 prosenttia vuodessa, kun muiden jäsenten palkkiot ovat kasvaneet keskimäärin noin 2,7 prosenttia vuodessa.
Puheenjohtajien palkkioiden nopeampi kasvu kielii paitsi heidän jo valmiiksi suuremmasta työmäärästään ja vastuustaan, mutta myös taakan kasvusta viime vuosina. Kysymys kuuluukin, onko kaksinkertainen palkkio oikeassa suhteessa jäsenten palkkioihin? Eroa voidaan pitää perusteltuna, kertoo Mandatumin Yritykset ja yksityisvarainhoidon johtaja Tarja Tyni.
”Hallitusten puheenjohtajan saama suurempi korvaus on kohtuullinen, kun työmäärää ja vastuuta verrataan tavalliseen hallitusjäseneen”, Tyni avaa.
Ei ole yllättävää, että palkkioiden suuruuksissa on vahva korrelaatio yhtiön koon kanssa. Toisaalta vaihteluvälit myös kasvavat yhtiökoon kasvaessa. Poikkeuksina sääntöön toimivat valtionyhtiöt Neste ja Fortum, joissa hallituspalkkiot ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla samankokoisilla yhtiöillä. Valtio sitoutuikin keväällä 2021 korotusohjelmaan, jonka tavoitteena on nostaa valtionyhtiöiden hallituspalkkiot markkinatasolle vuoteen 2026 mennessä.
Hallituspalkkiot
Kilpailukykyinen palkitseminen on edellytys kyvykkäiden hallitusjäsenten rekrytoinnille. Mandatumin kattavan vertailun avulla saat tukea hallituspalkkioiden määrittelyyn.
Tutustu palveluun
Kansainvälinen hallitusosaamiselle on kova kysyntä
Tällä hetkellä yleinen trendi on, että johtoryhmää ei haluta kopioida sellaisenaan hallitukseen, vaan tärkeämpää on liikkeenjohto- ja toimialaosaamistaustan maksimointi, jonka saavuttamiseksi on usein katsottava Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomalaisten suuryritysten hallitusjäsenistä noin 36 prosenttia on ulkomaalaisia, useimmiten ruotsalaisia, yhdysvaltalaisia tai brittejä. Ruotsissa luku on pienempi, vain 22 prosenttia.
Ulkomaalaisten osuus suomalaisyhtiöissä herättää kysymyksen, mitkä tekijät vaikuttavat Suomen houkuttelevuuteen ulkomaisten osaajien silmissä? Tekijöihin lukeutuvat palkkiotason lisäksi suuret kokousmäärät ja pidempiin työmatkoihin kuluva aika.
”Tähän ei ole selkeää vastausta. Absoluuttisen palkkiotason lisäksi Suomessa on pohdittu eri palkitsemiskäytäntöjen tarjoamista ulkomaisille hallitusosaajille”, Mandatum Incentivesin johtaja Marju Simpanen avaa.
Onko kansainvälisyys sitten Suomen näkökulmasta itseisarvoista? Asemamme maailmantaloudessa poikkeaa merkittävästi suuremmista valtioista ja siksi tarpeemme ovat myös erilaiset.
”Suomi on hyvin vientivetoinen valtio ja siksi kansainvälisyyden tarve osaltamme on todennäköisesti suurempaa kuin esimerkiksi Saksan kaltaisella maalla”, Simpanen toteaa.
Kumpi on tärkeämpää, moninaisuus vai osaaminen?
Sukupuolijakauman osalta Suomessa naisten osuus hallituksissa on noin 34 prosenttia ja näyttäisi vakiintuneen viime vuosina. Ruotsissa osuus on hieman korkeampi, noin 37–38 prosenttia. Hallituskokoonpanoihin tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi EU:n valmisteilla oleva uusi sukupuolikiintiöitä koskeva direktiivi, jonka mukaan vähintään 250 henkilöä työllistävien pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee jatkossa olla vähintään 40 prosenttia molempien sukupuolien edustajia. Aikataulutavoitteena on, että direktiivi implementoidaan kansalliseen sääntelyyn kesäkuuhun 2026 mennessä.
Moninaisuuden lisääminen niin kansainvälisyyden kuin sukupuolen osalta on todettu olevan myös hallitusten toiminnan menestyksellisyyden kannalta kannattavaa. Tapauksissa, joissa osaaminen ja moninaisuus ovat vaakakupissa, Simpanen painottaisi kuitenkin pätevyyttä.
”Kyllähän se osaaminen on tärkeämpää, mutta päätöstä tehdessä kannattaa ottaa huomioon kokonaisuus ja tehdä valinta näiden tekijöiden yhdistelmänä”, hän päättää.
