Fearless Finns: Paluu lähtöviikselle
Naisten alppimaajoukkueen blogissa Erika Pykäläinen kertoo paluustaan kisarinteille. Ensimmäinen kilpailu ei sujunut täysin ongelmitta, mutta vahvistunut nilkka ja hyvä laskutuntuma luovat vankkaa uskoa tulevaan.
Mandatum Lifen kumppani, alppihiihdon naisten maajoukkue, kirjoittaa kauden aikana viikottaista Fearless Finns -blogia Mandatum Lifen verkkosivuilla. Joukkueeseen kuuluu kaudella 2020-2021 Riikka Honkanen, Erika Pykäläinen, Rosa Pohjolainen sekä tällä hetkellä kuntoutusprosessia läpikäyvä Nella Korpio. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista sekä siitä, millaisia muutoksia poikkeuksellinen vuosi on tuonut uralle. Kaiken taustalla on alppimaajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.
Huhhuh, tätä kirjoitellessa olen juuri muutama tunti sitten avannut starttiviiksen ensimmäistä kertaa sitten viime maaliskuun ja alkukauden loukkaantumisen jälkeen!
Ensimmäiseksi kisaksi valikoitui Italian Kronplatzin maailmancupin osakilpailu ja lajiksi suurpujottelu. Helppoa ei ollut kenelläkään, sillä rinne on yksi kiertueen haastavimpia. ”Erta”-rinteen alku on pitkä ja kumpuileva. Sitten mennään erittäin jyrkälle loppuosalle, jossa rinne kallistuu vahvasti oikealle, ja siinä on vielä iso 90 asteen käännös. Loppujyrkkä on tähän aikaan vuodesta kaiken lisäksi pilkkopimeä rinteen suunnan takia. Lähdin kisaan numerolla 61, ja rata oli jo todella vaativassa kunnossa.
Kisaa edeltävänä päivänä pääsimme kokeilemaan kisarinnettä virallisessa vapaalaskuharjoituksessa. Siinä nilkkaani kohdistui pieniä iskuja, ja myönnän, että tuntemukset hieman hankaloittivat henkistä valmistautumistani. Adrenaliinin ja vahvan keskittymisen takia kisatilanteet ovat kuitenkin eri asia, ja kisalaskun aikana minulla ei ollut mitään tuntemuksia nilkassa. Siitä olen iloinen ja nyt tiedän, että nilkka kyllä kestää!
Harmillisesti kisani kuitenkin päättyi keskeytykseen jyrkän loppuosalla. Kaikesta huolimatta otan mukaan itseluottamuksen ja rohkeuden, jotka sain ensimmäisestä kisastani. Laskutuntuma on kyllä siellä - nyt tarvitsen vain ehjät laskut maaliin asti.
Nälkä kasvaa syödessä, ja tämä kisa oli vain pienen pieni puraisu. Odotan kovasti jo seuraavia kisoja ja uusia haasteita. Pääsenkin jo ensi viikolla kisaamaan Sloveniassa Krvavecin Eurooppa Cup -suurpujottelukilpailuissa.
Kaiken kaikkiaan on niin siistiä olla takaisin ja tehdä sitä, mistä todella tykkään!