Vastuullisen tiedon valtatiellä

Yritysten vastuullisuudesta on tarjolla yhä enemmän tietoa, mutta sijoittajan kannalta olennaista on tiedon laatu ja vertailtavuus.

Yrityksen vastuullisuutta voi tarkastella kolmen kysymyksen avulla. Kaksi ensimmäistä ovat olleet käytössä pitkään. Mitä tehdään? Mitkä ovat vaikutukset yhteiskuntaan? Yhä tärkeämmäksi kysymykseksi on noussut myös se, miten asioita tehdään.

Vastuullisessa sijoittamisessa on viime vuosina tapahtunut paljon. Aiemmin toimintaperiaatteena on ollut lähinnä poissulkeminen, eli sijoituksia ei ole tehty sellaisiin tuotteisiin, maihin, toimialoihin tai yrityksiin, joiden toimintatapoja on pidetty kestämättöminä.

Nykyään sijoittajat saavat yhä täsmällisempää yritysten vastuullisuudesta kertovaa tietoa, joka vastaa myös siihen kolmanteen kysymykseen. Miten palveluja ja tuotteita tuotetaan?

Tällaisten tietojen avulla vastuullisuutta voi tarkastella laajemmin ja tarkemmin. Tarkempaa ja syvällisempää tietoa ovat vaatineet niin sijoittajat, kansainväliset järjestöt, valtiot kuin kuluttajat.

Vastuullisuustiedon monet eri kanavat

Kuluneen viiden vuoden aikana markkinoille on muodostunut täysin uusi ekosysteemi palveluntarjoajia, jotka keräävät, analysoivat ja julkaisevat yrityksiin liittyvää vastuullisuusdataa. Ne toimivat yritysten ja sijoittajien välillä. Tunnetuimpia ovat Sustainalytics, MSCI ja ISS ESG.

Vastuullisuuteen liittyvää tietoa kulkee monien eri kanavien kautta. Palveluntarjoajat saavat tietoa yritysten toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista sekä yrityksiltä itseltään että yritysten ulkopuolelta. Esimerkiksi Carbon Disclosure Project -järjestö kerää ilmastoriskitietoa.

Koronapandemia on kiihdyttänyt sijoittajien kiinnostusta vastuullista sijoittamista kohtaan.

Vaikka vastuullisuusdataa on tarjolla aiempaa enemmän, ongelmana on yhä se, ettei data ole välttämättä yhteismitallista.

Huomioitavaa on myös se, että yritykset raportoivat ennen kaikkea siitä, mitä he ovat jo tehneet. Hiljalleen on ryhdytty yhä laajemmin kertomaan myös tulevaisuudesta. Varsinkin suurilla yrityksillä on jo kauas ulottuvia vastuullisuussuunnitelmia.

Eri toimialojen välillä on ymmärrettävästi paljon vaihtelua: teollisuus pystyy arvioimaan tulevaisuuttaan pidemmälle paremmin kuin vaikkapa palveluala, joka on riippuvaisempi asiakkaiden toiminnasta.

Vastuullisuuden arviointimenetelmät eivät ole vielä vakiintuneet, eli yritysten toimittaman tiedon laatu vaihtelee. Jo viiden vuoden kuluttua data tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti ymmärrettävämpää ja läpinäkyvämpää kuin nyt.

Ohjenuorana YK:n 17 kestävän kehityksen periaatetta

Yritysten vastuullisuutta arvioitaessa ympäristöteemat saavat useimmiten selvästi suurimman roolin. Yritykset pyrkivät kuitenkin ulottamaan vastuullisen toiminnan laajemmalle.

Ohjenuorana ovat YK:n määrittelemät 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG). Ympäristöasioissa hiilidioksidipäästöt toimivat selkeänä mittarina.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi tarkastellaan yritysten hallintotapaa ja sosiaalista vastuuta, jotka ovat vaikeammin mitattavissa, sillä ne ovat usein subjektiivisen arvion alaisia. Yksi keino mitata hallintotapaa ja sosiaalista vastuuta on tarkastella,miten tietyn yrityksen julkaisemat tiedot ovat muuttuneet yli ajan.

Kun yritykset raportoivat samasta asiasta monta vuotta peräkkäin, voidaan seurata, ovatko asiat kehittyneet suotuisaan suuntaan.

Kriisit kiihdyttävät käynnissä olevia muutoksia

Sijoittajien kynnys nostaa erilaisia ongelmakohtia esille on myös madaltunut huomattavasti. Vastuullisuutta tarkastellaan maailmassa ylipäätään yhä aktiivisemmin. Jos epäkohtia tai rikkomuksia havaitaan, voidaan olla yhteydessä yritykseen joko itsenäisesti tai yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Tavoitteena on saada yritys korjaamaan ongelmat ja muuttamaan toimintatapojaan niin, että ongelma ei toistu.

Vastuullinen sijoittaminen kokonaisuudessaan tulee kokemaan ison muutoksen lähiaikoina, kun EU-lainsäädännön kautta aletaan vaatia, että kaikki sijoituspalveluja tarjoavat yritykset raportoivat omista tuotteistaan ja salkkujensa vaikutuksista.

Vuoden 2020 alusta heinäkuun loppuun mennessä ESG-osakerahastot olivat EPFR:n tietojen mukaan kasvaneet 76 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan tavalliset osakerahastot pienenivät 108 miljardia dollaria.

Koronapandemia on kiihdyttänyt sijoittajien kiinnostusta vastuullista sijoittamista kohtaan. Esimerkiksi vuoden 2020 alusta heinäkuun loppuun mennessä ESG-osakerahastot olivat EPFR:n tietojen mukaan kasvaneet 76 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan tavalliset osakerahastot pienenivät 108 miljardia dollaria.

Kuten yleensä kriisien aikana käy, jo käynnissä olevat trendit kiihtyvät ja voimistuvat. Se, mitä muuten olisi tapahtunut viidessä kuudessa vuodessa, tapahtuukin kriisien myötä vuodessa tai kahdessa.

Vastuullisuuden ja ympäristön huomioon ottaminen näkyykin nyt selvästi esimerkiksi siinä, miten koronapandemiaan liittyvän EU:n elvytysrahaston varoja tullaan kohdentamaan. Kolmasosa varoista pitää suunnata ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.