Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Etätyö yleistyy ja arkistuu, ja samaan aikaan sen tekeminen muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Palvelullistuminen, digitalisaatio ja uudet työkulttuurit mullistavat tapoja, joilla teemme työtä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin mukaan vuonna 2018 suomalaisista palkansaajista useampi kuin joka viides teki etätöitä säännöllisesti. Etätyön tekeminen on nykyään mahdollista myös aloilla, jotka ovat perinteisesti vaatineet läsnäoloa työpaikalla. Esimerkiksi yhä useampi sosiaali- ja terveysalan yritys tarjoaa konsultaatiota ja seurantaa digitaalisesti.

Etätyö ei ole vain työntekijän etu

Etätyön tekeminen voi hyödyttää työnantajaa monesta näkökulmasta. Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan etätyö lisää tuottavuutta sekä vähentää työntekijöiden uupumusta ja sairauslomia. Tätä selitti muun muassa työmatkasta säästynyt aika, työrauha ja parempi keskittyminen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että etätyön tekeminen lisäsi lojaaliuutta työnantajaa kohtaan.

Työajan ja -paikan joustojen tarjoaminen voi olla myös rekrytointivaltti ja palkitsemisen elementti. Joustavuus vaikuttaa töissä viihtymiseen ja innostuksen syntymiseen. Monilla aloilla kärsitään työntekijäpulasta ja parhaat ammattilaiset viedään käsistä.

”Organisaation ei useinkaan kannata kilpailla pelkästään palkalla, vaan myös työtapojen joustavuus on tärkeä kilpailuetu rekrytoinnissa”, Mandatum Lifen palkitsemisen asiantuntija Noora Marttinen kertoo.

Uudessa ympäristössä tehtävä työ luo mahdollisuudet innovaatioille. Esimerkiksi coworking-toiminta kiinnostaa yhä enemmän myös suuryrityksiä, sillä uudenlaiset työskentelytilat avaavat ovet startup-maailmaan ja sopivat ideointiin ja luovaan suunnitteluun.

Etätyö voi niin ikään parantaa yrityksen ympäristövastuuta. Pienissä organisaatioissa voi etätyöpäivinä sulkea vaikka koko toimiston, ja kotona työskentely vähentää työmatkaliikennettä ja siitä aiheutuvia ruuhkia.

Onnistu etätyön hyödyntämisessä

Onnistunut etätyön hyödyntäminen vaatii toimivaa viestintää, koordinointia ja kulttuuria. Yksi tärkeimmistä onnistumisen avaimista on oikean viestintäkanavan valinta. Esimerkiksi vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin tarvitaan yleensä kasvokkain tapahtuvaa keskustelua. Pidempiaikainen etätyö vaatii myös esimieheltä tarkempaa työn koordinointia, sovittujen asioiden dokumentoimista ja tavoitteiden seurantaa.

Erityisen kriittinen osa-alue on yhteisen kulttuurin muodostaminen, sillä etätyön tekijä voi helposti kokea jäävänsä syrjään työyhteisöstä. Tiimit ja yksiköt on saatava ainakin hetkittäin yhteen ja samaan paikkaan, jotta kaikki voivat oppia työkavereistaan ja heidän elämästään työn ulkopuolella. Marttinen muistuttaa, että yhteiset tilaisuudet ovat myös luonteva paikka palkita koko tiimiä hyvästä työstä.

Lounastauolla surffamaan?

Etätyön konsepti ja sen tekeminen kehittyvät ja muuttuvat samaa tahtia kuin koko työntekemisen kulttuuri.

Etenkin IT-alan startupeissa ja kasvuyrityksissä on viime vuosina yleistynyt tapa tehdä etätöitä ulkomailla, mikä mahdollistaa työntekijälle matkan toiselle puolelle maailmaa, vaikka lomapäivät olisikin jo käytetty. Parhaimmillaan uusi ympäristö ja mahdollisuudet lomailun ja työn yhdistämiseen tarjoavat työntekijälle puitteet avartaa omaa ajatusmaailmaa ja inspiroitua.

Ulkomailla suoritettavaa etätyötä varten tehdään yleensä työntekijälle etätyösopimus, jossa sovitaan esimerkiksi työajasta ja tietoturvasta. Lisäksi on selvitettävä yhdessä, mitkä kulut tulevat työnantajan ja mitkä työntekijän kustannettavaksi, ja millaisia dokumentteja työnantajan on toimitettava esimerkiksi Suomen sosiaaliturvaa varten. Jos työnantaja ei hae työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, tulee sosiaaliturva tästä työstä järjestää työskentelymaassa.

Oli kyse sitten työnteosta aurinkovarjon alla, coworking-tilassa tai kotitoimistolla, on työtehtävien osalta laadittava heti alkuun yhteiset pelisäännöt: mitä täytyy saada tehdyksi, millä aikataululla sekä miten suoritusta mitataan. Työntekijän tehtävä on varmistaa, että edellytykset työntekoon ovat olemassa.

”Kun alainen työskentelee etänä pidempiä jaksoja, täytyy esimiehen suunnitella ja seurata tehtäviä ja tavoitteita eri tavalla kuin lähityöskentelyssä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että etätyöskentelijän päivittäisiä tehtäviä tarvitsisi kytätä: työntekijän panosta kannattaa mitata työn tulosten kautta, ihan niin kuin toimistotyössäkin. Etätyö vaatiikin molemminpuolista luottamusta esimiehen ja työntekijän välillä”, Marttinen sanoo.

Monelle työ ei enää ole kahdeksasta viiteen työpöydän äärellä vietettävä aika, ja siten myös työpaikka käsitteenä muuttuu hiljalleen.

”Työasiat eivät lopu työpaikalta lähtiessä, eivätkä ne enää vaadi toimistoa niiden tekemiseen. Kenties tulevaisuudessa työpaikka onkin sidoksissa ennemmin ihmisiin kuin paikkoihin”, Marttinen sanoo.