Yrittäjä, arvosta työtäsi oikein

Moni yrittäjä määrittää eläkemaksunsa alakanttiin, eikä noin neljännes muuta työtuloaan kertaakaan yrittäjäuransa aikana. Yrittäjä saa eläkettä ja sosiaalietuuksia yrittäjän pakollisen eläkevakuutuksen (YEL) perusteella. YEL-työtulon mukaan lasketaan yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva sekä YEL-vakuutusmaksut.
Kuvat: Tomi Parkkonen

Moni yrittäjä määrittää eläkemaksunsa alakanttiin, eikä noin neljännes muuta työtuloaan kertaakaan yrittäjäuransa aikana. Yrittäjä saa eläkettä ja sosiaalietuuksia yrittäjän pakollisen eläkevakuutuksen (YEL) perusteella. YEL-työtulon mukaan lasketaan yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva sekä YEL-vakuutusmaksut.

”Työeläkeuudistus nostaa eläkeikää ja laskee työeläkkeen määrää. Ei ole tavatonta, että yrittäjän lakisääteinen eläke jää pienemmäksi kuin hänen työntekijöidensä eläke. Yrittäjä jatkaa riskinottoaan siis myös eläkkeensä suhteen”, sanoo Mandatum Lifen yritysmyynnin johtaja Lasse Alvesalo.

Eläke alakantissa

Yrittäjän työtä pidetään korkeassa arvossa, mutta arvottaako yrittäjä itse työtään oikein?

Vuonna 2016 aloittaneista yrittäjistä 38 prosenttia määritteli vuosittaisen työtulonsa lähelle minimiä, 7 557–9 999 euron työtuloon. Työeläkeyhtiöt suosittelevat työtuloksi vähintään 20 000–30 000 euroa. Yrittäjän ollessa työkykyinen vakuutusmaksuista on helppo tinkiä.

Yrittäjät vaativat yhä enemmän joustavuutta eläkesäästöiltään.

”Työtulo vaikuttaa myös yrittäjän sosiaaliturvan tasoon eli Kelan maksamien sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahojen suuruuteen”, Alvesalo muistuttaa.

Sekä Kelan maksaman peruspäivärahan että yrittäjien työttömyyskassasta maksettavavan ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttävät vähintään 12 500 euron työtuloa vuodessa.

”Päivärahan suuruus riippuu ilmoitetusta työtulosta”, Alvesalo sanoo.

Terveys- ja hyvinvointipalveluiden sekä sosiaaliturvan kattavuuteen on tullut myös yleisesti leikkauksia. Lakisääteisen sosiaaliturvan heikentyessä oman varautumisen ja ennakoinnin rooli kasvaa tulevaisuuden toimeentulon ja hyvinvoinnin takaajana.

”Sosiaaliturvavajeen täydentäminen on yksi tärkeimpiä näkökulmia keskusteluissa yrittäjäasiakkaiden kanssa”, Alvesalo sanoo.

Skeptisiä luonteeltaan: ”Epäluottamusta lääkitään varautumalla itse”

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmää kohtaan näyttää heikentyneen.

Vuonna 2010 35 prosenttia yrittäjistä arvioi työtulonsa todellisia tuloja pienemmäksi. Vuonna 2016 vastaava luku oli jo 49 prosenttia. Eläketurvakeskuksen barometrin mukaan jopa 40 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa, ettei luota suomalaisen eläkejärjestelmän kantokykyyn.

”Epäluottamusta lääkitään varautumalla itse. YEL:in lisäksi moni yrittäjä säästää, sijoittaa, hankkii vapaaehtoista eläketurvaa sekä varautuu pitämällä yritystään myyntikunnossa”, Alvesalo sanoo.

Yrittäjät vaativat yhä enemmän joustavuutta eläkesäästöiltään, ja siksi myös lisäeläkevakuutuksissa huomioidaan muutkin yrittäjän talouteen ja terveyteen kohdistuvat riskit.

Vaikka lakisääteinen eläkeikä nousisikin edelleen tulevaisuudessa, eläkevakuutukseemme määritetty 70 vuoden raja pitää.

”Yrittäjän lisäeläkevakuutukseen voi maksaa maksuja 8 500 euroon saakka vuodessa ilman, että maksut katsottaisiin vakuutetun yrittäjän palkaksi. Tämän eläkemaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Se tekee lisäeläkkeestä järkevän lisän esimerkiksi itsenäisen säästämisen rinnalle”, Alvesalo konkretisoi.

Lisäeläkevakuutuksessa eläkesäästöt ovat nostettavissa tuottoineen 70 vuoden iästä alkaen.

”Meille on ollut oleellista varmistaa, että vaikka lakisääteinen eläkeikä nousisikin edelleen tulevaisuudessa, eläkevakuutukseemme määritetty 70 vuoden raja pitää”, Alvesalo sanoo.

Kuolemantapauksen varalta vakuutuksessa on myös henkivakuutusturva, jonka nojalla kertyneet säästöt maksetaan nimetylle edunsaajalle.

”Lisäeläkevakuutuksen säästön saa käyttöön, jos yrittäjä joutuisi työkyvyttömäksi”, Alvesalo sanoo.

Yrittäjä rakentaa itselleen ikään kuin turvarahaston, jonka säästöt ohjautuvat yrittäjän näkökulmasta oikeaan paikkaan.

”Se tarkoittaa, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa: kuolemantapaus, työkyvyttömyys, työttömyys – yrittäjä tai hänen läheisensä saavat säästöt käyttöön. Totta kai paras tilanne on, että suuremmasta eläkkeestä pääsee nauttimaan itse.”

Jaa artikkeli