Yrittäjä, älä riskeeraa eläkettäsi
Yrittäjä saa eläkettä ja sosiaalietuuksia yrittäjän pakollisen eläkevakuutuksen (YEL) perusteella. YEL-vakuutusmaksujen suuruus lasketaan yrittäjän ilmoittaman työtulon mukaan.
Moni yrittäjä määrittää työtulonsa ja eläkemaksunsa alakanttiin. Noin neljännes ei muuta työtuloaan kertaakaan yrittäjäuransa aikana.
”Työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi yrittäjän sosiaaliturvan tasoon eli Kelan maksamien sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahojen suuruuteen”, Lasse Alvesalo muistuttaa.
Sekä Kelan maksaman peruspäivärahan että yrittäjien työttömyyskassasta maksettavavan ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttävät vähintään 12 500 euron työtuloa vuodessa.
Terveys- ja hyvinvointipalveluiden sekä sosiaaliturvan kattavuuteen on tullut myös yleisesti leikkauksia. Lakisääteisen sosiaaliturvan heikentyessä oman varautumisen ja ennakoinnin rooli kasvaa tulevaisuuden toimeentulon ja hyvinvoinnin takaajana.
”Sosiaaliturvavajeen täydentäminen on yksi tärkeimpiä näkökulmia, kun käymme keskusteluja yrittäjäasiakkaidemme kanssa”, Alvesalo sanoo.
Skeptisiä luonteeltaan: ”Epäluottamusta lääkitään varautumalla itse”
ETK:n eläkebarometrin (kesäkuu 2018) mukaan jopa puolet yrittäjistä ei luota eläkejärjestelmään tai suhtautuu siihen jokseenkin epäillen. Yrittäjät kyseenalaistavat erityisesti turvan tasoa ja rahoituksen kestävyyttä.
”Epäluottamusta lääkitään varautumalla itse. YEL:in lisäksi moni yrittäjä säästää, sijoittaa, hankkii vapaaehtoista eläketurvaa sekä varautuu pitämällä yritystään myyntikunnossa”, Alvesalo sanoo.
Yrittäjän lisäeläkevakuutukseen voi maksaa maksuja 8 500 euroon saakka vuodessa ilman, että maksut katsottaisiin vakuutetun yrittäjän palkaksi.
Yrittäjistä yli 40 prosenttia kertoo sijoittavansa itse, lähes yhtä moni on hankkinut vapaaehtoisen lisäeläkkeen ja joka kolmas säästää.
Vuoden 2017 eläkeuudistus nosti eläkeikää ja laski työeläkkeen määrää. Vaikka lakisääteinen eläkeikä nousisi edelleen, esimerkiksi Mandatum Lifen lisäeläkevakuutuksen eläkesäästöt tuottoineen ovat nostettavissa 70 vuoden iästä alkaen.
”Yrittäjän lisäeläkevakuutukseen voi maksaa maksuja 8 500 euroon saakka vuodessa ilman, että maksut katsottaisiin vakuutetun yrittäjän palkaksi. Tämän eläkemaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Se tekee lisäeläkkeestä järkevän lisän esimerkiksi itsenäisen säästämisen rinnalle”, Alvesalo konkretisoi.
Yrittäjät vaativat yhä enemmän joustavuutta eläkesäästöiltään, ja siksi myös lisäeläkevakuutuksissa huomioidaan muutkin yrittäjän talouteen ja terveyteen kohdistuvat riskit.
Kuolemantapauksen varalta vakuutuksessa on myös henkivakuutusturva, jonka nojalla kertyneet säästöt maksetaan nimetylle edunsaajalle. Lisäeläkevakuutuksen säästön saa myös käyttöön, jos yrittäjä joutuisi työkyvyttömäksi. Yrittäjä rakentaa siis itselleen ikään kuin turvarahaston, jonka säästöt ohjautuvat yrittäjän näkökulmasta oikeaan paikkaan.
”Se tarkoittaa, että tapahtuipa elämässä mitä tahansa: kuolemantapaus, työkyvyttömyys, työttömyys – yrittäjä tai hänen läheisensä saavat säästöt käyttöön. Totta kai paras tilanne on, että suuremmasta eläkkeestä pääsee nauttimaan itse”, Alvesalo korostaa.
