Viisas oppii auttamalla

Vähän aikaa aivoissa oli hiljaista, kun nuori toimittaja kysyi: ”Voisiko tän proggiksen livestriimata? Saataisiin isompi yleisö.” Oli vuosi 2010 ja piti ihan kysyä, että mistä puhut. Tämä ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun paperilehdessä aloittaneelle kertyi nuoremmalta tarpeellista oppia.

Tietääkseni vielä ei järjestetä työelämän eri-ikäisten keskinäistä ymmärrystä lisääviä teky-koulutuksia. Liekö alan konsulttejakaan. Niitä odotellessa voi itse tehdä jotakin: voi ryhtyä mentoriksi.

Mentoroinnista oletetaan varsin automaattisesti, että ansioitunut konkari jakaa työelämän taitojaan, tietojaan ja taktista osaamista nuoremmalle. Ihan oikein, mutta käsitys on kapea.

Reverse mentoring eli käänteinen mentorointi keikauttaa asetelman toisin päin. Aktori eli mentoroitava opastaakin mentoria omaan sukupolveensa, sen osaamisiin ja käsityksiin maailmanmenosta. Viisas mentori saa kahdenlaista hyvää: iloa auttamisesta ja hyötyä laillisesta urkinnasta.

Reverse mentoringia tapahtuu mentoroinnissa automaattisestikin, mutta sen voi upottaa tietoisesti osaksi mentorointiohjelmaa.

Teemmekö oikeita asioita? Miksi teemme niin kuin teemme?

Olen mentoroinut itseäni tuntuvasti nuorempia ihmisiä, joista osa työskentelee eri alalla. Nuorimmat ovat etsineet työpaikkaa, töissä jo olevat eväitä työelämässä jaksamiseen, esimiestyöhön, alan vaihtoon tai työyhteisön kriisien ratkaisuun.

Mentoroinnin mittava ilonaihe on ollut paluu suurten kysymysten äärelle. Mikä on tämän työn perimmäinen tarkoitus? Teemmekö oikeita asioita? Miksi teemme niin kuin teemme?

Keskusteluissa työvuosisedimenttieni alta on kaivautunut esiin nuoruusvuosien idealismia, halua löytää merkityksiä ja tehdä maailmaa paremmaksi. Mentoroinnille puristettu aika on synnyttänyt ajatuksia ja ideoita omaan käyttööni. Ei Naisten Pankkikaan tullut sattumalta elämääni. Nyt on aikaa toteuttaa vanhan maailmanparantajan unelmaa, auttaa kehitysmaiden rutiköyhiä naisia ja heidän lapsiaan.

Sukupolvieroista kiinnostavimpia on ollut se, ettei parempi palkka tai lisääntyvä valta ole tärkein motiivi työpaikkaa vaihdettaessa. Myönteinen meininki, hyvät työkaverit, toiminnan eettisyys, luottamuksen kulttuuri ja kannustavat esimiehet motivoivat enemmän.

Olen havainnut, että nuoret ovat paljon keskustelevampia kuin omanikäiseni. Mietitään yhdessä. Hierarkia ei ratkaise, vaan parempi argumentti.

Kokemani perusteella siitä seuraa hyvää.

Jaa artikkeli