Koronnostosykli alkaa Pohjoismaissa
Norjan ja Ruotsin keskuspankit varautuvat ensimmäisiin koronnostoihin vuosikausiin.
Keskuspankit ovat elvyttäneet merkittävästi maailmantaloutta kymmenen viime vuoden aikana. Ohjauskorot on painettu ennätysalhaiselle tasolle ja samaan aikaan keskuspankit ovat ostaneet suuria määriä arvopapereita taseisiinsa. Keskuspankkien elvytyslinja jatkuu edelleen eri puolilla maailmaa, vaikka Yhdysvalloissa keskuspankki Fed onkin aloittanut jo koronnostonsa varovaisessa tahdissa.
Fedin lisäksi myös Norjan ja Ruotsin keskuspankit varautuvat ensimmäisiin koronnostoihinsa vuosikausiin. Monet sijoittajat ovat odottaneet niiden koronnostoja jo pitkään, sillä kummankin maan talous on jo vahvoissa kantimissa.
”Norjan keskuspankki nostanee ohjauskorkoaan torstaina 0,5 prosentista 0,75 prosenttiin”, Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen arvioi.
Ruotsissa ensimmäinen koronnosto nähdään todennäköisesti tulevan talven aikana, mahdollisesti joulukuussa.
Sekä Ruotsin että Norjan kruunut ovat vahvistuneet viime viikkoina hieman suhteessa euroon, mikä viittaa sijoittajien varautuvan koronnostoihin. Pienestä vahvistumisesta huolimatta kummankin valuutan kurssi on huomattavan heikko silti suhteessa niiden pitkän aikavälin trendeihin.
Kuvaavaa on, että Ruotsin kruunun eurokurssi oli yhtä heikko finanssikriisin aikoihin. Norjan kruunun kurssi taas kävi nykyisellä tasollaan vuonna 2014, kun öljymarkkinoiden kriisi painoi kruunun kurssin pohjalukemiin. Jos pohjoismaiset keskuspankit jatkavat koronnostolinjallaan, on Ruotsin ja Norjan valuutoissa siis selvästi vahvistumisen varaa.
Asuntomarkkinoilla painetta
Vaikka Ruotsin ja Norjan taloudet ovat yleisesti ottaen hyvässä iskussa, on kummankin maan asuntosektorilta saatu edellisen vuoden aikana selvästi heikompaa dataa. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet laskuun pitkän nousuputken jälkeen.
”Ruotsin asuntomarkkinoiden näkymät ovat edelleen vaisut ja asuntojen hinnat ovat edelleen varsin korkeita. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten keskuspankin tulevat koronnostot vaikuttavat kuluttajien luottamukseen, myyntiaikoihin ja sitä kautta asuntojen hintoihin”, Juhani Lehtonen sanoo.
EKP tulee perästä
Euroopan keskuspankin koronnostoja saadaan odottaa vielä pitkään. Juhani Lehtonen odottaa EKP:n nostavan korkojaan seuraavan kerran syksyllä 2019.
”Perinteisesti Ruotsi ja Norja ovat olleet syklisempiä talouksia ja siten niiden korkotaso on ollut tyypillisesti muuta Eurooppaa korkeampi."
"Siitä huolimatta ne joutuvat tässäkin syklissä seuraamaan tarkasti EKP:n liikkeitä”, Lehtonen sanoo.