Odotettu käänne: Yritysten tuloskasvu valaa toivoa sijoittajiin
Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi on ollut maailmalla erittäin vahva. Uutta Euroopan osakemarkkinoiden tilanteessa on, että nousu on vihdoin kestävämmällä pohjalla. Mikä on muuttunut?
Carolus Reincke
Nousu perustuu oikeisiin asioihin
Jos haluaa ymmärtää sijoittajien optimismia, on syytä katsoa osakekurssien taustalla vaikuttavien yritysten tuloksiin. Euroopan osakemarkkinoilla talous- ja yritysten tuloskasvu on junnannut paikallaan viime vuosina. Siitä huolimatta Euroopan osakemarkkinoilla on nähty nousuja. Nousu on tullut arvostuskertoimista eli siitä, että sijoittajat ovat odottaneet käännettä parempaan. Nyt jälleen osakemarkkinoilla on positiivinen vire päällä – ja tällä kertaa hyvästä syystä.
”Nyt pitkästä aikaa nähdään, että tuloskasvu perustuu yritysten liikevaihdon kasvuun. Aiempina vuosina yritykset ovat pystyneet tekemään tulosta säästämällä ja tehostamalla toimintaansa, ei niinkään kasvattamalla sisään tulevia rahavirtoja”, sanoo Mandatum Lifen allokaatioratkaisuista vastaava salkunhoitaja Carolus Reincke.
Nyt ensimmäisellä vuosineljänneksellä Euro Stoxx 600 -indeksin yhtiöt ovat tähän mennessä raportoineet jopa yli 20 prosentin tulosparannuksen viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hyvästä vireestä kertoo myös se, että eurooppalaisten yritysten tulosodotuksia tälle ja ensi vuodelle nostetaan tällä hetkellä.
”Viime vuosien aikana on muodostunut tavaksi, että tulosodotukset arvioidaan ensin yläkanttiin ja sitten niitä lasketaan realisoituneiden tulosten perusteella. Nyt tulosodotuksia on nostettu”, Reincke sanoo.
Rahavirta vie Eurooppaan
Sijoitusrahavirrat vievät nyt Eurooppaan. Se kertoo parantuvasta riskinottohalukkuudesta poliittisista riskeistä huolimatta. Ensimmäistä kertaa vuosiin Eurooppa pärjää suhteellisessa tarkastelussa USA:ta paremmin vuoden alusta lukien.
Juhani Lehtonen
”Amerikkalaiset yritykset ovat pystyneet vuosia tekemään tulosta eurooppalaisia yhtiöitä paremmin. Tämä on näkynyt myös osakemarkkinoiden kehityksessä. Nyt tämä trendi on kääntynyt viimeisen kolmen kuukauden aikana”, Reincke arvioi.
USA:n yleisen markkinamenon heikompi lenkki oli ensimmäisen vuosineljänneksen bkt-kasvu, joka jäi 0,7 prosenttiin.
”Silti USA:ssa yritysten tuloskunto on yllättänyt positiivisuudellaan. Ensimmäisen vuosineljänneksen osalta jo raportoineiden S&P 500-yritysten tuloskasvu on kasvanut 15 prosenttia vuoden takaiseen nähden ja yli 80 prosenttia yhtiöistä on ylittänyt markkinaodotukset. Myynnin ja liikevaihdon kasvu on ollut vahvaa”, kommentoi puolestaan korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.
USA:n hyvästä pärjäämisestä huolimatta näkymät kääntyvät Euroopan eduksi suhteellisessa tarkastelussa. Eurooppa ei myöskään ole vielä kalliilla hinnalla pilattu.
”Eurooppalaisten yritysten tilanne on vasta lähtenyt paranemaan. Ei voi sanoa, että arvostustasot olisivat mitenkään ylikuumentuneita”, Lehtonen huomauttaa.
Korkomarkkinat seuraavat hyvää talouskehitystä
Korkojen nousua puoltavat monet tekijät. Elvytystään vähentävät keskuspankit ja yleisen korkotason nousu heijastavat piristyvää talouskehitystä.
”Piristyvästä talouden kuvasta on merkkejä myös korkomarkkinoilla. Markkinoilla ennakoidaan, että myös Euroopan keskuspankki lähtisi vähentämään todella voimakasta elvytystään. EKP:n joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelma on tällä hetkellä 60 miljardia euroa kuukaudessa”, Lehtonen sanoo.
Lehtosen mukaan ”ultraelvyttävä” keskuspankkipolitiikka on kuitenkin pikkuhiljaa normalisoitumassa. Se tarkoittaa hänen mukaan, että korkotason pohjat Euroopassa on nähty.
”USA:ssa muutos keskuspankkipolitiikassa on kiristävään suuntaan. USA:n keskuspankki Fed nostanee ohjauskorkoa taas kesäkuussa”, Lehtonen sanoo.
Ranskan presidentinvaalien jälkeen myös poliittiset riskit ovat jääneet taka-alalle. Poliittiset tapahtumat ovat vuosien varrella saaneet valtionlainojen riskilisiin liikettä. Niin tapahtui myös nyt vaalien alla, kun Ranskan valtionlainan riskilisät nousivat.
”Nyt vaalien jälkeen riskiä hinnoiteltiin uudelleen markkinoilla, jonka seurauksena Ranskan ja Saksan valtionlainojen tuottoero on kaventunut. Eurokriisin syvimpinä hetkinä 2011 näiden kahden maan valtionlainojen tuottoero oli jopa kaksi prosenttia. Nyt ollaan 0,4 prosentin tuottoerossa. Se kertoo, ettei markkinoilla ole mitään äärimmäistä pelkotilaa Ranskan suhteen”, Lehtonen sanoo.