Henkilöstövastuun tuottoa voi mitata

Henkilöstövastuu ei ole uusi asia. Suomessa tehtaanpatruuna huolehti 1900-luvun alussa työntekijöistään kehdosta hautaan ja johto oli tuttu näky sunnuntaikirkossa. Britanniassa Marks&Spencer -tavarataloketju tarjosi keskellä 1930-luvun lamaa työntekijöilleen lämpimän aterian nimellistä korvausta vastaan. Ei vain parantaakseen tuottavuutta vaan rakentaakseen yrityksen mainetta vastuullisena toimijana.

London Business Schoolin professori Alex Edmans muistuttaa yritysvastuun pohjana olevasta ajatuksesta: yritykset ovat olemassa palvellakseen tarkoitustaan. Se voi olla vaikka pyrkimys tehdä maailmasta parempi yrityksen tuotteen avulla. Voitot ovat hyvä lisä, mutta ei päätavoite. Kunhan yritys pyrkii toteuttamaan tarkoituksensa, voitot seuraavat perässä.

"Eli jos pyrkimyksenä on henkilöstön hyvinvointi, päämäärän saavuttaminen näkyy myös viivan alla. Mutta missä on väitettä tukeva todistusaineisto?" Mandatum Lifen Tulevaisuus-seminaarissa puhunut Edmans kysyy.

Useita prosentteja parempi tuotto

Edmans halusi löytää vedenpitävän vastauksen kysymykseen, onko henkilöstön hyvinvointiin panostaminen taloudellisesti kannattavaa. Hän ryhtyi tutkimaan Fortune-lehden 100 parasta työpaikkaa -listalle päässeiden yritysten pörssiarvon kehitystä kolmen vuosikymmenen aikana, vuosina 1984-2011. Kattava lista mittaa sekä määrällisiä että laadullisia asioita palkasta johtoa kohtaan tunnettuun luottamukseen. Otos oli valtava. Edmans putsasi tuloksista pois kaikki ulkoiset muutostekijät kuten alan yleisen tuloskehityksen. Lopulta neljän vuoden testauksen ja varmistuksien jälkeen tulokset olivat valmiit. Ne yllättivät talousprofessorin: Yritykset, jotka kohtelevat työntekijöitään paremmin, menestyvät paremmin vuodesta toiseen. Parhaiten henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtivat yritykset tahkoivat 28 vuoden ajanjaksolla joka vuosi 2,3-3,8 prosenttia parempaa tulosta kuin kilpailijansa.

"Tulokset osoittavat, että työntekijöiden hyvinvointiin satsaaminen ei tapahdu osakkeenomistajien kustannuksella vaan kasvattaa kaikkien kakkua", toteaa Edmans.

Henkilöstön hyvinvointiin keskittyvä Parnassus Endeavour -rahasto valitsee portfolioonsa Fortune-lehden sadan parhaan yrityksen lisäksi organisaatioita, jotka ovat muutoin todennettavissa hyviksi työpaikoiksi.

"Rahasto on 12 toimintavuotensa aikana tehnyt joka vuosi keskimäärin neljä prosenttia markkinoita parempaa tulosta", huomauttaa Edmans.

Tutkimukset eri puolilta maailmaa ovat päätyvät samaan lopputulokseen. Globaalin Glassdoors-rekrytointisivuston paras työpaikka -listan yritykset pesivät kilpailijansa selvin numeroin viitenä kuudesta tutkimusvuodesta. Listan huonoimmat henkilöstötyytyväisyysarviot keränneiden yritysten osakkeet puolestaan sakkasivat.

Maltti on valttia

Edmansin mukaan jokaisen yrityksen kannattaa mitata henkilöstövastuun tuottoa.

"Kun asioita mittaa, ne tulevat myös tehdyksi", muistuttaa Edmans.

Vastuullisuusinvestointeja on myös helpompi perustella, kun niiden vaikutuksia yrityksen menestykselle seurataan. Talousprofessori kehottaa tarkastelemaan tuttuja mittareita: tuottavuuskehitystä, liikevaihtoa, poissaoloja, asiakastyytyväisyyttä ja osakkeen arvoa.

Edmans varoittaa, että yksittäisen firman kohdalla tuloksiin ei tule luottaa sokeasti. Lisäksi on ensin varmistettava, että yrityskulttuuri on kunnossa, jotta teot ovat aidosti vaikuttavia ja auttavat yritystä menestymään paremmin. Ja maltti on valttia. Henkilöstön hyvinvointi vaatii rahaa nyt, mutta näkyy positiivisesti yrityksen tuloksessa vasta neljän tai viiden vuoden kuluttua. Mutta se näkyy moninkertaisena.

Alex Edmansin teesit
"Työntekijöiden hyvinvointiin satsaaminen ei tapahdu osakkeenomistajien kustannuksella vaan kasvattaa kaikkien kakkua."
"Kun asioita mittaa, ne tulevat myös tehdyksi."