Tulevaisuudentutkija: uuden ajan yritys putsaa pois hierarkiat
Edelläkävijäyritys toimii jo nyt tulevaisuuden edellytysten mukaisesti, kiteyttää Turun yliopiston professori Markku Wilenius. Tutkiessaan eri sektoreilla toimivia edelläkävijäyrityksiä ympäri maailmaa, Wilenius tunnisti 7 periaatetta, joita nämä noudattavat.
Tulevaisuudentutkija Markku Wileniuksen mukaan yksi uuden ajan yrityksiä määrittävä piirre on, että ne ovat tietoisia omasta vaikutuksestaan maailmaan.
”Tulevaisuudessa avainasemassa on energian ja luonnonvarojen sekä inhimillisten resurssien viisaampi käyttö. Nyt suuri osa resursseista menee hukkaan tai on vajaakäytössä”, Wilenius sanoo.
Turun yliopiston professoria on pitkään kiinnostanut mitä organisaatioiden sisällä tapahtuu, mikä muuttuu niiden menestykseksi – tai menestymättömyydeksi.
Edelläkävijäyritykset katsovat yhä tarkemmin, missä asiakkaiden tarpeet ovat ja miten ne voivat ratkaista yhteiskunnan ongelmia hoitamalla omaa liiketoimintaansa yhä paremmin. Toisin sanoen, ne yhdistävät menestyksekkäästi tuloksentekokyvyn, henkilöstön tyytyväisyyden ja asiakastyytyväisyyden.
Katso alta Wileniuksen lista seitsemästä periaatteesta, joita edelläkävijäyritykset noudattavat.
1. Parempaa yhteistyötä ja viestintää, ilman hierarkioita
Hierarkiat sellaisina kuin ne teollisissa yrityksissä tunnetaan, eivät ole enää tulevaisuudessa mahdollisia. Näin on ainakin, jos yritys haluaa hyödyntää työntekijöidensä täyden kapasiteetin.
”Viestinnän parantaminen, vastuun ja vallan jakaminen, on edellytys menestykselle. Pioneeriorganisaatioissa panostetaan siihen, että kaikki tarvittava tieto on saatavilla”, Wilenius painottaa.
Digitalisaation tuomat uudet viestintäkanavat mahdollistavat laadukkaamman viestinnän. Samalla kyse on kuitenkin isommista asioista, esimerkiksi yhä syvemmästä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa.
”Mitä enemmän annamme asiakkaillemme, sitä enemmän uskollisia asiakkaita meillä on. Viestinnän laatua mittaamalla pystyttäisiin itse asiassa suoraan ennustamaan yrityksen menestysmahdollisuudet tulevaisuudessa”, Wilenius uskoo.
Myös omistaja-arvon näkökulmasta viestintä on tärkeässä roolissa.
”Yritys voi menettää nopeasti maineensa, jos se, mitä se viestii, on ristiriidassa sen kanssa, miten yritys toimii.”
2. Tasapaino työntekijöiden ammatillisten ja sosiaalisten taitojen välillä
Ammattilaiset ovat edelläkävijäyrityksissä huippuluokkaa, mutta yrityksissä pidetään myös tarkkaan huolta siitä, ettei niissä esiinny vääränlaista sooloilua ja oman edun tavoittelua. Sosiaaliset kyvykkyydet nousevat tasavertaiseksi ammatillisten ja teknisten kyvykkyyksien rinnalle työntekijöitä rekrytoitaessa.
”Suomessa Reaktor on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa rekrytointiprosessin tärkeyttä painotetaan, jotta sosiaalinen organisaatio ja yrityskulttuuri säilyvät toimivina”, Wilenius kertoo.
”Käskyn ja kontrollin sijaan tutkimissamme organisaatioissa korostui luottamus. Tähän liittyy myös tietynlainen avoimuus vaikeita tilanteita kohtaan: esimerkiksi Reaktorilla työntekijät ovat kokeneet hienoksi ilmapiirin, jossa he voivat rehellisesti kertoa mielipiteensä.”
Kun organisaatio avautuu sisäisesti, pystyvät työntekijät myös paremmin huomioimaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja sisäistämään tulevaisuuden kannalta relevanttia tietoa.
3. Innovaatiosta työn ominaisuus
Innovointia ei voi sijoittaa vain yhteen yksikköön tai osastoon organisaatiossa, vaan sen on nivouduttava jokaisen työntekijän arkeen ja työtapoihin.
”Uuden ajan organisaation pitää perustua jatkuvalle oppimiselle, mikä on mahdollista vain, jos ihmisille annetaan vapaus ja vastuu organisoida omaa työtään. Esimerkiksi Morningstarilla työntekijöille on annettu työntekoon ainoastaan kaksi periaatetta: kukaan ei saa pakottaa toista mihinkään ja lupauksista on pidettävä kiinni,” Wilenius kuvaa.
”Tämä tarkoittaa, että kaikilla on lupa innovoida eikä kukaan toinen voi esimerkiksi asemaansa vedoten estää sitä. Valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla, vaan jokainen miettii itse parhaan tavan ratkaista asiakkaan ongelma.”
4. Intohimoinen suhtautuminen radikaaleihin ratkaisuihin
Kaikki Wileniuksen tutkimat yritykset olivat sitoutuneet etsimään standardista poikkeavia ratkaisuja.
”Edelläkävijöissä on havaittavissa tietynlainen ennakkoluulottomuus, jossa haetaan radikaalejakin ratkaisuja, eikä vain seurata alan standardeja”, Wilenius huomauttaa.
”Radikaalit uudistukset korvaavat nopeat ja helpot ratkaisut. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että uudella sosio-ekonomisella aikakaudellamme järjestelmän keskeisetkin osat on mietittävä kokonaisvaltaisesti uudelleen. Esimerkiksi luonnonvarojen ja energian käyttö on pakko ottaa uudella tavalla huomioon.”
5. Sitoutuminen pitkän aikavälin ajatteluun
Wileniuksen mukaan vanhassa maailmassa yritykset kiinnittivät itsensä tarkasti pitkän aikavälin tavoitteisiin, esimerkiksi tiettyyn liikevaihtoon kymmenen vuoden kuluttua. Pitkän aikavälin tavoitteita tarvitaan edelleen, mutta tavoitteisiin tähtäävien toimintatapojen pitää olla eläviä. Ennen kaikkea yrityksen pitää kantaa huolta siitä, että kiinteä yhteys todellisuuteen säilyy.
”Toimintatapojaan pitää olla valmis muuttamaan. Kuitenkin niin, että vaikka käytettävät metodit voivat muuttua, toimintaperiaatteet eivät”, Wilenius sanoo.
”Reaktorin tavoite on olla kukoistava yhtiö 200 vuoden kuluttua. Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi eräänlaisen ”Epäonnistu nopeasti” -periaatteen kautta. Työntekijöitä kannustetaan paitsi innovoimaan, jatkuvasti haastamaan omat tapansa ja lopettamaan toimimattomat käytännöt.”
6. Kyky riskinottoon
Uusilla alueilla toimiminen edellyttää, että on valmis ottamaan riskejä. Organisaatioon on siis rakennettava kulttuuri, jossa on turvallista ottaa kaikenlaisia riskejä: tuoda esiin vaikeita asioita, ehdottaa epätyypillisiä ratkaisuja, kokeilla jotain, mitä ei ole ennen kokeiltu.
Uskallus ottaa riskiä edellyttää luottamusta. Luottamusta, joka ei synny yhdessä yössä.
”Menestykselliseen yrityskulttuuriin on panostettava pitkäjänteisesti, sitä ei luoda hetkessä”, Wilenius painottaa.
7. Kollektiivinen fokus tulevaisuuteen
Perinteinen tapa johtaa yritystä on mitata onnistumista menneisyydessä. Moderni, ihmiskeskeinen organisaatio johtaa itse itseään.
”Edelläkävijäyrityksissä toiminta perustuu vahvoihin, yhteisiin periaatteisiin ja visioon, eikä niinkään tarkkoihin tavoitteisiin. Lisäksi uudet aloitteet testataan aina työntekijöillä – jos idea on suosittu, koko yritys voi ottaa sen käyttöön”, Wilenius kuvaa.