Miten sisäinen motivaatio lisää tuottavuutta?
Jo 1960-luvulta lähtien on pohdittu ja tutkittu, millaisia työntekijöitä me olemme(1). Pitääkö johdon lähtökohtaisesti olettaa, että jokainen työntekijä on oman mukavuutensa maksimoiva olento, joka vaatii valvontaa ja motivoituu ainoastaan pakosta tai palkinnoista? Vai haluammeko me sittenkin ottaa vastuuta omasta työstämme, ja tyytyväisinä tehdä jopa enemmän kuin on pakko?
”Työntekijä kyllä maksimoi omaa hyötyään. Hyvin vaillinainen tulkinta käyttäytymisteorioista kuitenkin olisi, että työntekijä välittää vain rahasta ja laiskottelee heti, kun mahdollista. Todellisuudessa työntekijät punnitsevat enemmän tai vähemmän tietoisesti eri vaihtoehtoja ja toimintoja. Laiskotella vai ponnistella? Mitä valinnasta seuraa, voinko edetä urallani, saanko palkkioita tai arvostusta? Mitä on tarjolla vaihtoehtona, lisää vapaa-aikaa?”, Innovan palkitsemisasiantuntija Roosa Kohvakka kuvaa.
”Näiden punnintojen pohjalta jokainen tekee omaa hyötyään maksimoivan ratkaisun. Työnantajalla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa näihin valintoihin. Jos jollakin työpaikalla laajemmassa mittakaavassa työntekijät eivät halua tehdä työtään hyvin, ongelma on yrityskulttuurissa ja johtamisessa. Tai jossain tapauksessa työntekijä voi olla yksinkertaisesti väärässä paikassa töissä.”
Kun saan vaikuttaa, motivoidun
Työhön liittyvät motivaatiotekijät jaetaan yleensä ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. Ulkoinen motivaatio syntyy välineellisesti tai reaktiivisesti, kun jotain asiaa on pakko tehdä.
Sisäisen motivaation ja siitä kumpuavan innostuksen taas katsotaan syntyvän kolmesta tekijästä: toimintavapaudesta ja vaikutusmahdollisuuksista, aikaansaamisen tunteesta ja oppimisesta sekä yhteisöllisyyden ja työn merkityksellisyyden kokemuksesta.
Vaikutusmahdollisuuksien ja valinnanvapauden lisääminen on puhuttanut viime aikoina paljon, kun asiantuntijatyö lisääntyy ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Asiantuntija-ammateissa vapaus voikin tarkoittaa vapautta valita oma työaikansa ja -paikkansa.
Työhön vaikuttaminen voi olla paljon muutakin kuin työajoista päättämistä – puhutaan työn tuunauksesta.
”Kaikissa töissä, esimerkiksi palveluammateissa tai tehtaissa, työaikojen valitseminen ei ole mahdollista. Työhön vaikuttaminen voi olla paljon muutakin – puhutaan työn tuunauksesta. Se voi olla esimerkiksi työn sisältöön vaikuttamista, toimenkuvan kehittämistä kiinnostuksen mukaan, päätöksentekoon osallistumista vaikkapa vuorokalenterin tai loma-aikojen suhteen, työn ja prosessien kehittämistä, työympäristön parantamista”, Kohvakka sanoo.
Hyvä johtaja ja esimies osaa ottaa myös ihmisten persoonallisuuspiirteet huomioon: toinen kaipaa enemmän rakenteita, seurantaa ja selkeitä ohjeita, kun taas toinen haluaa työskennellä itsenäisemmin. Joskus myös yrityksen tilanne, esimerkiksi kriisivaihe, edellyttää tarkempaa kontrollia, kun taas toisessa vaiheessa saa luovuus kukkia vapaammin.
Kun koen osaavani ja onnistuvani, innostun
Aikaansaaminen liittyy työntekijän kykyihin ja osaamiseen. Luonnollisesti ihminen nauttii sellaisesta tekemisestä, jossa hän on hyvä ja menestyy. Tätä työnantaja voi tukea edistämällä oppimista ja kouluttautumista oman kiinnostuksen ja organisaation tarpeiden mukaan.
Kohvakan mukaan ihminen voi olla sisäisesti motivoitunut ja kokea työnsä myös merkitykselliseksi missä tahansa ammatissa tai työpaikassa.
”Tuottavuuden tai performanssin näkökulmasta on tärkeää, että työntekijä toimii yrityksen tavoitteiden mukaisesti. Johto ja esimiehet voisivat enemmän pohtia sitä, kuinka vahvistaa työntekijöiden kokemusta työn merkityksellisyydestä”, Kohvakka sanoo.
”Jos työ on köyhien tai sairaiden auttamista, merkityksellisyys tulee luonnostaan. Jos työ on vaikkapa mutterien valmistusta, on johdon tehtävä auttaa työntekijöitä näkemään, mikä merkitys muttereilla on laajemmassa mittakaavassa ja miten työn tekeminen mahdollisimman hyvin yhdessä auttaa yritystä menestymään ja tuo hyvinvointia kaikille työntekijöille ja paikkakunnalle.”
Ilman akateemista loppututkintoakin on helppo ymmärtää, että sitoutunut ja innostunut työntekijä tekee työnsä paremmin kuin välinpitämätön, ja tästä on myös paljon tutkimusnäyttöä(2). Innostuneena käytämme työhön enemmän energiaa ja laitamme itsemme peliin sen sijaan, että tekisimme vain välttämättömän. Innostus tekee meidät avoimemmiksi ja luovemmiksi.