Maria Carlssonin vinkit ruuhkavuosiin: Priorisoi, ota vastaan apua ja unohda täydellisyyden tavoittelu
Juristi, asianajotoimisto Bird & Bird:n osakas ja kahden lapsen äiti Maria Carlsson tietää, millaisia haasteita perheen ja uran yhdistämiseen liittyy, mutta myös miten haasteita voi hallita. Ruuhkavuosien ratkomisoppaan kirjoittanut Carlsson jakaa neljä vinkkiä työn ja perhe-elämän tasapainottamiseen.
1. Suunnittele uran ja perheen yhdistämistä etukäteen
Kun puhutaan ruuhkavuosista, tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiselle kasaantuu paljon erilaisia vastuita hallittavaksi yhtä aikaa. Usein kyseessä ovat pienten lasten vanhemmat, jotka kamppailevat perhe-elämän yhdistämisessä vastuulliseen työhön.
”Ruuhkavuodet ikään kuin pamahtavat päälle. Silloin ollaan helposti tilanteessa, jossa yritetään paniikinomaisesti pitää kaikkia palloja ilmassa yhtä aikaa”, Maria Carlsson kuvaa.
Ruuhkavuosiin onkin hyvä varautua jo perheenperustamisen alkumetreillä. Perhevapaa on loistavaa aikaa suunnitella omaa uraa.
”Työntekijä voi myös puhua työnantajan kanssa avoimesti siitä, milloin aikoo palata takaisin töihin. Ilman suunnitelmaa ja aikataulua pienen lapsen vanhempi voi itse kokea töihin palaamisen vaikeaksi vieraantumisefektin myötä. Myös työnantaja haluaa välttää resursointiin liittyviä yllätyksiä, joita perhevapaiden käytön yhteydessä voi tulla”, kertoo Carlsson.
Uran lisäksi on tärkeää suunnitella, miten perhevapaat jaetaan vanhempien kesken. Sen lisäksi, että perhevapailla on vaikutus sen hetkiseen taloudelliseen tilanteeseen, sillä on myös pitkän aikavälin vaikutuksia.
”On hyvä miettiä ja laskea jo etukäteen, millaisia vaikutuksia perhevapaiden kestolla on myöhemmin esimerkiksi eläkkeeseen”, Carlsson muistuttaa.
2. Priorisoi ja hyödynnä joustavuutta
Joustavat työnteon tavat tarjoavat työntekijälle mahdollisuuden räätälöidä omaa työntekoa ja ajankäyttöä perhearjen tarpeisiin. Työnantajan kanssa on hyvä käydä läpi erilaisia mahdollisuuksia. Voinko aloittaa työpäivän klo 9.30, tai vastaavasti työskennellä illat silloin, kun se parhaiten sopii?
Suunnitelmallisuus ja rajanvedot ovat ajanhallinnan kannalta kriittisen tärkeitä. Mikäli työhön liittyy paljon iltatilaisuuksia, illanviettoja, viikonlopputöitä ja työmatkoja, on järkevää pohtia, mitkä niistä ovat tärkeitä.
”Opettele sanomaan ei”, Carlsson huomauttaa.
Sen lisäksi, että keskustelua joustoista, priorisoinnista ja aikatauluista on hyvä käydä työpaikalla, keskustelua kannattaa käydä myös kotona. Suomessa on Euroopan ja koko maailman mittakaavassa hyvä tilanne tasavertaisessa kotitöiden jakamisessa. Esimerkiksi Turkissa vain 17 prosenttia miehistä osallistuu kotiaskareisiin, kun Suomessa ja Ruotsissa osuus on 68 prosenttia.1 Carlsson muistuttaa, että kotitöiden ja vastuun jakamisessa tärkeintä ei ole se, että vastuita on tismalleen saman verran tai että asioita hoidetaan vuorotellen.
”Työnjako voi olla perheestä riippuen erilainen. Kaikkein tärkeintä on, että työnjako koetaan oikeudenmukaiseksi”, Carlsson sanoo.
3. Hyödynnä apua ja omaa tukiverkostoasi
Suomalaiset ovat usein huonoja pyytämään apua ystäviltään tai ottamaan apua vastaan tuntemattomilta. Tähän Carlsson toivoo muutosta.
”Avun pyytämisestä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, päinvastoin”, hän kannustaa.
Harrastusten, kiireen ja aikataulujen aiheuttamassa kaaoksessa apu onkin usein enemmän kuin tarpeen.
”Hyödynnä esimerkiksi isovanhemmilta saatavaa apua ja kimppakyydityksiä kouluun ja harrastuksiin, tai selvitä siivous- ja hoitopalveluiden tarjontaa”, Carlsson listaa.
4. Unohda täydellisyyden tavoittelu
Stereotypiat ja yleisesti hyväksytyt ajatusmallit vanhemmuudesta tai hyvästä työntekijästä aiheuttavat monille paineita työelämässä. Carlsson kehottaa tunnistamaan stereotypioiden vaikutukset omaan ajatteluun.
”Tutkimusten mukaan julkilausutut negatiiviset stereotypiat ovat suoraan yhteydessä performanssiin. Esimerkiksi stereotyyppinen ajatus siitä, että äidit laittavat aina perheen etusijalle, vaikuttaa voimakkaasti naisten tekemiin valintoihin. Tämä on täysin alitajuinen prosessi.”
Täydellisen vanhemmuuden ja työntekijän yhdistelmää ei ole.
”Hyvästä vanhemmuudesta puhuttaessa vanhemman pitäisi uhrautua perheelle ja vanhemmuudelle 100-prosenttisesti. Työelämässä taas löytyy paljon ajatuksia siitä, miten ollaan tehokkaita, miten saadaan parempaa tulosta, ja miten ollaan aina saatavilla”, sanoo Carlsson.
”Mitä valintoja ruuhkavuosien aikana tekeekin, on tärkeää muistaa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla hyvä työntekijä tai vanhempi”, muistuttaa Carlsson.
Lue myös, miten työnantaja voi huomioida paremmin ruuhkavuosia eläviä työntekijöitään täältä.