Viikkokatsaus 11.5.2022: Markkinaheilunta jatkuu - Miten korkojen nousu on lisännyt sijoittajien vaihtoehtoja?

Miltä markkinoilla on nyt yleisesti näyttänyt?

Markkinaheilunta on jatkunut sekä osakemarkkinoilla että koroissa. Esimerkiksi Nasdaq-indeksissä nähtiin viime viikolla parikin 4–5 %:n laskupäivää, mutta nähtiin myös muutama nousupäiväkin.

Koroissa ylitettiin viime viikolla isoja rajapyykkejä, kun Yhdysvaltojen 10 vuoden korko nousi hetkellisesti yli kolmen prosentin. Taas Saksan 10 vuoden korko nousi yli prosenttiin ja Briteissä yli kahteen prosenttiin.

Likvideiltä markkinoilta ei ole löytynyt pakopaikkoja, ja perinteisten, korkoihin ja osakkeisiin sijoittavien salkkujen vuoden alku on ollut historiallisen heikko. Aiemmista vuosista poiketen korot eivät siis ole nyt olleet hyvä hajautuskeino, joka olisi kompensoinut osakkeiden heikkoja tuottoja.

Epälikvidit markkinat ovat taas pärjänneet verrattain hyvin. Toki talouskasvun hidastuminen tulisi näkymään sielläkin.

Onko osakkeiden pitkä voittomarssi tullut päätökseen?

Osakemarkkinoilla on takana pitkä nousukausi. Pitkään on puhuttu TINA-ilmiöstä (There Is No Alternative), eli että tuottoa etsivälle sijoittajalle ei ole oikein muita vaihtoehtoja kuin osakkeet varsinkin, jos vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin ei ole voinut tai halunnut sijoittaa.

Nyt korkojen nousu ja riskilisien leventyminen ovat nostaneet yrityslainamarkkinoiden tuotto-odotuksia. Esimerkiksi High Yield -markkinan tuotto-odotus on nyt varsin korkea. Sijoittajan tuotto-odotuksesta riippuen tarjolla on nyt vaihtoehtoja myös vakavaraisista yrityslainoista, erityisesti alimman luottoluokituksen Investment Grade -lainoista. Sijoitusympäristö näyttää siis tässäkin mielessä hyvin erilaiselta kuin vuosi tai vielä puoli vuottakin sitten.

Millaisia vaikutuksia sillä olisi?

Osakkeiden pitkän aikavälin tuotto-odotus on kohtuullinen ja suhteessa korkosijoituksiin osakkeet ovat houkuttelevia. Kuitenkin hyvien vaihtoehtojen lisääntyessä, osakemarkkinoilta eittämättä poistuu sellaisia sijoittajia, jotka ovat siellä olleet niin sanotusti väkipakolla, ja palaavat matalamman volatiliteetin kohteisiin.

Miltä Ukrainan sota nyt markkinoiden näkökulmasta näyttää?

Ukrainan sota on painumassa markkinoiden näkökulmasta taka-alalle, eikä Venäjän voitonpäiväkään ei tarjonnut yllätyksiä.

EU lähestyy sopimusta öljyn tuontikiellosta. Öljyn tuonnin kieltäminen olisi Venäjälle isompi isku kuin kaasun tuonnin kieltäminen, kun isompi osa Venäjän tuloista tulee öljystä. Toki Venäjä voi myydä öljyään muihinkin maihin, mutta maan saama hinta todennäköisesti olisi heikompi, kuin mitä öljystä tähän asti on saatu. Tuontikiellon myötä öljyn tuonti Venäjältä Eurooppaan ei kuitenkaan loppuisi välittömästi, vaan vasta jonkinlaisen siirtymäajan kuluttua. Markkinoilla öljyn kielto on jo kohtalaisesti hinnoiteltu.

Ukraina kertoi tämän viikon tiistaina, että venäläisten joukkojen toiminta haittaa toista sen alueen läpi kulkevaa merkittävää kaasulinjaa, ja toimitukset linjalla joudutaan lopettamaan. Olemassa on edelleen riskejä, että kaasun tulo Venäjältä lakkaisi kokonaan.

Mikä nostattaa inflaatiota edelleen Yhdysvalloissa, entä Euroopassa?

Inflaatio on nyt niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin fokuksessa. Atlantin eri puolilla inflaation taustatekijät ovat kuitenkin erilaiset.

Eurooppa

Euroopan tuorein inflaatioluku on huhtikuulta, jolloin raportoitiin 7,5 %:n inflaatiota. Euroinflaation taustalla ovat kohonneet energian hinnat, erityisesti kotitalouksien kaasun ja lämmitykseen käytettävän sähkön hinnan kallistuminen. Ruuan hinta on myös hiipimässä ylöspäin, mutta ei ainakaan vielä ole inflaation kannalta merkittävin tekijä.

Hyvänä puolena tilanteessa on se, että energian hinta ei voi loputtomasti nousta. Huonona puolena taas on, että energian hinnat ovat sidoksissa Venäjän tilanteeseen eikä voida tietää, mihin asti nousu jatkuu. Periaatteessa kesää kohti mentäessä tilanne helpottaa, kun ilmojen lämmetessä kotien lämmitys- ja sitä myöten energiantarve pienenee. Toisaalta kesällä erityisesti eteläisemmissä Euroopan maissa tarvitaan sähköä talojen viilentämiseen. Iso osa sähköstä menee myös teollisuuden käyttöön. Lisäksi nopeaa ratkaisua Venäjän tilanteeseen ei ole näkyvissä ja edessä on jälleen syksy ja talvi, jolloin energiatarve lämmitykseen taas kasvaa. Euroopan valtioilla on kuitenkin ratkaisuehdotuksia ja vaihtoehtoja sille, miten energiatarvetta voitaisiin paikata.

Lisäksi myös palkoissa on nyt nousupainetta, mikä tukee omalta osaltaan inflaation kiihtymistä. Tällä hetkellä EKP:n hinnoitellaan nostavan ohjauskorko noin prosenttiin ensi vuonna. Tämä tarkoittaisi sitä, että EKP odottaa kuitenkin inflaatiovauhdin hidastuvan.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa hintojen nousu on ollut tasaisempaa. Inflaatiota tulee Eurooppaan nähden useammasta lähteistä. Energia ja polttoaineet ovat toki merkittäviä inflaatiolähteitä Yhdysvalloissakin, mutta eivät yhtä merkittävässä roolissa kuin Euroopassa. Sen sijaan Yhdysvalloissa inflaatiota selittävät erityisesti ajoneuvojen hinnat. Lisäksi inflaatiota nostavat erityisesti asuntojen hinnat sekä vuokrat, jotka molemmat ovat olleet viime vuosina kovassa nousussa. Ruuan hinta on myös noussut, mutta inflaation kannalta vielä aika pienessä roolissa.

Eilen keskiviikkona Yhdysvalloista saatiin tuoreimmat inflaatioluvut. Inflaatio oli huhtikuussa 8,3 %, eli hidastui hieman markkinoiden odotuksia vähemmän.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed piti viime viikolla korkokokouksensa. Mitä kokouksesta saatiin?

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed nosti viime viikon kokouksessaan ohjauskorkoa 0,5 %, kuten markkinoilla laajasti odotettiin. Fed hillitsi rajuimpia koronnostoennustuksia ja kiisti harkitsevansa 0,75 % koronnostoja tulevissa kokouksissa sekä korosti odottavansa, että korkoja nostetaan 0,5 % myös tulevissa kokouksissa. Myös taseen pienentäminen aloitetaan kesäkuussa, kuten markkinoilla odotettiin. Tase pienenee ensin noin 50 mrd kuukausitahdilla. Vauhti nopeutuu myöhemmin 95 mrd per kuukausi.

Fed korosti edelleen inflaatiohuoliaan ja vakuutti ”pehmeän laskun” olevan edelleen mahdollinen sekä kertoi myös seuraavansa rahapolitiikan muutosten vaikutusta finanssimarkkinoille.

Kuinka paljon Fed pystyy kiristämään rahapolitiikkaansa ennen kuin rahoitusmarkkinoilla nähdään häiriöitä?

Keskuspankki ei voi vaikuttaa inflaation toiseen puoliskoon eli tarjontapuoleen ja siksi kohdistaa toimenpiteitään kysyntään. Rahoitusolosuhteet ovatkin kiristyneet: luottoriskipreemiot ja korot ovat nousseet, osakemarkkinat ovat tulleet alaspäin.

Kysynnän hidastaminen pitää pystyä tekemään järjestelmällisesti ja niin, ettei rahoitusmarkkinoille aiheuteta paniikkitilanteita luovia häiriöitä. Kun likviditeettiä kaikilta markkinoilla vähennetään, riski jonkin osan rikkoutumisesta kuitenkin kasvaa. Fed on itse aiemmin sanonut, ettei tiedä missä raja menee ja pitää vain tehdä.

Miltä talousdata on nyt näyttänyt?

Toteutunut talousdata on ollut toistaiseksi ennakoitua parempaa, haasteita kuitenkin on odotettavissa.

Talouden tilasta kertoneet indikaattorit ovat ylittäneet odotukset viimeisten kuukausien aikana, mutta datassa näkyy myös säröjä. Kuluttajien luottamus on heikentynyt inflaation vanavedessä ja keskeisten viejämaiden teollisuustuotanto on hidastumassa.

Talous tulee kasvamaan hitaammin kuin vuoden alussa odotetiin. Kysymys on enää siitä, kuinka paljon kasvu hidastuu ja kuinka pitkään se kestää ja mitkä tekijät kasvuun tulee vaikuttamaan.

Ensi viikolla viikkokatsaus julkaistaan taas normaaliin tapaan tiistaina.

Tämän viikon markkinaindikaattorit