Allokaationäkemys: Globaalit osakemarkkinat istuvat viime vuotta leveämmillä harteilla

Globaali osakemarkkina on ollut alkuvuoden aikana vahvassa vedossa ja tuottanut euromääräisesti noin kahdeksan prosenttia ensimmäisen kahden ja puolen kuukauden aikana. Alkuvuoden suurimpia nousijoita on ollut Japanin osakemarkkina, jossa Nikkei-indeksi on noussut euromääräisesti lähes 16 prosenttia samana ajanjaksona. Yksi ajureista Nikkein hyvän tuoton takana on ollut Japanin talouden vähittäinen siirtymä vuosien deflaatiopaineesta inflaation puolelle. Japanin pörssissä on myös toteutettu erinäisiä sääntelymuutoksia, joiden tarkoituksena on tehostaa yritysten pääoman käytön tehokkuutta.

Yhdysvalloissa puolestaan osakemarkkinan tuotot ovat toimialoittain mitattuna jakautuneet tämän vuoden alussa hieman tasaisemmin viime vuoteen verrattuna, joskin teknologiasektorin yhtiöt ovat edelleen vahvasti edustettuina yksittäisten osakkeiden tuottokärjessä. Käytännössä kaikki Yhdysvaltain toimialat kiinteistöjä lukuun ottamatta ovat kuitenkin tuottaneet positiivisesti vuoden alusta lähtien. Viimeisen kuukauden aikana S&P 500 -indeksi jatkoikin vakaata nousuaan hieman vajaalla kahdella prosentilla.

Toisaalta pitkän nousun jälkeen markkinoilla on nähty myös viime aikoina nopeita liikkeitä alaspäin, kun siruvalmistaja Nvidian osake laski ilman uutisia yhdessä päivässä nopeasti noin 10 prosenttia. Samanaikaisesti S&P 500 -indeksi laski hieman päälle prosentin. Nvidian tapauksessa laskun taustalla oli todennäköisesti se, että sijoittajat kotiuttivat tekemiään voittoja pitkän nousun jälkeen. Osakkeen terävän laskun aiheuttama kokonaismarkkinan lasku oli myös havainnollistava esimerkki yhtiön merkityksestä markkinoille tällä hetkellä. Nvidia on noussut suhteellisen lyhyessä ajassa maailman neljänneksi suurimmaksi yhtiöksi ja sen suhteellinen paino S&P 500-indeksissä on kasvanut suurehkoksi. Yhtiö on myös osaltaan identifioitunut tekoälytarinan johtavaksi veturiksi ja näin ollen sen merkitys markkinoille on tätäkin kautta tällä hetkellä huomattava.

Helmikuun puolivälistä lähtien myös Euroopan osakemarkkina on ollut äärimmäisen vahvassa vedossa STOXX 600 -indeksin tuottaessa päälle kolme prosenttia kuukauden aikana. Informaatioteknologiayhtiöiden vahva veto on levinnyt alkuvuoden aikana Yhdysvalloista Eurooppaan, ja indeksitasolla mitattuna toimialan yhtiöt ovat tuottaneet alkuvuoden aikana yli 15 prosenttia Euroopassa. Näin ollen myös eurooppalaisten teknologiayhtiöiden osakekurssit ovat alkaneet nousta tekoälyn herättämän kiinnostuksen mukana.

Keskuspankit korkomarkkinoiden huomion keskipisteenä

Korkomarkkinoilla katseet ovat edelleen keskuspankkien koronlaskujen aloitusajankohdassa. Euroopan keskuspankki laski maaliskuun kokouksessaan odotustaan kuluvan vuoden inflaatiosta ja toisaalta piti kiinni odotuksistaan kesäkuun koronlaskusta. Kokouksen ulkopuolella muutamat jäsenet väläyttivät jopa mahdollisuutta siitä, että korkoja laskettaisiin tätäkin aiemmin. Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä kolmea tai neljää koronlaskua tälle vuodelle Euroopassa ja markkinaodotuksien mukaan laskut alkaisivat kesäkuussa.

Lähenevää korkojen laskua tukevat myös laskeva inflaatiokehitys sekä inflaatio-odotukset. Euroalueen inflaatio pysyi laskevalla uralla myös helmikuussa, kun euroalueen inflaation vuosimuutos oli 2,6 prosenttia. Helmikuun kokouksessa EKP:n jäsenet olivat laskeneet inflaatioennusteitaan tälle vuodelle, ja keskuspankin odotuksissa on nyt keskimäärin 2,3 prosentin inflaatio tälle vuodelle ja 2,0 prosentin inflaatio ensi vuodelle. Kesäkuun koronlaskun kannalta merkityksellistä on myös se, miten euroalueen palkat kehittyvät vuoden alussa. Palkkojen nousu on tärkeä palvelujen hintoihin vaikuttava kustannuserä ja EKP luultavasti seuraa vuoden ensimmäisen kvartaalin palkkakehitysdataa tarkasti päätöksenteossaan.

Yhdysvalloissa puolestaan keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell oli edustajainhuoneen ja senaatin kuultavana. Kuulemisessaan Powell totesi, että keskuspankin luottamus koronlaskupäätöksen tekemistä kohtaan kasvaa. Powell myös kommentoi, että keskuspankin seuraava liike on korkojen laskeminen, joskin tarkempaa ajankohtaa keskuspankin pääjohtaja ei kommentoinut.

Talousdata Yhdysvalloissa on tarjonnut hieman ristiriitoja, ja esimerkiksi helmikuun työmarkkinaraportti oli osittain monitulkintainen. Raportilla toisaalta uudet työpaikat ylittivät odotukset selvästi ja palkkakehitys oli pelättyä rauhallisempaa, mutta vastaavasti viime kuun hurjan korkeita lukuja korjattiin roimasti alas ja työttömyysprosentti nousi selvästi odotettua korkeammaksi.

Helmikuun inflaatioluvut julkaistiin myös Yhdysvalloissa Powellin kuulemisen jälkeen ja luvuista selvisi inflaation kiihtyneen odotettua enemmän. Julkaistu inflaatio oli 3,2 prosenttia, kun ekonomistit olivat arvioineet inflaation pysyvän tammikuun tasolla 3,1 prosentissa. Palveluiden ja asumisen hinnannousut olivat suuruusluokaltaan yli 5 prosenttia julkaistuissa luvuissa. Inflaation yllättävä ja laaja-alainen nopeus helmikuussa saattaa myös siirtää koronlaskujen aloittamista yli kesän, ellei inflaatio lähiaikoina hidastu hyvin selvästi lähemmäksi keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.

Markkinatunnelma on säilynyt positiivisena

Koronlaskuodotusten siivittelemänä tunnelma yrityslainamarkkinoilla on yleisesti ollut positiivinen vuoden alussa, ja tuotot Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat olleet positiivisia. Yritykset laskevat uusia joukkovelkakirjoja liikkeelle kovalla tahdilla korkean kysynnän ajamana – sijoittajat pyrkivät lukitsemaan tuottotasojaan ennen kuin korkojen lasku aloitetaan. Tällä hetkellä korkeamman riskin joukkovelkakirjojen uudelleenrahoituskustannus on koronlaskuodotusten vauhdittamana matalimmillaan sitten vuoden 2022 toukokuun, jolloin keskuspankkien koronnostosykli oli juuri alkamaisillaan. Myös uusien joukkovelkakirjojen tarjonta on korkeimmillaan yli vuosikymmeneen.

Matalammat uudelleenrahoituskustannukset eivät silti välttämättä estä osaa yrityksistä kärsimästä, sillä koronlaskujen ajankohtaan liittyy varsinkin Yhdysvalloissa edelleen selkeää epävarmuutta ja globaalisti korkeamman riskin yhtiöiden joukkovelkakirjojen tuottotasot ovat edelleen yli prosenttiyksikön niiden viiden vuoden keskimääräisen tuottotason päällä, mikä voi osoittautua liian kalliiksi kustannukseksi osalle yhtiöistä.

Markkinoilla tunnelmat ovat olleet yleisesti positiivisia viime aikoina sekä korko- että osakepuolella. Markkinoilla riskinottohalukkuus on kasvanut, ja lainarahan käyttö sijoituksissa on kasvanut eri toimijoilla. Näkemyksemme mukaan markkinoiden kehitykseen liittyy kuitenkin epävarmuutta muun muassa Yhdysvaltojen korkoympäristössä, jossa pitkittyessään korkeampi korkotaso saattaa vaikuttaa yllättävilläkin tavoilla talouteen. Toisaalta osakepuolella näkemyksemme mukaan yksittäisten teknologiayhtiöiden merkitys markkinalle on hyvin suuri, mikä lisää riskejä yllätyksille.

Näkemyksemme mukaan korkosijoitusten tuoton ja riskin suhde on edelleen osakesijoituksia houkuttelevampi huomioiden epävarmat talous- ja korkonäkymät. Korkosijoituksissa salkkumme painopiste on eurooppalaisilla ja pohjoismaisilla yrityslaina- ja seniorilainamarkkinoilla. Näkemyksemme mukaan näiden markkinoiden tuottonäkymät ovat edelleen houkuttelevat luottoriskipreemioiden kiristymisestä huolimatta. Olemme nostaneet salkkumme korkoriskiä asteittain, ja uskomme korkojen laskupaineen olevan Euroopassa Yhdysvaltoja voimakkaampaa kuluvan vuoden aikana. Olemme lisänneet salkussamme yhdysvaltalaisiin korkeamman riskin yrityslainoihin kohdistuvaa suojausta, jossa näemme hinnoittelun olevan markkinatilanteeseen nähden turhan kireä.

Osakesijoituksissamme olemme hajauttaneet salkkuamme globaalia markkinaa laajemmalle erityisesti siten, että painomme jättimäisiksi nousseissa teknologiayhtiöissä on indeksejä pienempi. Uskomme siihen, että osakemarkkinoilla tuoton lähteet ovat äärikeskittynyttä viime vuotta monipuolisempia, ja näemme arvoa muun muassa eurooppalaisissa osakkeissa sekä korkojen nousun myötä kärsineissä teemoissa.