Osa-aikaeläkkeet loppuvat: näin eläkeuudistus muuttaa eläkkeelle jääntiä
Viimeiset osa-aikaeläkkeet myönnetään Suomessa tämän vuoden lopussa. Eläkettä voi alkaa jatkossakin nostaa osittain ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta tämä pienentää lopullista eläkettä pysyvästi. Toisaalta kukaan ei enää määrää, paljonko osittaisella eläkkeellä saa tai pitää tehdä töitä.
Kun eläkeuudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta, eläkelainsäädäntöön tulee paljon muutoksia. Eläkeikä nousee ja muun muassa osa-aikaeläke loppuu eläkemuotona. Osa-aikaeläkkeen korvaa edeltäjäänsä joustavampi, osittainen varhennettu vanhuuseläke.
Mandatum Lifen johtajan Lasse Alvesalon mukaan on selvää, että jatkossakin eläkkeelle jäämiseen tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja.
”Työelämä on muuttunut ja yhä useampi arvostaa joustoja eri elämänvaiheissa: sapattivapaata, opintovapaata, lyhempää työviikkoa. Eläkeiän noustessa moni haaveilee mahdollisuudesta vähentää työn määrää pikku hiljaa”, Alvesalo huomauttaa.
”Joillakin aloilla ja tietyntyyppisissä tehtävissä työajan tai työmäärän vähentäminen uran loppuvaiheessa voi olla jopa välttämätöntä, jotta eläkeikään asti edes jaksetaan työskennellä.”
Ei enää työaika- tai palkkaseurantaa
Uusi osittaisen varhennetun eläkkeen malli on Alvesalon mukaan osa-aikaeläkettä selkeämpi ja joustavampi. Eläkkeestä voi alkaa nostaa joko neljäsosaa tai puolikasta täytettyään 61 vuotta1. Työn määrää voi vähentää sen verran kuin itse haluaa ja työnantajan kanssa sovitaan: osittaiselle eläkkeelle jääntiin ei liity enää työaika- tai palkkaseurantaa.
Työnantajan näkökulmasta muutos avaa paljon mahdollisuuksia, mutta toisaalta asettaa haasteita käytännön järjestelyihin ja lisää tarvetta aiempaa parempaan suunnitteluun.
”Työnantajat pystyvät jatkossa entistä fiksummin tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen, jos siihen on tarvetta. Näin ehkäistään merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeitä ja sairauspoissaoloja, minkä takia aihe kiinnostaakin yrityksiä juuri nyt”, Alvesalo kertoo.
”Jokaisen yrityksen ja organisaation kannattaa ehdottomasti suunnitella oma eläkemallinsa, omista lähtökohdistaan. Kannattaa siis miettiä, mitkä henkilöstöryhmät meillä hyötyisivät työn tai työajan vähentämisestä, missä iässä ja millaiset työaikajärjestelyt meille sopivat.”
Joissakin organisaatioissa paras vaihtoehto voi olla työajan lyhentäminen päivittäin tunnilla, toisessa taas perjantain pitäminen vapaana tai vaikkapa ylimääräinen vapaa viikko aina kolmen työviikon jälkeen. Yhtenäiset käytännöt helpottavat merkittävästi resursointia ja kaikkien osapuolten päätöksentekoa.
Eläkkeen pienenemisen voi ehkäistä helposti
Työntekijälle työajan lyhentäminen ja sitä kautta palkan väheneminen sopii yleensä hyvin, sillä ansiotulojen verotus kevenee samalla. Monia kuitenkin huolettaa lopullisen eläkkeen pieneneminen varhennuksen vuoksi.
Keskeiset hyödyt ovat kalliiden
työkyvyttömyyseläkkeiden
vähentäminen ja mahdollisuudet
nuorten työntekijöiden palkkaamiseen.
Varhentaminen pienentää eläkettä pysyvästi. Sitä osuutta, jonka nostamisen henkilö aloittaa ennen varsinaista eläkeikää, pienentää varhennusvähennys2 ja elinaikakerroin3. Lisäeläkejärjestelyn avulla pienenevää lakisääteistä eläkettä voidaan kuitenkin täydentää työnantajan kannalta kustannustehokkaasti.
”Olemme laskeneet yritysasiakkaillemme kustannusarvioita työajan vähentämiseen liittyvistä lisäeläkejärjestelyistä, eivätkä ne todellakaan tule kalliiksi. Kannattavuus perustuu ennen kaikkea siihen, että kalliita työkyvyttömyyseläkkeitä pystytään vähentämään ja työnantaja säästää samanaikaisesti työntekijän palkkakuluissa ja lakisääteisissä sivukuluissa, kun työaikakin vähenee”, Alvesalo painottaa.
”Työt eivät tietysti työnantajan näkökulmasta vähene tai katoa minnekään, mutta osittaiseen eläkkeeseen liittyvät järjestelyt ja kulusäästöt antavat usein mahdollisuuden uuden työntekijän palkkaamiseen, mikä on nähty yrityksissä merkittävänä hyötynä. Näin saadaan nuoria, innokkaita tekijöitä oppimaan kokeneemmilta, joiden työteho puolestaan kasvaa, kun on enemmän aikaa levätä.”
Järkevä eläkejärjestelyjen suunnittelu ja osittaisen eläkkeen hyödyntäminen on osa onnistunutta eläkestrategiaa. Jos haluat kuulla lisää vaihtoehdoistasi, jätä yhteydenottopyyntö »
Faktat: Osittainen varhennettu vanhuuseläke
1 Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa osa-aikaeläkkeen. Vuoden 2017 alusta lähtien voit jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 61 vuotta täytettyäsi (vuodesta 2025 alkaen 62-vuotiaana). Eläkkeestä voi ottaa maksuun puolet (50 %) tai neljäsosan (25 %).
2 Osittain varhennettua vanhuuseläkettä pienentää varhennusvähennys, jonka suuruus on 0,4 % jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa koko eläkeaikasi kuukausieläkkeen suuruuteen.
3 Varhennettua eläkettä pienentää lisäksi elinaikakerroin.
Näin varhennusvähennys lasketaan (lähde ETK)
Varhennusaika lasketaan omasta alimmasta eläkeiästä. Jos eläkeikäsi on 63 ja 61-vuotiaana aloitat osittaisen vanhuuseläkkeen, varhennusvähennys lasketaan kahdelta vuodelta eli 24 kuukaudelta (24 x 0,4 % = 9,6 %). Loppuosa eläkkeestäsi eli se toinen 50 % myönnetään alimmassa eläkeiässä ilman mitään varhennuksia.
Esimerkki:
Oletetaan, että sinulle karttunut kuukausieläke 61-vuotiaana olisi 1 000 euroa. Haluat ottaa siitä 50 % eli 500 euroa kuussa varhennettuna. Tätä summaa vähennetään varhennusprosentilla 9,6 eli saat eläkettä 452 euroa kuukaudessa. Lisäksi eläkettäsi vähennetään elinaikakertoimella, jonka suuruus riippuu eläkkeen ottamisvuodesta. Osittainen varhennettu vanhuuseläke on näin ollen vielä elinaikakertoimen verran pienempi kuin tuo 452 euroa.
Jos otat loput maksuun vanhuuseläkeiässä, niin lopullinen kuukausieläkkeesi on 452 + 500 = 952 euroa, ennen elinaikakertoimella tarkistamista. Jos teet vielä töitä osittaisen eläkkeen ohella, kertyy siitäkin sinulle eläkettä.