Suurten pörssiyritysten hallituspalkkioiden vuotuinen nousu on ollut 4,7 prosenttia vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana, kun taas pienissä pörssiyhtiössä palkkiotaso on jäänyt laahaamaan paikalleen. Vastuullisuusmittareiden käyttäminen johdon muuttuvassa palkitsemisessa kasvaa nopeasti. Lähes puolet suomalaisista suurista pörssiyhtiöistä palkitsee johtoaan vastuullisuumittareiden perusteella.
Mandatum kävi läpi suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten kokoonpanoja, palkkioita ja niiden kehitystä ja selvitti suurten pörssiyritysten johdon palkitsemista. Vastuullisuusmittareiden käyttäminen johdon muuttuvassa palkitsemisessa kasvaa nopeasti.
Suurten suomalaisten pörssiyritysten puheenjohtajien vuotuiset palkkiot ovat keskimäärin 131 500 euroa, varapuheenjohtajien 81 750 euroa ja hallitusten jäsenten 64 250 euroa. Suurten pörssiyritysten välillä on merkittäviä eroja puheenjohtajien palkkiossa. Kun parhain 10 prosenttia tienaa vuosittain puheenjohtajuudesta noin 200 000 euroa, jää taso viimeisellä kymmenyksellä noin 80 000 euroon vuodessa. Palkkioeroja selittävät mm. yhtiöiden kokoerot, kansainvälisyys ja liiketoimintamalli.
”Suomalaisten pörssiyhtiöiden palkkiot ovat kansainväliseen tasoon nähden matalia. Meillä onkin haasteita rekrytoida parhaita kansainvälisiä osaajia, joista käydään kovaa kilpailua. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä tarvitsevat tuekseen hallituksen, joka kykenee sparraamaan, katsomaan pitkälle tulevaisuuteen ja kyseenalaistamaan rohkeasti. Yritysten vetovoimassa on merkittäviä eroja. Toimialallaan johtaviin yrityksiin saadaan helpommin hyviä hallituksen jäseniä, mutta keskeinen kilpailukeino on markkinaehtoinen palkitseminen”, Mandatumin osakepalkitsemisesta vastaava johtaja Tapio Tolvanen sanoo.
Suurten yritysten hallitukset ovat aiempaa monimuotoisempia: naisten osuus kasvanut noin kolmannekseen ja ulkomaisten hallitusjäsenten määrä kivunnut jo 38 prosenttiin. Määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa tasaisesti. Hallituksen jäseniä on esimerkiksi Ruotsista (7 %), Englannista (6 %) ja Yhdysvalloista (6 %).
”Tilastojen valossa pienissä pörssiyrityksissä kansainväliseen hallitustyöskentelyyn ollaan vasta kasvamassa. Pienten yritysten hallituksen jäsenistä yli 90 prosenttia on suomalaisia”, Tolvanen sanoo.
Suomessa naisten määrä hallituksissa on noussut kymmenessä vuodessa 27 prosentista nykyiseen 33 prosenttiin. Ruotsalaisissa suurissa pörssiyrityksissä naisten määrä on ollut viime vuosien aikana noin 37-38 prosenttia. Vaikka suomalaisyritysten hallitusten naisjäsenten määrä on kasvanut, on hallituksissa vielä vähän naisia puheenjohtajina.
Lähes puolet large cap -yrityksistä huomioi vastuullisuuden johdon palkitsemisessa
Jopa puolet suurista suomalaisista pörssiyrityksistä (47 %) on nostanut erilaiset vastuullisuustavoitteet osaksi yritysten johdon palkitsemisen tavoitteita. Lontoon pörssin markkina-arvoltaan suurimmista yrityksistä (FTSE 100 -indeksi) yrityksistä 60 prosenttia on ottanut ESG-tavoitteet osaksi johdon palkitsemista ja Yhdysvaltain 500 suurimmasta yritysestä (S&P 500 -indeksi) niin on tehnyt 51 prosenttia. ESG-muodostuu sanoista Environmental, Social ja Governance, jolla tarkoitetaan yhtiöiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita.
”Asiakkaat ja sijoittajat odottavat yritysten toimivan vastuullisesti. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat lähteneet vastaamaan tähän haasteeseen. Uskon, että olemme nähneet vasta kehityksen alun. Hallitukset ohjaavat johdon toimintaa muuttuvan palkitsemisen suoritusmittareilla. Kun ESG-asiat ovat osa johdon tavoitteita ja kannustinjärjestelmiä voidaan olettaa, että yritykset tulevat huomioimaan vastuullisuuskysymykset aikaisempaa voimakkaammin. Hyvin suunnitellut ESG-tavoitteet ovat osa yhtiön johtamisen kovaa ydintä, niillä varmistetaan yhtiön menestyminen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä”, Tolvanen sanoo.
ESG-tavoitteet eroavat eri maiden välillä: esimerkiksi Yhdysvalloissa korostuu henkilöstön monimuotoisuuteen liittyvät mittarit, koska näihin liittyvät aiheet ovat olleet enemmän pinnalla. Euroopassa ja Suomessa erilaiset ilmastoon liittyvät tavoitteet ovat yleisempiä kuin Yhdysvalloissa.
Suomessa tavoitteet liittyvät useimmiten työturvallisuuteen ja hiilijalanjälkeen.
Toimialojen välillä on eroja, sillä esimerkiksi suomalaisilla energiayhtiöillä on ESG-mittarit käytössä johdon palkitsemisessa ja teollisuusalan yrityksistä jopa puolella.
Suomalaisissa large cap -yhtiöissä vastuullisuusasioiden painoarvo on 10-20 prosenttia johdon kannustinohjelmissa. Vaikka edelleen suurempi osa yrityksistä on linkittänyt ESG-tavoitteet lyhyen aikavälin kannusteisiin, ovat ESG-tavoitteet lisääntyneet myös pitkän aikavälin kannusteissa.
”Muutaman vuoden päästä mittareiden kirjo on laajempi kuin nyt. Yritykset ovat ottaneet johdon kannustinjärjestelmiin ensimmäisessä vaiheessa mittareita, jotka ovat jo ennestään käytössä ja joiden mittaaminen objektiivisesti on mahdollista. Vastuullisuus ja oikeiden ESG-mittareiden va-linta perustuvat yrityksen strategiaan ja liiketoiminnan tavoitteisiin”, Tolvanen sanoo.
Onnistunut palkitseminen on yrityksen menestyksen merkittävä osatekijä. Palkitseminen vaikuttaa johdon ja henkilöstön saatavuuteen ja motivaatioon. Yhtiön strategian toteutus ja arvonluonti onnistuvat parhaiten, kun osakkeenomistajien, johdon ja henkilöstön intressit ovat samansuuntaiset.
”Uskomme, että pitkällä aikavälillä vastuullisesti toimivat yhtiöt pärjäävät joka saralla kilpailijoitaan paremmin. Ne tuottavat sijoituskohteina paremmin suotuisampien kasvunäkymien ja ennustettavamman kustannuskehityksen ansiosta. Vastuullisempiin yrityksiin virtaava sijoitusvarallisuus parantaa näiden yritysten menestysedellytyksiä ja luo muille yrityksille painetta parantaa toimintatapojaan. Kun ESG-tavoitteet tuodaan osaksi johdon ja henkilöstön palkitsemista, niillä on mitattava vaikutus yrityksen kilpailukykyyn ja tuloksentekokykyyn”, yritykset ja yksityisvarainhoito -yksikön johtaja Tarja Tyni sanoo.
Tiedot perustuvat Mandatum Incentivesin asiantuntijoiden keräämin tietoihin, jotka perustuvat suomalaisten pörssiyritysten yhtiökokousten päätöksiin ja yritysten julkaisemiin palkitsemisraportteihin. ESG-selvityksen tiedot perustuvat suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemisraportteihin, yhtiökokousten päätöksiin, verkkosivuihin ja tiedotteisiin. FTSE 100 ja S&P500 -indeksien osalta lähteenä on käytetty palkitsemisraportteja ja WillisTowersWatsonia. FTSE 100 -indeksin yrityksiä koskevat tiedot on kerätty yhtiöiden palkitsemisraporteista. S&P 500-indeksiä koskevat tiedot on poimittu pää-osin WillisTowersWatsonin raportista, täydentäviä tietoja on kerätty yhtiöiden palkitsemisraporteista.