Viikkokatsaus 23.5.2022: Onko osakkeista tullut taas houkuttelevampi omaisuusluokka?

Mikä heilutti Yhdysvaltojen osakemarkkinoita viime viikolla?

Osakemarkkinoilla nähtiin viime viikolla hintaheiluntaa, kun taantumahuolet nostivat jälleen päätään. Lisäksi markkinoita huoletti mahdollisuus sille, että Fed kiristäisi rahapolitiikkaansa liian ripeästi.

Tähän asti markkinoilla on ajateltu, että kuluttajilta olisi jäänyt pandemian jäljiltä varoja säästöön, mikä puskuroisi hintojen nousua. Kuitenkin nyt alkaa näyttää siltä, että yritykset eivät pysty nostamaan hintoja siinä tahdissa, mitä markkinat ovat ajatelleet. Esimerkiksi USA:n vähittäiskaupan yrityksiltä saatiin viime viikolla kommentteja heikentyvistä liikevoittomarginaaleista kasvaneen kustannuspaineen takia. Kuluttajasektorin yhtiöt ovat myös kommunikoineet vaimentuvasta kysynnästä, vaikkakin vähittäiskauppa on toistaiseksi kasvanut vahvasti.

Millaiset markkinat ja osakkeet ovat nyt pärjänneet parhaiten?

Yhdysvallat on ollut heikoimpia osakemarkkinoita viime viikkoina. Viimeisin puolen vuoden kurssikehityksessä ei ole ollut merkittäviä alueellisia eroja eri markkinoilla.

Vakaammat toimialat, kuten yhdyskuntapalvelut, terveydenhuolto, päivittäistavarat, ovat olleet parhaita toimialoja viime viikkoina. Parhaiten tänä vuonna tuottanut toimiala on ollut energia, joka on jatkanut vahvava myös viime viikkoina. Energian nousu on kuitenkin loiventunut alkuvuoden terävästä noususta. Korkojen noustessa kasvuyhtiöt ovat tuottaneet heikommin.

Faktoreittain tarkasteltuna defensiivisemmät faktorit ovat yliperformoineet, kasvu ja pienyhtiöt vastaavasti aliperformoineet.

Onko osakkeista tullut taas houkuttelevampi omaisuusluokka?

Alkuvuoden kurssiliikkeiden myötä yhtiöiden arvostustasoissa on tapahtunut selkeä muutos. Osakemarkkinat eivät enää näytä kalliilta suhteessa historiaansa edellyttäen kuitenkin, että tulosennusteet pitävät paikkansa.

Yhdysvalloissa arvostuskertoimet ovat historiaansa verrattuna vielä hieman koholla, mutta Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla ollaan historiallisissa keskiarvoissa, eikä näiden markkinoiden voi enää sanoa olevan erityisen kalliilta. Jos kuitenkin odotettu tuloskasvu pettää, tilanne luonnollisesti muuttuu.

Miksi korkotaso laski hieman viime viikolla?

Aiemmin markkinat ovat hinnoitellet keskuspankkipolitiikan kiristymistä ja sitä myötä korojen nousua. Jos taas talous ajautuisi taantumaan, keskuspankkien tarve kiristää rahapolitiikkaa voimakkaasti vähenisi, mikä taas lievittäisi korkotason nousua. Näin ollen korkotaso laski viime viikolla hieman taantumahuolien myötä.

Miksi yrityslainojen riskilisät ovat leventyneet edelleen? Entä mikä painaa korkosijoitusten tuottoja?

Yrityslainojen riskilisät ovat leventyneet edelleen ja nyt ollaan jo selkeästi yli 2018 tasojen.

Tyypillisesti yrityslainojen riskilisät levenevät, kun osakemarkkinoilla on hermostuneisuutta. Lisäksi taustalla ovat taantumahuolet samalla, kun korkeana pysyttelevä inflaatio pakottaa keskuspankit jatkamaan ripeää rahapolitiikan kiristystä. Taantumassa luottoriskitapahtumat lisääntyvät. Markkinat ovat nyt ruvenneet hinnoittelemaan tätä mahdollisuutta.

Korkojen nousu ja riskilisien leventyminen ovat painaneet korkosijoitusten tuottoja. Pitkän duraation sijoitukset sekä riskilliset omaisuusluokat, kuten high yield ja kehittyvien markkinoiden lainat ovat tulleet alas eniten. Dollarin vahvistuminen on heijastunut positiivisesti euromääräisiin tuottoihin dollareissa noteerattavien korkosijoitusten osalta.

Näkyykö ilmassa vieläkään merkkejä inflaation talttumiselle?

Viime viikolla saatiin uusimmat eli huhtikuun inflaatioluvut Euroopasta. Inflaatio ei ollut enää kiihtynyt maaliskuun lukemista, vaan pysyi samaisessa 7,4 %:ssa. Huomionarvoista oli se, että energian hinnan osuus kokonaisinflaatiosta oli aavistuksen maaliskuuta vähäisempi. Vastaavaa kehitystä on nähty myös USA:ssa.

Inflaatio osoittaa nyt tasaantumisen, mutta myös pitkittymisen merkkejä. Kun tähän asti energian ja raaka-aineiden hintojen nousun kautta tavaroiden hintojen muutos ovat olleet keskeisiä tekijöitä inflaation kiihtymiselle, nyt energian ja tavaroiden kontribuutio on vähenemään päin. Inflaatiota pitää yllä nyt enemmänkin arvoketjussa pitemmällä olevat asiat, etenkin palvelut. Palveluiden tuottamiseen tarvitaan paljon työvoimaa, joten palkkainflaatio vaikuttaa erityisesti tähän inflaation komponenttiin. Nämä tekijät ovat myös niin sanotusti sitkeämpiä ja näyttäisikin, ettei inflaatio ole hetkessä lähdössä minnekään. Inflaatiokehitys on tältä osin pidemmällä USA:ssa kuin Euroopassa, mutta samoja trendejä on havaittavissa myös euroalueen taloudessa.

Kiinassa on viime aikoina nähty rajujakin toimia koronaa vastaan. Miten toimet ovat heijastuneet Kiinan talouteen?

Kiinassa koronapolitiikka heikentää talouslukuja. Huhtikuussa vähittäismyynti väheni -11,1 % verrattuna edellisvuoteen ja teollisuustuotanto -2,9 %.
Lukuihin on vaikuttanut Kiinan nollatoleranssi koronan suhteen, kun taistelussa koronaa vastaan kaupunkeja on jouduttu pitämään kiinni ja tuotantolaitoksia sulkemaan. Lukuja vertaillessa on kuitenkin hyvä huomioida, että vertailukaudella viime vuonna ei ollut suuria koronarajoituksia.

Tuloskausi on tulossa päätökseen. Miltä tuloskausi on näyttänyt Yhdysvalloissa?

USA:ssa on nähty hieman odotuksia parempi tuloskausi. Liikevaihtojen kasvu oli keskimäärin +13 %, ja tuloskasvu +9 %. Ensimmäisellä kvartaalilla on eletty korkean inflaation aikaa, mikä on osin kasvattanut liikevaihtoja. Tuloskasvuun eniten kontribuoivat raaka-ainesektori, energiasektori ja teollisuus.

Pankit ovat raportoineet odotusten mukaisesti heikentyviä tuloksia johtuen pääomamarkkinoiden heikosta kehityksestä. Pääomamarkkinoiden heikko kehitys vaikuttaa yritysten listautumishalukkuuteen ja sitä kautta investointipankkitoiminnan kannattavuuteen. Ensimmäisellä kvartaalilla myös perinteisten pankkien lainananto on ollut vähäisempää Yhdysvalloissa.

Entä Euroopassa?

Euroopassa on myös nähty odotuksia parempi tuloskausi. Liikevaihtojen keskimääräinen on ollut kasvu +25 % ja tuloskasvu +11 %, eli hieman korkeampia lukuja kuin Yhdysvalloissa.

Kontribuutio tuloskasvuun on ollut Euroopassa hieman Yhdysvaltoja laaja-alaisempaa. Raaka-ainesektori, energiasektori ja teollisuus ovat olleet kuitenkin merkittävässä roolissa myös Euroopassa. Tuloskasvua vetää alaspäin pankkien ja rahoitussektorin heikentyneet tulokset, mikä kuitenkin oli odotettua.

Viikon markkinaindikaattorit