Viikkokatsaus 21.2.2022: Onko merkkejä inflaation maltillistumisesta näkyvissä?

Miten Venäjän ja Ukrainan tilanteen eskaloituminen heijastuisi osakemarkkinoille? Mikä tekee nykyisestä korko- ja inflaatioympäristöstä poikkeuksellisen? Onko merkkejä inflaation maltillistumisesta näkyvissä?

Miten Venäjän ja Ukrainan tilanteen eskaloituminen heijastuisi osakemarkkinoille?

Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne muodostaa geopoliittisen riskin, jollaista ei ole hetkeen nähty ja tilanteen kehittymistä seurataan nyt päivä-, ellei tuntitasolla. Tilanne heijastunee markkinoille useilla tavoilla suoraan tai välillisesti, keskeisin markkinavaikutus tullee Venäjälle asetettavista taloudellisista pakotteista ja Venäjän mahdollisesti asettamista vastapakotteista. Tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennustaa etukäteen, sillä pakotteiden laajuudesta ja yksityiskohdista ei ole tarkempaa tietoa. Mikäli EU tai Venäjä asettaa energiasektorille liittyviä pakotteita, ovat markkinareaktiot todennäköisesti suurempia, sillä mahdolliset häiriöt energian saatavuudessa ja energian hinnan nousu lisäisivät euroalueen inflaatiopaineita entisestään ja painaisivat talouskasvua. Vastaavasti jos energia jätetään pakotteiden ulkopuolelle, markkinareaktio lienee maltillisempi.

Keskimäärin geopoliittisten kriisien markkinavaikutukset ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja olleet suuruudeltaan maltillisia. Esimerkiksi Ukrainan tilanteen kriisiytyminen vuonna 2014 painoi osakemarkkinoita noin -2 %. Vastaavasti terrori-isku kaksoistorneihin vuonna 2001 ja sitä seurannut sota terrorismia vastaan painoi osakemarkkinoita noin -12 %. Venäjän osakemarkkinat ovat olleet merkittävässä pudotuksessa joulukuusta lähtien, mutta Venäjän osakemarkkinoiden merkitys globaalin osakemarkkinan kannalta on pieni.

Onko merkkejä inflaation maltillistumisesta näkyvissä?

Tällä hetkellä niin moni inflaation suoraan tai välillisesti vaikuttava tekijä on poikkeuksellisessa tilanteessa, että inflaation ennustaminen on nyt käytännössä mahdotonta. Käännettä tilanteeseen ei siis myöskään ole nyt nähtävissä, pikemminkin inflaatio on laaja-alaistunut erityisesti Yhdysvalloissa. Euroopassa inflaatio on vielä energiakeskeistä, orastavaa viitettä on kuitenkin ilmassa, että inflaatio alkaa leviämään myös Atlantin tällä puolen.

Markkinoilla seurataan erityisesti nyt raaka-aineiden ja energian hintoja sekä palkkakehitystä.

Raaka-aineiden ja erityisesti energian hintojen nousulle ei ainakaan nyt ole näkyvissä helpotusta. Jos tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä eskaloituu, nostattaisi se nopeasti esimerkiksi öljyn ja maakaasun hintoja entisestään. Öljyn hinta lähestyy nyt jo 100 dollarin rajaa. Tilanteen eskaloituminen ja kauppapakotteiden käyttöönotto nostaisi myös laajemmin hyödykkeiden ja raaka-aineiden hintoja. Keskuspankeille tämä inflatorinen kehitys olisi haastava rahapoliittinen lisäongelma ratkaistavaksi.

Kolmantena keskeisenä seurattavana inflaatiotekijänä on palkkakehitys. Palkkakehitys on varsinkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ollut rivakkaa. Euroalueella palkkakehitys on vielä huomattavasti maltillisempaa, toki on huomioitava, että euroalueen viime vuoden viimeisen kvartaalin palkkakehitystilastoja ei ole vielä julkaistu.

Millaisia koronnostoja markkinat nyt hinnoittelevat?

Fed aloittaa rahapolitiikan kiristyssyklin maaliskuussa ja EKP seurannee myöhemmin vuoden mittaan.

Yhdysvaltojen osalta rahapolitiikan kiristymisen markkinahinnoittelu on jo melko aggressiivista, kun nyt tämän vuoden aikana odotetaan 6–7 nostoa ja jopa 0,5 prosenttiyksikön nostoa ensimmäisellä kerralla. Lisäksi puhutaan jopa korkokokousten välisistä nostoista, joita ei ole nähty sitten 90-luvun. Markkina hinnoittelee ohjauskorolle tällä hetkellä jo yhteensä n. prosenttiyksikön verran nousua kolmen seuraavan keskuspankkikokouksen aikana.

Myöskään Euroopan Keskuspankin pääjohtaja Lagarde ei ole pystynyt enää poissulkemaan, että EKP:kin tulisi korkoja nostamaan tämän vuoden aikana. Tämä on tulkittu niin, että Euroopassakin oltaisiin nyt valmiimpia rahapolitiikan kiristämiseen. Markkinat hinnoittelevat nyt EKP:n nostavan korkoja tänä vuonna jopa kaksi kertaa ja ohjauskoron lähestyvän loppuvuonna nollaa. EKP:n pandemiaan liittyvä osto-ohjelma loppuu maaliskuussa.

Inflaatiodynamiikkaa on kuitenkin vaikea ennustaa, joten keskuspankkien rahapolittiisen kiristyspolun markkinahinnoittelu on lähitulevaisuudessa poikkeuksellisen herkkä yksittäisille datajulkistuksille, varsinkin koskien inflaation kehitystä.

Mikä tekee nykyisestä korko- ja inflaatioympäristöstä poikkeuksellisen?

Historiallisesti mitä korkeampi inflaatio sitä korkeampi myös nimelliskorko on ollut. Nyt esimerkiksi Yhdysvaltojen pohjainflaatio on 6 %, mutta nimelliskorko on vain 2 %. Kun viimeksi oltiin vastaavilla inflaatiotasoilla vuonna 1982, Yhdysvaltojen kymmenvuotinen valtionlaina oli 11 %. Aiemmin keskuspankit ovat siis taltuttaneet inflaatiota huomattavasti rajummilla koroilla.

Tämä ei kuitenkaan sinänsä vielä tarkoita, että nytkin oltaisiin matkalla kohti kaksinumeroisia korkolukuja. Oleellista on, miten inflaatio liikkuu jatkossa ja jäädänkö korkeammille inflaatiotasoille pitemmäksikin aikaa.

Miltä Kiinan rahapolitiikka näyttää nyt?

Rahapolitiikka on ollut eritahtista maailman suurimmissa talouksissa. Kun Eurooppa menee rahapolitiikan tiukentamisessa Yhdysvaltoja jäljessä, Kiinassa mennään kokonaan toiseen suuntaa. Kiina on viime kuukausina kiristämisen sijaan löysännyt rahapolitiikkaansa.

Kiinan keskuspankki on laskenut pankkien reservivaadetta, mikä helpottaa pankkien luotonantomahdollisuuksia. Viime ja edeltävänä vuonna luotonantoa kiristettiin, mihin nähden käänne on siis merkittävä.

Yleensä keskuspankin keventäessä rahapolitiikkaa markkinat voivat hyvin. Alkuvuoden aikana näin on käynyt Kiinassa ja vaikean viime vuoden jälkeen kiinalaiset osakkeet ovat olleet suhteellisia menestyjiä, varsinkin suhteessa kehittyneisiin osakemarkkinoihin.

 

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ma 21.2.

Saksa

Tuottajahinnat (v/v)

Tammikuu

24.2 %

Ti 22.2.

Saksa

Ifo -indeksi, liike-elämän luottamus

Helmikuu

95.7

Ti 22.2.

USA

Kuluttajien luottamus

Helmikuu

113.8

Ke 23.2.

Saksa

Kuluttajien luottamus

Maaliskuu

-6.7

To 24.2.

USA

Bkt-kasvu (n/n, vuotuistettu)

Q4

6.9 %

Pe 25.2.

Saksa

Bkt-kasvu (v/v, 1. julkaisu)

Q4

2.5 %

Pe 25.2.

Euroalue

Talouden luottamus (ESI)

Helmikuu

112.7

Pe 25.2.

USA

Yksityinen kulutus (k/k)

Tammikuu

-0.6 %

Pe 25.2.

USA

Kuluttajien luottamus (Michigan)

Helmikuu

61.7

Lähde: Bloomberg