Viikkokatsaus: 29.3.2021 Millaisia tietoja on tihkunut Bidenin massiivisesta uudesta elvytyspaketista?

Mikä oli viime viikon merkittävin uutinen markkinoiden kannalta?

Jos pitää nimetä yksi, se olisi Bidenin infrastruktuuri, työllisyys & ilmasto -paketti, josta on julkitulleiden tietojen mukaan tulossa massiivinen.

Infra & ilmasto -ohjelman kokonaiskooksi esitetään 3000 miljardia dollaria. Noin 400 miljardia dollaria suunnattaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan ja puhtaaseen energiaan. Varoja ohjattaisiin myös muun muassa työllisyyden parantamiseen ja koulutukseen, jonka avulla saataisiin suurempi osa työvoimasta työmarkkinoille. Odotuksena on, että koulutuksesta ja muista yksityiskohdista saadaan tietoa, kun Biden esittelee paketin.

Pakettia ei ole turhaan kutsutta sanalla massiivinen - vertailun vuoksi viime vuonna hyväksytyn EU:n elvytyspaketin enimmäiskoko on 750 miljardia euroa eli noin 885 miljardia dollaria, josta noin kolmannes on korvamerkitty ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Miten tiedot otettiin markkinoilla vastaan?

Bidenin odotetaan esittelevän paketin lähiaikoina. Toistaiseksi yksityiskohdat ovat siis vielä auki.

Markkinoilla julkitulleet tiedot otettiin positiivisesti vastaan, koska elvytyspaketin koko oli odotuksia suurempi. Samaan aikaan sille ei hurrata täysin varauksetta, koska saatujen tietojen mukaan Biden aikoo rahoittaa pakettia omaisuus- ja yritysveroja korottamalla. Paketti vahvistanee osaltaan talouskasvua, mutta sillä on myös inflaatiota kiihdyttäviä vaikutuksia. Markkinat joutuvat arviomaan, kuinka paljon massiivinen elvytys kiihdyttää inflaatiota.

Republikaanit ovat kritisoineet elvytyspaketin olevan infraohjelmaksi naamioitu verojen korotus. Käytännössä omaisuus- ja yritysverojen korotus peruuttaisi osittain presidentti Trumpin kaudella toteutetun verouudistuksen, jolloin yritysveroa laskettiin 35 prosentista 21 prosenttiin. Analyytikoiden ja muiden markkinaosapuolten kommenteissa on spekuloitu yritysveron tulevaksi tasoksi 28 prosenttia.

Suezin kanavaan juuttunut rahtilaiva on saatu irti. Miten onnettomuus vaikuttaa talouteen?

Suezin kanavaan juuttunut Ever Given on saatu irrotettua. Onnettomuus vaikuttaa meriliikenteeseen, sillä kanavassa ja sen kummassakin päässä odottaa aluksia, joten tuleviin toimituksiin tulee viivästyksiä.

Rahtilaivasuman purkamisella arvioidaan olevan vaikutuksia meriliikenteeseen viikkojen, ja jopa kuukausien ajan. Seurauksena joidenkin komponenttien toimituksissa voi tästä syystä esiintyä Euroopassa tuotantoa haittaavia viiveitä. Suezin kautta tuodaan Eurooppaan myös paljon öljyä ja kaasua.

Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa merikonttien kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa talouden elpyessä. Vastaavasti uusien konttien tuotantoa vähennettiin koronakriisin aikana. Seurauksena rahtihinnat ovat olleet jo nousussa ennen onnettomuutta. Vaikutukset sijoitusmarkkinoihin jäänevät kuitenkin pieniksi, etenkin, kun laiva on varustamon antamien tietojen mukaan saatu irrotettua.

Merikuljetusten hinnat ovat olleet viime aikoina nousussa. Miten Suezin kanava onnettomuus vaikuttaa rahtien hintoihin ja niiden kautta inflaatioon?

Merirahdin kuljetuskustannukset ovat olleet nousussa. Merirahdin hinta on hyvin volatiilia, sillä pienetkin muutokset kuljetuskapasiteetin kysynnässä ja tarjonnassa vaikuttavat hintaan. Tankkereita ei kannata makuuttaa, eikä ajaa osittaisella täyttöasteella, joten vapaana olevaa kapasiteettia kannattaa myydä tarvittaessa edulliseenkin hintaa.

Merirahdin kuljetuskustannuksia voi seurata Baltic Dry -indeksin kehityksen kautta. Viimeiset viisi vuotta kuljetuskustannukset ovat nousseet, ja etenkin viime aikoina talouden piristyessä kuljetuskulut ovat kohonneet.

Kuljetuskustannusten nousu heijastuu tuotteiden hintoihin ja sitä kautta inflaatioon. Historiallisesti tarkasteltuna ei olla kuitenkaan äärimmäisissä tasoissa.  Ennen finanssikriisiä vuosina 2007–2008 talous kävi kuumana ja Baltic Dry -indeksin indeksi oli yli 9 000 pistettä, kun nyt indeksi on hieman yli 2 000 pisteessä.

Korkojen nousu näyttää seisahtuneen – onko kyseessä vain hengähdyshetki?

Korkojen nousupaine hellitty ainakin hetkellisesti. USA:ssa korot kääntyivät loppuviikosta kuitenkin uudelleen nousuun Bidenin uuden elvytyspaketin tietojen myötä. Inflaation kiihtyminen ja USA:n talouskasvun voimistuminen pitävät kuitenkin yllä korkojen nousupainetta.

Euroalueella korkojen nousu näyttää hellittäneen. Korkoero USA:n ja Euroopan välillä on kasvanut. Korkoeron kasvaminen ja USA:n talouden voimistuvat kasvuodotukset ovat vahvistaneet dollaria.

Millaisia talousdatajulkistuksia tällä viikolla on tulossa ja millaisia odotuksia niitä kohtaan on?

USA:n työmarkkinaraportti julkaistaan tällä viikolla. Markkinoilla odotetaan, että työmarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Tämä johtuu useasta syystä: taloutta on saatu avattua koronarokotusten edistyttyä, ja sen lisäksi uuden elvytyspaketin on odotettu kiihdyttävän yksityisen kulutuksen kasvua ja sitä kautta työllisyyttä.

Euroalueen inflaatio julkaistaan tällä viikolla. Sitä seurataan nyt suurennuslasin avulla, koska inflaatiota seurataan markkinoilla nyt erityisen tarkasti talouskasvun piristymisen ja korkojen nousun vuoksi.

Luvassa on myös ostopäällikköindeksejä USA:sta ja euroalueelta. Nämä ovat viime aikoina kehittyneet erityisen suotuisasti, etenkin teollisuudella luvut ovat olleet vahvoja, mutta myös palvelusektorilla tilanne on kehittynyt positiiviseen suuntaan.