Viikkokatsaus 7.3.2022: Miksi Ukrainan kriisi on iskenyt niin paljon suomalaisiin osakkeisiin?

Miltä markkinoilla nyt yleisesti näyttää? Millaisia inflaatio-odotuksia markkinoilla on nyt pitemmällä aikavälillä? Miksi Ukrainan kriisi on iskenyt niin paljon suomalaisiin osakkeisiin?

Miltä markkinoilla nyt yleisesti näyttää?

Ukrainan kriisi on painanut osakekursseja Euroopassa, etenkin Helsingin pörssissä. USA:n, Japanin ja kehittyvien markkinoiden kurssikehitys on ollut rauhallisempaa. Venäjän pörssi on ollut suljettuna ulkomaalaisilta sijoittajilta jo viikon.

Korkotaso on painunut alaspäin globaalien kasvunäkymien maltillistuessa, samaan aikaan yrityslainojen riskilisät ovat nousseet. Öljyn hinta on ollut voimakkaassa nousussa, dollaria on puolestaan vahvistanut turvasatamakysyntä. Rupla on romahtanut länsimaiden asettamien pakotteiden myötä.

Millaisia inflaatiolukuja saatiin viime viikolla Euroalueelta?

Euroalueen inflaatio oli helmikuussa hieman odotuksia korkeampi. Laajaa inflaatiota mittaavan kuluttajahintaindeksin muutos oli +5,8 % verrattuna vuoden takaiseen (+5,1 % tammikuussa), mikä oli hieman odotuksia enemmän. Vastaavasti keskuspankeille yleensä keskeisempi suppeampi ydininflaatio, jossa muutokset energian ja ruoan hinnassa jätetään huomioimatta, kohosi +2,7 % (+2,5 % tammikuussa). Luku oli myös hieman odotuksia korkeampi.

Euroopan keskuspankin sääntömääräinen kokous pidetään torstaina 10.3. Millaisia odotuksia kokoukselle on?

Keskuspankin odotetaan lopettavan pandemian myötä aloitetun hätäosto-ohjelmansa. Vastaavasti jo ennen pandemiaa pyörineen ohjelman ostoja kasvatettaneen maltillisesti. Tällä halutaan pienentää äkillistä vaikutusta, joka tulisi hätäosto-ohjelman lopettamista. Odotukset ovat siis kuitenkin ostojen vähentämisen suuntaan.

Radikaalisti muuttuneessa talousympäristössä pääjohtajan Lagarden puheenvuoroon kohdistuu normaalia suurempaa mielenkiintoa. Markkinatoimijat odottavat etenkin näkemystä inflaation kehityksestä euroalueella sekä viittauksia keskuspankin valmiuteen lisätä osto-ohjelmiaan tarvittaessa.

Tuoko USA:n odotuksia vahvempi työmarkkinaraportti helpotusta korkean inflaation ja lisääntyneen epävarmuuden kanssa painiskelevalle Fedille?

USA:n helmikuun työmarkkinaraportti oli odotuksia vahvempi, palkkojen nousu vaimentui.

Uusia työpaikkoja syntyi helmikuussa 678 000, kun markkinat odottivat reilua 400 000 uutta työpaikkaa. Työttömyysaste painui edelleen hieman 3,8 %:iin, mikä on lähellä pandemiaa edeltäviä alhaisimpia tasoja.

Keskimääräisten tuntipalkkojen nousu oli +5,1 %, kun tammikuun tarkistettu lukema oli +5,5 %. Korkean inflaation ja lisääntyneen epävarmuuden kanssa painiskeleva keskuspankki laittanee palkkainflaation mahdollisen hellittämisen huojentuneena merkille. Yksittäinen lukema ei kuitenkin välttämättä tarkoita käännettä trendissä.

Millaisia inflaatio-odotuksia markkinoilla on nyt pitemmällä aikavälillä?

Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat nousseet maltillisesti.

Markkinoiden hinnoittelema inflaatio 5 vuoden kuluttua alkavalle 5 vuoden ajanjaksolle on USA:ssa nyt hieman yli 2,5 % ja Euroopassa hieman yli kahden prosentin. Markkinat siis olettavat, että vaikka inflaatio on nyt koholla, pitkällä aikavälillä keskuspankit saavat sen painettua takaisin lähelle tavoitelukujaan.

Miksi Ukrainan kriisi on iskenyt niin paljon suomalaisiin osakkeisiin?

Ukrainan kriisi on iskenyt erityisesti suomalaisiin osakkeisiin.
Muihin markkinoihin verrattuna suomalaisia yrityksiä pidetään erityisen kytkeytyneinä Venäjään, vaikka se ei kaikkien yritysten osalta tietysti pidä paikkansa. Kansainvälisille sijoittajille Suomen markkina ei kuitenkaan ole niin tuttu ja osakkeita myydään varotoimina.

USA, Japani ja kehittyvät markkinat ovat reagoineet kriisiin maltillisemmin.

Onko Mandatumin salkuissa tehty nyt muutoksia?

Näkymä on nyt poikkeuksellisen sumuinen. Jo asetettujen pakotteiden vaikutusta talouskasvuun, inflaatioon ja rahapolitiikkaan on toistaiseksi haastavaa arvioida. Lisäksi geopoliittisten kriisien kehityskulun ennakointi on aina hankalaa ja tilanne voi muuttua nopeastikin. Hätiköityjen muutosten tekemistä suuntaan tai toiseen on mielestämme nyt syytä välttää.

  • Kokonaisriskitaso salkuissamme oli maltillinen jo vuoteen tultaessa. Emme ole tehneet riskitasoon merkittäviä muutoksia.
  • Kriisin ja pakotteiden vaikutukset USA:n talouteen tulevat olemaan vähäisemmät kuin Euroopan talouteen. Tämä on toki näkynyt myös markkinareaktiossa. Osakesijoituksissa olemme lisänneet USA:n osuutta (nyt n. 40 %) ja vähentäneet vastaavasti eurooppalaisia osakkeita (Eurooppa ml. Pohjoismaat nyt n. 38 %).
  • Korkosijoituksissa riskillisten sijoitusten osuutta on hieman kasvatettu helmikuussa, vastaavasti käteinen on vähentynyt.
  • Salkuissa on edelleen runsaasti käteistä, mikä mahdollistaa tilaisuuksiin tarttumisen tarvittaessa.

 

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 8.3.

Saksa

Teollisuustuotanto (v/v)

Tammikuu

-4.2 %

Ti 8.3.

Euroalue

Bruttokansantuote (v/v)

Q4

3.9 %

To 10.3.

USA

Pohjainflaatio (v/v)

Helmikuu

6.0 %

To 10.3.

Euroalue

Keskuspankin korkokokous

Maaliskuu

0.00 %

Pe 11.3.

USA

Kuluttajien luottamus (Michigan)

Maaliskuu

62.8

Lähde: Bloomberg