Viikkokatsaus 28.3.2022: Miksi osakkeet ovat nousseet sodasta ja inflaatiosta huolimatta?

Osakekurssit ovat osoittaneet koko viikon ylöspäin. Miten se on mahdollista vallitsevissa olosuhteissa?

Osakemarkkinoilla on nähty kasvua huolimatta sodasta ja korkojen noususta. Osakeindeksit ovat nousseet Euroopassa ja Yhdysvalloissa jo sotaa edeltävälle tasolle tai sen yli, poikkeuksena muun muassa Helsingin pörssi, joka on edelleen reilut 10 % alempana kuin viime vuoden lopussa.

Ei ole varmaa tietoa siitä, miksi osakekurssit ovat olleet viime viikkoina selvässä nousussa. Yksi osatekijä trendin taustalla vaikuttaisi olevan sijoittajien niin sanottu ”buy-the-dip”-reaktio. Buy-the-dip viittaa osakkeiden ostoon niiden ollessa halpoja, odottaen niiden jälleen nostavan arvoaan pitkässä juoksussa. Toinen mahdollinen tekijä on yksityissijoittajien paluu markkinoille, joka näkyy muun muassa tammikuussa kärsineiden teknologiaosakkeiden nousuna.

Vaikka merkit sodan päättymisestä lisääntyisivät, ovat jo vuoden alussa näköpiirissä olleet haasteet edelleen läsnä. Sota tulee lisäksi todennäköisesti kiihdyttämään inflaatiota ja lisää talouskasvuun liittyvää epävarmuutta. Tätä taustaa vasten markkinoiden vahva vire herättää kysymysmerkkejä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Miten sota vaikuttaa Euroopan huoltovarmuuteen maakaasun ja vehnän osalta?

Venäjän hyökkäys on edelleen yksi tämänkin viikon merkittävimmistä markkinateemoista. Etenkin lyhyellä aikavälillä Ukrainan ja Venäjän välinen sota on edelleen vaikeasti ennustettavissa ja jatkaa siten epävarmuuden luomista markkinoille. Talouden näkökulmasta haasteet liittyvät ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen nousuun ja mahdollisiin saatavuusongelmiin. Euroopan taloudelle ongelmat ovat suurimpia, sillä Eurooppa on riippuvainen Venäjän tuontienergiasta. Yhdysvaltojen kanssa solmittu sopimus nestekaasun tuonnista on ensimmäinen askel, mutta haaste on edelleen iso erityisesti lyhyellä aikavälillä.

Sodan alussa pelättiin, että Ukrainassa ja Venäjällä kasvatetun vehnän saatavuuden lasku voisi pahimmillaan johtaa jopa maailmanlaajuiseen ruokakriisiin. Vaikka Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä vehnän viejämaita, kulutetaan suuri osa maailman vehnästä siellä missä se tuotetaan ja tuonti kattaa tyypillisesti vain pienen osan kulutuksesta erityisesti länsimaissa. Kehittyvien maiden osalta haasteet ovat kuitenkin suuremmat, ja esimerkiksi Pohjois-Afrikan maat ovat nojanneet tuontiin nimenomaan Ukrainasta ja Venäjältä. Epäselvää on, kuinka hyvin muut vehnän tuottajat pystyvät paikkaamaan syntyvää vientivajetta ja miten globaaleja logistiikkaketjuja saadaan muokattua palvelemaan uusia vientireittejä.

Miten hintojen nousu heijastuu yleiseen markkinatilanteeseen?

Inflaatio on kasvanut voimakkaasti niin Euroopassa kuin Atlantin toisellakin puolella eikä edelleenkään ole osoittanut laantumisen merkkejä. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi Euroopassa ajoittui huonoon ajankohtaan myös hintaindeksin kannalta – hinnat olivat jo valmiiksi nousussa ennen hyökkäystä. Kevään mittaan odotetaan jonkin verran helpotusta hintojen kasvuvauhtiin, mutta toiveikkaimmat skenaariot paluusta kohti kahden prosentin inflaatiotasoja voidaan kuluvan vuoden osalta unohtaa. Euroopassa hintojen nousu keskittyy pääsääntöisesti energiaan ja ruokaan, Yhdysvalloissa hintojen nousu on sen sijaan laaja-alaisempaa.

Fed on ilmoittanut olevansa valmis jyrkkiinkin koronnostoihin hillitäkseen inflaatiota. Seuraako EKP perässä?

Fed on viestinyt jo pidemmän aikaa tiukentavansa rahapolitiikkaa tulevan vuoden aikana ja ilmoitti ensimmäisestä 0,25 % ohjauskoron nostosta 16.3. pitämässään kokouksessa. Yhdysvaltain keskuspankin viesti on, että ohjauskorkoa tullaan nostamaan vielä useamman kerran kuluvan vuoden aikana ja jyrkimmät ennusteet ennakoivat ohjauskoron nousevan selvästi yli 2 prosentin tason vuoden loppuun mennessä. Jyrkät toimet vaikuttavat inflaation lisäksi myös negatiivisesti talouskasvuun, mutta niiden vaikutusta pehmentää muun muassa Yhdysvalloissa vallitseva täystyöllisyys ja useamman vuoden jatkunut hyvä talouskehitys.

EKP ei ole ainakaan vielä seurannut Fedin esimerkkiä nostamalla ohjauskorkoa, vaikka Euroopan taloutta kurittaa myös vahva inflaatio. Inflaatiopaineet ovat Euroopassa edelleen Yhdysvaltoja pienemmät ja keskittyvät erityisesti energiaan ja ruokaan, joiden hintaan keskuspankin on haastavampaa vaikuttaa perinteisin rahapolitiikan keinoin. Lisäksi palkkakehitys on Euroopassa Yhdysvaltoja maltillisempaa, jonka vuoksi pidemmän aikavälin inflaationäkymät ovat maltillisemmat. Selvää on kuitenkin se, että myös EKP:n täytyy reagoida, ja joukkolainojen osto-ohjelmien lopettamisen lisäksi ohjauskoron nosto loppuvuoden aikana näyttää todennäköiseltä.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa osakemarkkinoiden kannalta?

Osakekurssit ovat vielä nousussa mutta on epävarmaa, kuinka kauan. Samaan aikaan ennen riskittömänä pidetyn valtionlainasijoittamisen tuotot ovat laskeneet voimakkaasti, vieden viimeisen kahdeksan vuoden reaalituotot. Toisaalta toteutuneen tuoton lasku merkitsee odotetun tuoton nousua.

Korkojen nousu niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa on painanut korkosijoitusten tuottoja alaspäin. Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat riskilisien nousut ovat myös vaikuttaneet korkoindekseihin negatiivisesti.

Eri toimialojen vuoden kestänyt vuoristorata on nyt rauhoittunut vuoden takaiselle tasolle. Ainoa kestohäviäjä on kehittyvät markkinat.

Viikon markkinaindikaattorit