Viikkokatsaus 8.11.2021: Mikä nostattaa USA:n osakemarkkinoita? Miksi Suomi on jäänyt nousussa jälkeen?

Miltä markkinoilla nyt yleisesti näyttää?

USA:ssa ja Euroopassa osakkeet ovat olleet viime aikoina vahvoja, Aasia ja Etelä-Amerikka taas ovat olleet aika syvälläkin miinuksella. Öljyntuottaja Venäjällä on nähty hieman yllättäen kovaakin nousua tänä vuonna energia-alan nousun tukemana.

Raaka-aineiden rajut nousut ovat alkaneet hieman pehmentyä. Komponenttipulan taas veikataan nyt jatkuvan ainakin ensi vuodelle, pessimististen ennusteiden mukaan jopa vuoteen 2023 asti.

Taas korkopuolella pitkät korot ovat olleet laskussa, eli pitkien valtionlainojen tuotot ovat nousussa, mutta edelleen vuosituottoja tarkastellessa miinuksella. Myös lyhyet korot ovat olleet paikka paikoin laskussa. Yleisesti koroissa nähdään edelleen nousupainetta, vaikka keskuspankkien viime viikkoiset viestit tukivatkin korkoja laskusuuntaan.

USA:n keskuspankki ilmoitti odotetusti rahapolitiikan kiristymisestä. Miten kiristykset tulevat käytännössä tapahtumaan?

Yksi merkittävimmistä viime viikon tapahtumista oli USA:n korkokokous, jossa tuo maailman suurin keskuspankki ilmoitti ottavansa ensimmäisen askeleen kohti rahapolitiikan kiristämistä. Tämän suuntaista viestintää oli jo saatu ennakkoon ja ilmoitus vastasikin markkinoiden odotuksia.

Käytännössä kiristykset aiotaan toteuttaa tasaisesti osto-ohjelmien kautta. Nyt osto-ohjelman mukaisia ostoja tehdään 120 miljardin dollarin edestä kuussa; 80 miljardia valtionlainoihin ja 40 miljardia kiinteistövakuudellisiin lainoihin. Marraskuusta lähtien ostoja on tarkoitus vähentää tasaisesti 15 miljardilla dollarilla kuussa; 10 miljardia valtionlainoista ja 5 miljardia kiinteistövakuudellisista lainoista.

Keskuspankin pääjohtaja Powellin mukaan ostojen alasajoa voidaan tilanteen mukaan kiihdyttää tai hidastaa. Markkinat odottavat kuitenkin, että ostot vähennetään tasaisesti, jolloin ohjelman ostot olisivat nollassa ensi vuoden kesäkuussa.

Milloin korkojen noston odotetaan olevan edessä USA:ssa?

Powellin mukaan päätös osto-ohjelman kutistamisesta ei ole kytköksissä korkojen nostamisen kanssa. Hän myös sanoi, että korkojen nostaminen vaatisi, että Yhdysvalloissa ollaan lähempänä maksimaalista työllisyyttä.

Markkinat kuitenkin ennakoivat, että ensimmäinen korkojen nosto tapahtuisi kesä-heinäkuun kokouksessa osto-ohjelman päätyttyä ja toinen loppuvuodesta. Tätä tukee myös viime viikolla saatu tuorein odotuksia parempi USA:n työllisyysraportti.

Ohimenevää vai jotain pysyvämpää – miltä tilanne inflaation kanssa nyt näyttää?

Tällä viikolla saadaan uusimman USA:n inflaatioluvut. Odotusten mukaan inflaatiotasot olisivat pysyneet edelleen korkealla.
Pitänee kuitenkin odottaa vielä alkukevääseen ennen kuin voidaan tehdä järkeviä päätelmiä siitä, onko inflaatio ohimenevää, kuten keskuspankit ovat viestineet, vai jotain muuta.

Nostaako Britannian keskuspankki jo ohjauskorkoa kiihtyneen inflaation vuoksi?

Viime viikolla pidettiin myös Englannin keskuspankin kokous. Keskuspankin odotettiin ilmoittavan ohjauskoron nostamisesta kiihtyneen inflaation seurauksena.

Keskuspankki ilmoitti kuitenkin kokouksensa jälkeen, ettei talouden tila ole vielä sellainen, että korkoja voitaisiin nostaa. Nostojen odotetaan siirtyneen ensi vuoden puolelle.

Kasvu- vs. arvo, pienet vs. suuret yhtiöt – millaiset yhtiöt pärjäävät yleensä korkojen noustessa?

Historiallisesti korkojen noustessa arvoyhtiöt eli usein esimerkiksi defensiiviset yhtiöt, teollisuus ja rahoitus pärjäävät suhteellisesti paremmin. Kasvuosakkeet, joiden arvo on tiukasti sidoksissa tulevaisuuteen, taas näyttävät korkojen noustessa sijoittajien silmissä kalliimmilta ja pärjäävät vastaavasti huonommin. Korkojen laskiessa taas liike kasvu- ja arvoyhtiöiden kohdalla on usein päinvastainen.

Käytännön esimerkkejä on tästä ilmiöstä saatu jo tämänkin puolen vuoden puolella useammankin kerran korkojen noustua ja taas hetken päästä laskettua. Korrelaatio korkojen sekä kasvu- ja arvoyhtiöiden välillä tuntuisi siis olevan edelleen voimissaan.

Historiallisesti pitkien korkojen noustessa myös pienillä eli small cap -yrityksillä on taipumusta menestyä suhteessa suuryrityksiin. Yhdysvalloissa ilmiötä on nähty käytännössä nyt varsinkin alku- ja loppuvuonna korkojen laskiessa. Euroopassa taas meno on ollut huomattavasti tasaisempaa ja yhtä suoraa linkkiä korkoihin ei ole ollut tänä vuonna nähtävissä.

Osakemarkkinoiden juhlat jatkuvat: mikä nostaa USA:n osakemarkkinoita? Entä miksi Suomi ei ole pysynyt Euroopan matkassa?

Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat menestyneet markkinoista parhaiten vuoden alusta asti eurosijoittajan näkökulmasta mitattuna (YTD). Viime aikoina nousun taustalla ovat mm. jälleen odotuksia parempi tuloskausi, pitkään puhutun ja massiivisen infrastruktuuripaketin hyväksyminen vihdoin edustajainhuoneessa ja dollarin vahvistuminen.

Myötätuulta USA:n osakemarkkinoiden nousulle on tullut myös kasvuosakkeista, erityisesti FAANG-yhtiöistä (Facebook eli nykyinen Meta, Amazon, Apple, Netflix ja Alphabet eli Google). S&P 500 -indeksistä FAANG-yhtiöiden viisikko on tuotonmuodostuksessa menestyneet selvästi paremmin kuin koko indeksin muut 495 yhtiötä yhteensä (noin 27% vs. 21 % tuotto tänä vuonna).

Toiseksi parhaana markkinana tänä vuonna on ollut Eurooppa pian USA:n perässä. Suomi taas on suhteellisesti jäänyt hieman jälkeen ja kotimarkkinallamme on ollut vaikeuksia ylittää kesän vanha huippu. Taustalla on vastatuulta tuova nykytilanteessa haasteellinen toimialajakauma.

Miltä tuloskausi näyttää nyt?

Tuloskausi on jatkunut edelleen hyvin vahvana Yhdysvalloissa, kun lähes 90 % yhtiöistä on nyt raportoinut tuloksena. Toimialoista finanssiyhtiöt ja energiayhtiöt ovat pysyneet edelleen vahvimpina ja olleet myös suurimmat positiiviset yllättäjät suhteessa odotuksiin.
Myös Euroopassa tuloskausi jatkuu odotuksia vahvempana ja tuloskauden edetessä hieman rauhallisemmin tuloskautensa aloittanut markkina on kirinyt USA:ta kiinni. Nyt noin 75 % yrityksistä on raportoinut tuloksena. Finanssiyhtiöt ovat olleet täälläkin puolen Atlanttia tuloskauden kärjessä, kiinteistöyhtiöillä taas on ollut odotuksiin nähden haasteita.

Viikon markkinaindikaattorit: