Viikkokatsaus 12.12.2022: Vaihteeksi heikompi markkinaviikko

Markkinoilla nähtiin viime aikojen kontekstissa verrattain heikompi viikko sijoittajille, kun osakekurssit laskivat niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Alkavalla viikolla selviää, missä tunnelmissa vuosi 2022 päätetään ja mitkä ovat tulevan vuoden lähtökohdat sijoittajien näkökulmasta.

Viime viikko päättyi laskutunnelmiin, kun osakekurssit sukelsivat Atlantin molemmin puolin. S&P 500-indeksi laski perjantaina pörssin viimeisen tunnin aikana lähes prosentin. Samaan aikaan luottoriskipreemiot leventyivät ja korot nousivat loppuviikosta. Euron kurssi suhteessa dollariin pysyi melko tasaisena noin 1,05:n tuntumassa.

Talouslukujen osalta viime viikolla ei ollut runsaasti tarjottavaa. Perjantaina Yhdysvalloissa julkaistiin sekä tuottajahintatiedot että Michiganin yliopiston kuluttajaluottamusluvut. Tuottajahinnat olivat odotettua korkeampia, mutta kuluttajaluottamus oli odotettua paremmalla tasolla.

Kiinassa hallinnon toimet koronarajoitusten purkamiseksi jatkuivat viime viikolla. Muun muassa kotikaranteenin mahdollisuutta laajennettiin, kun aiemmin sairastuneita on määrätty eristykseen karanteenileireille. Vaikka rajoitusten purkaminen edistyy hitaasti muun muassa alhaisen rokotekattavuuden vuoksi, markkinat ovat reagoineet uutisiin erittäin positiivisesti ja Kiinan osakemarkkinat ovat uutisten seurauksena nousseet selvästi muuta maailmaa nopeammin.

Markkinoiden huomio on siirtymässä inflaatiosta talouskasvuun

Vuoden 2022 lähestyessä loppuaan vaikuttaa siltä, että markkinoiden pääteemaksi inflaation ja ohjauskorkojen tilalle on nousemassa talouskasvuun liittyvä epävarmuus. Keskuspankit ovat rauhoittaneet viestinnällään ohjauskorkojen huippukohtaan liittyvää epävarmuutta ja markkinoilla hinnoitellaan nyt korkojen kääntyvän Yhdysvalloissa laskuun ensi vuoden aikana. Euroopan keskuspankin puolestaan ennakoidaan pitävän ohjauskorkonsa noin 3 prosentin tienoilla ainakin ensi vuoden ajan.

Markkinoilla hinnoitellaan nyt taantumaa, joka osuisi ensi vuoden keväälle. Hinnoittelun lähtökohtana kuitenkin on, että talouskasvun hidastuminen ei ole poikkeuksellisen dramaattista.

Historiallisesta näkökulmasta korkean inflaation huippua seurannut markkinoiden kehitys on riippunut siitä, onko inflaatiota seurannut taantuma vai ei. S&P 500-indeksi on historiassa kääntynyt voimakkaan inflaation jälkeen lähes poikkeuksetta nousuun, jonka jyrkkyys on riippunut siitä, kuinka syvä inflaatiota seurannut taantuma on ollut. Mikäli ensi vuonna ei tulekaan taantumaa, on markkinoilla positiivisia ajureina rauhoittuneen rahapolitiikan lisäksi odotettua parempi taloustilanne.

Vaihtaako hintaheilunta markkinaa vuonna 2023?

Korkomarkkinoiden volatiliteetti eli hintaheilunta on vuoden 2021 keväästä asti ollut korkeampaa kuin osakemarkkinoilla. Ero korostui entisestään viime helmikuussa ja korkomarkkinoiden hinnat ovat pysyneet siitä asti erittäin epävakaina. Osakemarkkinoilla hintaheilunta on pysynyt maltillisena.

Kun keskuspankkien korkopolitiikka on muuttunut ennustettavammaksi ja nousseet korot on hinnoiteltu markkinoille, korkomarkkinoiden hintaheilunnan voidaan odottaa rauhoittuvan ensi vuoden aikana. Osakemarkkinoilla taas edessä saattaa olla hidastuva talouskasvu ja mahdollinen taantuma, jotka kasvattaisivat osakkeiden hintojen volatiliteettia. On siis mahdollista, että osake- ja korkomarkkinat vaihtavat keskenään osia.

Korkea volatiliteetti tekee markkinoiden ennustamisesta vaikeampaa, mutta tarjoaa toisaalta sijoittajille mahdollisuuksia.

Käynnissä makrotalouslukujen superviikko

Alkanut viikko näyttää askelmerkkejä sekä loppuvuodelle että vuoden 2023 alulle. Tiistaina julkaistaan Yhdysvaltojen marraskuun inflaatioluvut, jotka antavat osviittaa keskiviikkona järjestettävälle Fedin korkokokoukselle, jossa ennakoidaan tällä hetkellä päätettävän 50 korkopisteen ohjauskoron nostosta. Tämän jälkeen keskuspankilta odotetaan vielä yhteensä noin 50 korkopisteen nostoja seuraavassa kahdessa kokouksessa, jonka jälkeen korkojen noususykli markkinoiden hinnoittelun mukaan päättyy.

Keskiviikkona julkaistaan myös Euroopan teollisuustuotannon luvut ja torstaina Yhdysvaltojen vastaavat luvut.

Euroopan ja Britannian keskuspankit pitävät omat korkokokouksensa torstaina. EKP:n ennakoidaan nostavan myös ohjauskorkoaan 50 korkopisteen verran. Markkinoilla hinnoitellaan, että EKP nostaa ohjauskorkoa kesään 2023 mennessä vielä prosentin verran nyt odotetun puolen prosentin lisäksi, jolloin talletuskorko päätyisi noin kolmen prosentin tasolle.

Superviikko huipentuu perjantaihin, jolloin julkaistaan Saksan, euroalueen ja Yhdysvaltojen yhdistetyt ostopäällikköindeksit, jotka koostuvat yritysten ostopäälliköille tehtyjen kyselyiden tuloksista ja kuvaavat yritysten tuotantoa, uusia tilauksia, työllisyystasoa ja muita olennaisia indikaattoreita. Indeksi antaa hyvän kuvan talouden ja inflaation kehityksestä, sillä yritykset vievät tilauksistaan maksamiaan hintoja edelleen omiin hintoihinsa ja siten joko nostavat tai laskevat inflaatiota. Jos yritys on tehnyt paljon uusia tilauksia, se voi puolestaan viitata talouskasvun elpymiseen.

 

Viikon markkinaindikaattorit

 

 

 

Periodi

Edellinen

Ti 13.12.

Saksa

ZEW-indeksi, rahoitusmarkkinoiden luottamus

Joulukuu

-36.7

Ti 13.12.

USA

Inflaatio (v/v)

Marraskuu

7.7 %

Ke 14.12.

Euroalue

Teollisuustuotanto (v/v)

Lokakuu

4.9 %

Ke 14.12.

USA

Keskuspankin korkokokous

Joulukuu

3.75-4.00 %

To 15.12.

Iso-Britannia

Keskuspankin korkokokous

Joulukuu

3.00 %

To 15.12.

Euroalue

Keskuspankin korkokokous

Joulukuu

2.00 %

To 15.12.

USA

Vähittäismyynti (pl. autot, k/k)

Marraskuu

1.3 %

To 15.12.

USA

Teollisuustuotanto (k/k)

Marraskuu

-0.1 %

Pe 16.12.

Saksa

Yhdistetty ostopäällikköindeksi, 1. julkaisu

Joulukuu

46.4

Pe 16.12.

Euroalue

Yhdistetty ostopäällikköindeksi, 1. julkaisu

Joulukuu

47.8

Pe 16.12.

USA

Yhdistetty ostopäällikköindeksi, 1. julkaisu

Joulukuu

46.3

Lähde: Bloomberg