Viikkokatsaus 13.9.2021: Ollaanko osakemarkkinoilla voimakkaan korjausliikkeen kynnyksellä? Mitä vaihtoehtoja sijoittajilla on?

Loppuuko pitkään kestänyt elvytys ja siirrytäänkö Euroopassa viimein kireän rahapolitiikan aikaan?

Markkinoilla yksi keskeisimmistä teemoista on edelleen elvytys ja elvytyksen vähentäminen. Yhdysvalloissa puhutaan parhaillaan keskuspankin osto-ohjelmien päättämisestä kokonaan. Euroopassa taas keskustellaan nyt hieman Yhdysvaltoja jäljessä pandemiaan liittyvien osto-ohjelmien hidastamisesta. EKP on kuitenkin aikanaan linjannut pandemian liittyvän osto-ohjelman (PEPP eli Pandemic Emergency Purchase Programme) päättyvän viimeistään maaliskuussa 2022. EKP:n viimeviikkoisessa kokouksessa keskuspankin pääjohtaja Lagarde vihjasi, että linjausta tultaisiin noudattamaan ja PEPP-ohjelma olisi tulossa sitä myöten päätökseen.

Yhdysvaltoihin verrattuna Euroopan tilanne on kuitenkin siinä mielessä eri, että PEPP-ohjelman lisäksi Euroopassa on lisäksi taustalla myös aiemmin aloitettu valtionlainojen osto-ohjelma APP (Asset Purchase Programme), joka tulee jatkumaan PEPP-ohjelman päätyttyäkin. Osto-ohjelmat eivät siis ole Euroopassa tulossa kokonaan päätökseen. APP-ohjelmaa voidaan myös jopa laajentaa, jolloin ostojen supistumista saadaan vieläkin hallitummaksi.

EKP jatkanee siis edelleen löysän rahapolitiikan mallissa ja korkojen nostoja voisi olla Euroopassa luvassa vasta vuosien päästä.

Lähteekö inflaatio kiitouralle vai ovatko keskuspankit oikeassa ja inflaation nousu jää vain lyhytaikaiseksi hypyksi?

Kohonneista inflaatioluvuista huolimatta keskuspankit näkevät edelleen inflaation nousun olevan väliaikaista. Myös viime viikkoisessa ennusteessaan EKP ennusti inflaation tulevan laskemaan reilusti alle kahden prosentin.

Inflaation nousuun ovat vaikuttaneet merkittävästi erilaiset tuotantokapeikot, kun kysyntä on ylittänyt tuotannon osin kasvaneen kysynnän ja osin viime aikoina nähtyjen tuotantohaasteiden vuoksi. Tuotantokapeikkojen ennustetaan kuitenkin poistuvan aikaa myöten ja kysynnän ja tarjonnan näin tasapainottuvan. Tämän myötä näistä inflaatiota puskeneista tekijöistä tuleekin inflaatiota vaimentavia tekijöitä, mikä taas tukee keskuspankkien ennustetta väliaikaisesta inflaationnoususta.

Inflaatiota nostattamassa on ollut erityisesti pandemian tuotantotilanteeseen suorimmin kytköksissä olleita aloja. Iso kysymysmerkki nyt onkin, tuleeko mukaan lisäksi muita sektoreita, jotka voimakkaammin ja kestävämmin vaikuttaisivat inflaatiotasoon. Esimerkiksi palkkojen tai vuokrien kehityksellä on huomattava merkitys tulevan inflaation kannalta.

Ollaanko osakemarkkinoilla voimakkaan korjausliikkeen kynnyksellä?

Viime vuoden maaliskuulta pandemian alkujärkytyksestä alkaen on nähty historiallisen nopea elpyminen. Viime kuukausina on kuitenkin nähty pääomamarkkinoilla hyvinkin alhaista hintaheiluntaa. Sijoittajapiireissä kyselläänkin nyt, onko osakemarkkinoiden nousu tullut päätökseen ja onko edessä voimakaskin korjausliike. Mediassa heilutellaan jopa useampien kymmenienkin prosenttien laskun mahdollisuutta.

Ennen osakkeiden siivoamista pois salkusta kokonaan, sijoittajan on hyvä huomioida muutama seikka:

Yhdysvaltalaisilla osakemarkkinoilla syyskuu on historiallisesti keskimäärin heikko; positiivisen syyskuun todennäköisyys on vain alle 50 %. Eli tässä vaiheessa ei vielä voida sanoa onko käsissä lopun alku vai osa normaalia vuosittaista syyskuista ilmiötä. Lisäksi sijoittajat ovat varautuneet vähentämällä riskinottoaan ja myös esimerkiksi optiosijoittajat ovat ostaneet ennätysmäisen paljon suojaa markkinalaskulle. Näiden myötä myös suuremman markkinakorjauksen riski pienenee.

Mikä voisi laukaista voimakkaan korjausliikkeen?

Korjausliikkeet ovat osa markkinoiden normaalia arkea ja jossain vaiheessa jonkinlaista korjausliikettä nähtäneenkin. Se sitten minkälainen korjausliike on edessä ja tuleeko korjausta huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa vai joskus myöhemmin, on sitten vaikeampi kysymys.

Nykyhetken markkinafundamenteilla niin sanotun merkittävämmän negatiivisen tasokorjauksen todennäköisyys näyttää kuitenkin pieneltä. Markkinapaniikin mahdollisuus tietysti on, kuten aina, mutta todennäköisesti se vaatisi jotain uutta, josta ei tänä päivänä vielä nähdä.

Kannattaako osakkeista siirtyä nyt muihin omaisuusluokkiin? Vai onko osakkeille edes vaihtoehtoja?

Markkinoilla on paljon käteistä etsimässä sijoituskohteita. Touko-kesäkuussa näytti, että rahavirrat osakkeisiin olisivat hiljentymässä. Markkinoilla eletään kuitenkin edelleen niin sanotussa TINA (”There is no alternative) -maailmassa ja viimeisimmän eli elokuun datan mukaan liike kohti osaketuotteita olisikin taas jopa kiihtymässä.

Yhdysvalloissa yritysten julkaisemien omien osakkeiden takaisinostoilmoitukset ovat ennätyksellisellä tasolla. Nämä massiiviset ostojen rahavirrat ovat puskurina mahdollisille osakkeiden myyntirynnäköille.
Tietynlainen varovaisuus on tietysti valttia, mutta kokonaan osakemarkkinoilta poistumista kannattaa harkita tarkkaan. Historiallisesti katsoen loka- ja marraskuu ovat olleet kelpoja kuukausia osakesijoittajalle. Toki vuodet eivät ole aina veljiä keskenään.

Miltä arvo- ja kasvuosakkeiden kamppailussa nyt näyttää?

Historiallisesti kasvu- ja arvosektoreiden välisessä kisassa sen hetkinen johtaja on ollut sidoksissa korkojen muutokseen: matalammat pitkät korot nostavat kasvuosakkeita ja pitkien korkojen nousu arvo-osakkeita kasvuosakkeiden kustannuksella. Näin kävi myös tänä vuonna, kun huhti-toukokuussa korkojen lähtiessä laskuun globaalilla tasolla niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa kasvusektori alkoi nousta kamppailun johtoon.

Päätrendinä tuntuisi kuitenkin olevan nousevat pitkät korot sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Korkojen lasku ja sitä myöten kasvuosakkeiden nousu näyttäisi siis olevan korjausliike trendin sisällä ja että korot olisivat edelleen pitkällä jänteellä nousupaineessa arvosektorin hyväksi.

”Sell in may and go away”, tammikuuilmiö, kuunvaihdeilmiö. Markkinoiden tunnettuihin anomalioiden joukkoon näyttäisi tulleen uusi tulokas ”optioiden erääntymiseen liittyvän dipin ostaminen”. Onko uusi anomalia tullut jäädäkseen?

Anomalialla viitataan säännönmukaisuuteen, jota hyödyntämällä sijoittaja voi saada riskiin nähden ylituottoa. Eli esimerkiksi tammikuuilmiön mukaan, sijoittajan kannattaisi ostaa osakkeita ennen vuodenvaihdetta ja myydä tammikuun nousun jälkeen, jolloin osakkeet historiallisesti nousevat.

Tänä vuonna markkinoilla on nähty kohtuullisen voimakaskin anomalia, jossa Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden lyhytaikaiset heikot hetket ovat ajoittuneet vakioitujen optioiden erääntymisajan liepeille, eli ennen kuukauden kolmatta perjantaita. Tässä kuussa kolmas perjantai on nyt kuluvan viikon perjantai ja viikkoon on anomalian mukaisesti lähdetty myyntipainotteisesti.

Hyödyntämällä tätä optioiden erääntymiseen liittyvää myyntipainetta ostojen ajoittamiseen, on näppärä sijoittaja pystynyt systemaattisesti tekemään pikavoittoja.

Kuluvana vuonna anomalia tuntuu toimineen, mutta jää nähtäväksi jääkö anomalia elämään muiden klassikoiden rinnalle. Usein uusi anomalia nimittäin niin sanotusti lakkaa toimimasta, kun tarpeeksi moni sitä alkaa hyödyntämään.

Viikon markkinaindikaattorit: