Viikkokatsaus 29.6.2021: Onko ”Sell in May and go away” -ilmiö pitänyt paikkansa tänä kesänä?

Vanha sanonta: ”Sell in May and go away” kehottaa myymään toukokuussa. Onko toukokuuilmiö näkynyt markkinoilla? Onko nousutrendiin odotettavissa korjausliikettä? Mitkä maat ovat arvostustasoltaan houkuttelevia, entä mitkä sektorit? Kesäkuu on kuumentanut myös raaka-ainemarkkinoita. Millaista öljyn hintakehitys on ollut kesäkuussa?

Lue nämä ja muut viikon kysymykset markkinoista vastauksineen.

Vanha sanonta: ”Sell in May and go away” kehottaa myymään toukokuussa. Onko toukokuuilmiö näkynyt markkinoilla?

 

Historiallisesti tämä ilmiö on pitänyt hyvin paikkansa. Usein historiassa kesäkuu on ollut heikohko, heinäkuu puolestaan vahva. Mutta nyt klassista ”Sell in May ja go away” -ilmiötä ei ole nyt ollut näkyvissä, vaan kesäkuu on ollut vahva kuukausi. Kesäkuussa Nasdaq on ollut nousussa 3,8%, S&P 500 1,0%, Dow Jones -1,8% ja esimerkiksi Eurostoxx50 1,6%.

Historialliseen kausivaihteluun tuo oman mausteensa rahavirrat. Kansainvälisiin osakerahastot vetävät sijoittajia puoleensa ja niihin virtaa rahaa todella kovaa tahtia. Viimeisen kahdeksan kuukauden aikana osakerahastoihin on virrannut runsas 750 miljardia dollaria – tämä on erittäin poikkeuksellista. Tämän vuoksi voi olla, että klassiset kausivaihtelut eivät toteudu. Mikäli poikkeuksellinen kysyntä osakemarkkinoilla jatkuu, voi heinäkuusta odottaa erittäin lämmintä kuukautta.

 

Kesäkuu on kuumentanut ilmeisesti myös raaka-ainemarkkinoita ja öljyn hintaa. Millaista öljyn hintakehitys on ollut kesäkuussa?

Öljyn hinta on hyvä indikaattori talouden tilasta, sillä talouden kasvaessa myös öljyn kysyntä kasvaa ja tätä myöten myös öljyn hinta yleensä nousee. Nyt raaka-ainekysyntä on vahvaa ja tarjonnassa on rajuja pullonkauloja. Öljyn hinta on noussut vahvasti kesäkuussa, 11 %.

Öljyn hintaan vaikuttaa myös tuotanto eli öljyn tarjonta, ja öljyn hinnan nouseminen huippulukemiinsa vaatisi, että öljyntuottajamaat pystyisivät sopimaan tuotantomääristä. Tällä hetkellä raflaavimmat ennusteet povaavat öljyn hinnan nousevan jopa 100 dollariin.

Miltä markkinat näyttävät teknisen analyysin valossa? Onko nousutrendiin odotettavissa käännettä?

Tällä hetkellä teknistä analyysiä katsoessa ei SP500:n kuukausitason tarkastelussa näy selkeitä viitteitä nousutrendin katkeamiselle.

Ainut mahdollinen osakemarkkinoita koskeva varoituslippu löytyy viikkotasoa tarkasteltaessa. Viikkotasolla yliostettu taso on purkaantunut, ja nähtävillä on negatiivinen divergenssi. Nyt onkin lyhytaikaisesti töidennäköisempää se, että markkinoilla puhalletaan pikkuisen happea.

Eurostoxx50-indeksin kuukausitason tarkastelussa ei ole nähtävillä selkeää käännettä nousutrendin katkeamiselle. Viikkotasolla yliosto on purkautumassa.

Jos tilannetta katsoo teknisen analyysin lisäksi myös historian kautta, onko koronaelpymiseen odotettavissa notkahdusta? Miten koronakriisi suhtautuu aiempiin kriiseihin?

Kun koronakriisiä vertaa aiempiin markkinastresseihin ja historiallisiin talouskriiseihin, se noudattaa hyvin samanlaista kaavaa kuin globaali finanssikriisi 2007-2009.

Koronakriisissä markkinoiden syöksy oli lyhytaikaisempi kuin finanssikriisissä, mutta molemmissa jyrkän pudotuksen jälkeinen pitkä nousutrendi alkoi samalta tasolta ja kesti yli 12 kuukauden ajan. Vasta nyt näiden kriisien käyrät ovat alkaneet poiketa toisistaan. Finanssikriisissä pitkään kestäneen markkinanousua seurasi voimakas korjausliike noin 13 kuukauden nousun jälkeen. Jos historia toistaisi itseään, sama olisi luvassa nyt. Moni onkin ennustanut markkinoille korjausliikettä. Mutta toisaalta: korjausliikkeet kuuluvat markkinoihin, ja ovat jopa elimellinen osa vahvempien ja pidempien nousukurssien jälkeen.

 

Viime aikoina on puhuttu paljon arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden painista. Mutta jos katsotaan suhteellisia arvostuksia maantieteellisesti, miltä tilanne nyt näyttää? Mitkä maat ovat houkuttelevia, missä taas on punainen lippu ylhäällä varovaisuuden merkiksi?

 

Eri maiden suhteelliset arvostustason voi jakaa neljään luokkaan*, jos tarkastelee niiden suhteellista arvostustasoa suhteessa historiaan ja markkinaan:

1)      Alempi arvostustaso markkinaan verrattuna, ja alempi arvostustaso verrattuna myös historialliseen arvostustasoon: mm. Eurooppa, kehittyvät markkinat, Japani, Saksa, Englanti, Espanja, Italia, Etelä-Afrikka

2)      Kalliimpi arvostustaso markkinaan verrattuna, mutta alempi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Sveitsi

3)      Kalliimpi arvostustaso markkinaan verrattuna ja kalliimpi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Yhdysvallat

4)      Alempi arvostustaso markkinaan verrattuna, mutta kalliimpi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Kiina, Ranska

 

*Vertailussa käytetty 24 kuukautta eteenpäin katsova P/E-luku ja sen suhdetta globaaliin osakemarkkinaan sekä 10 vuoden historia suhteessa nykyiseen P/E-lukuun ja sen suhdetta globaaliin osakemarkkinaan.

Entä jos tilannetta katsoo sektoreittain – missä on houkuttelevat arvostustasot, missä tilanne hohkaa jo kuumuutta?

Jos sektoreita tarkastelee samalla tavalla kuin äsken maita, eli katsoo niiden suhteellista arvostustasoa suhteessa historiaan ja markkinaan, voi jakaa neljään luokkaan*:

1)      Alempi arvostustaso markkinaan verrattuna, ja alempi arvostustaso verrattuna myös historialliseen arvostustasoon: Kiinteistöala, vakuutus, energia, metalli- ja kaivosala, pankkisektori ja esim. hyödykkeet

2)      Kalliimpi arvostustaso markkinaan verrattuna, ja korkeampi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Mm. teollisuus, hotelli- ja ravintola-ala, media, ohjelmistoala

3)      Alempi arvostustaso markkinaan verrattuna, mutta kalliimpi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Autoala

4)      Kalliimpi arvostustaso markkinaan verrattuna, mutta alempi arvostustaso verrattuna historialliseen arvostustasoon: Mm. elintarvikkeet ja terveysala

 

*Vertailussa käytetty 24 kuukautta eteenpäin katsova P/E-luku ja sen suhdetta globaaliin osakemarkkinaan sekä 10 vuoden historia suhteessa nykyiseen P/E-lukuun ja sen suhdetta globaaliin osakemarkkinaan.

 

Mandatumin viikkokatsaus jää kesätauolle. Seuraava viikkokatsaus julkaistaan elokuussa 2021. Hyvää kesää!

 

 

 

Periodi

Ennuste (BBG)

Vaihteluväli

Edellinen

Ti 29.6.

Euroalue

Talouden luottamus

Kesäkuu

-

-

114.5

Ti 29.6.

USA

Kuluttajien luottamus

Kesäkuu

-

-

117.2

Ke 30.6.

Euroalue

Kuluttajahinnat (v/v, 1. julkaisu)

Kesäkuu

-

-

2.0 %

To 1.7.

USA

Teollisuuden luottamus (ISM)

Kesäkuu

-

-

61.2

Pe 2.7.

USA

Maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrän muutos

Kesäkuu

-

-

559 000

Pe 2.7.

USA

Tehdastilaukset (k/k)

Toukokuu

-

-

-0.6 %

Pe 2.7.

Saksa

Vähittäismyynti (v/v)

Toukokuu

-

-

4.4 %

Lähde: Bloomberg