Viikkokatsaus 9.1.2023: Markkinoilla haetaan sijoitusvuoden asemia

Vuosi 2022 oli poikkeuksellisen heikko sijoitusvuosi. Vain harvoin on ollut vuosia, jolloin sekä osakkeet että korkosijoitukset ovat olleet näin vahvasti miinuksella. Finanssikriisi pois lukien onkin mentävä aina 1970-luvulle löytääkseen yhtä vaikean markkinavuoden.

Sen lisäksi, että sekä korot että osakkeet ovat suoriutuneet heikosti, niiden keskinäinen korrelaatio on noussut selvästi menneen vuoden aikana. Se tarkoittaa, että osakkeiden laskiessa eri omaisuusluokkiin hajauttaminen ei ole tuonut samanlaista lyhyen aikavälin suojaa kuin ennen.

Vuoden 2022 keskeisin markkinateema oli korkeana jylläävä inflaatio ja nollakorkopolitiikan ajan loppu. Vuoden 2023 aikana sekä inflaation että keskuspankkien korkopolitiikan arvioidaan olevan huomattavasti paremmin ennakoitavissa, ja talouskasvun, tai pikemminkin sen puutteen, nousevan tärkeimmäksi markkinateemaksi.

Euroopassa talouskasvu on hidastunut ennen kaikkea korkeiden energian hintojen, Yhdysvalloissa kotimaisen kysynnän hidastumisen ja Kiinassa nollakoronapolitiikan seurauksena.

Syksyllä positiivisesti yllättäneet kasvuindikaattorit, kuten ostopäällikköindeksit ja kuluttajien luottamusta mittaavat tutkimukset, joutuvat heti alkuvuodesta koetukselle. Viime perjantaina julkaistut Yhdysvaltojen ostopäällikköindeksit olivat huomattavasti heikommat kuin viime kuun vastaavat luvut ja ensi viikolla julkaistava Michiganin yliopiston kuluttajaluottamusindeksi voi osaltaan heikentää talousnäkymiä, mikäli luvut osoittautuvat alhaisiksi.

Taantuma on yhä todennäköisin vaihtoehto länsimaissa, mutta sen lähtökohdat ovat aiempia taantumia paremmat. Yhdysvaltojen työmarkkinat ovat vahvalla pohjalla ja länsimaiden velkaantuminen on kohtuullisella tasolla.

Rahapolitiikka pysynee kireänä vuonna 2023

Vuonna 2020 painettiin kolmannes kaikista kierrossa olevista dollareista. Vuonna 2022 uuden rahan määrä laski dramaattisesti, kun Yhdysvaltojen ja euroalueen keskuspankit päättivät kiristää rahapolitiikkaansa, merkiten todella suurta suunnanmuutosta.

Ohjauskorkojen osalta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa näyttäisi siltä, että niitä nostetaan vielä useamman kerran ennen alkukesän korkosyklin huippua. Yleinen odotus markkinoilla on tällä hetkellä, että Yhdysvalloissa korkoja aletaan laskea vuoden 2023 syksyllä. Odotukset saattavat kuitenkin olla turhan optimistisia.

Ennakoinnit korkojen laskusta perustuvat ajatukseen, että kun taloudessa menee huonosti, keskuspankit ajautuisivat kohti keventävää rahapolitiikkaa. Tämän vuoden osalta suuri kysymys onkin, onko todella yhä näin inflaation ollessa edelleen selvästi keskuspankkien tavoitetason yläpuolella.

Volatiliteetti siirtyy koroista osakkeisiin

Heikentyvät kasvunäkymät aiheuttavat edelleen epävarmuutta osakemarkkinoilla, joissa hinnoittelu on edelleen tiukka erityisesti suhteessa korkomarkkinoihin. Kasvunäkymien heikentyminen on kasvattanut osakkeiden volatiliteettia ja historiallisen heikko osakevuosi laski globaalien osakkeiden riskipreemioita selvästi.

Samalla korkosijoitusten tuotto-odotukset näyttävät tällä hetkellä erittäin houkuttelevilta. Nousseet tuotto-odotukset myös tuovat sijoittajille puskuria sen varalta, että riskilisät leventyisivät näkymien heikentyessä. Ohjauskorot pitävät korkojen laskun hallinnassa alkuvuodesta.

Riippumatta siitä, milloin korkosykli kääntyy alaspäin, korkopolitiikka ja inflaatio ovat nyt paljon ennakoitavampia ja rauhallisempia kuin puoli vuotta sitten. Sen ansiosta korkosijoitusten hintaheilunta eli volatiliteetti rauhoittunee kuluvan vuoden aikana.

Talousnäkymien heikentyminen näyttäytyy vaihtoehtoisissa sijoituksissa viiveellä, ja likvideissä omaisuuslajeissa näkynyt paine tavoittanee myös vaihtoehtoiset omaisuusluokat kuluvan vuoden aikana. Uusien sijoitusten näkökulmasta laskevat arvostustasot ovat kuitenkin tervetulleita.

Viikon markkinaindikaattorit